Autonostaja vaihtaa parempaan – vaikka toisikin käytetyn ulkomailta | Autoliitto

Olet täällä

Autonostaja vaihtaa parempaan – vaikka toisikin käytetyn ulkomailta

Pasi Nieminen
27.08.2019

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen ottaa kantaa käytettyjen autojen tuontiin huomenna 28.8.2019 ilmestyvän Moottorin kolumnissaan. EU:n sisämarkkina on kiistaton tosiasia eikä ihmistä, joka vaihtaa vanhan autonsa uudempaan käytettyyn siellä, missä se edullisimmin onnistuu, kannata syyllistää.

Olemme saaneet kesän aikana taas lukea toimitettuja ja ostettuja juttuja siitä, kuinka Suomi täyttyy käytetyistä autoista ja menettää samalla pääomia ja verotuloja ulkomaille. Jutuista tulee mieleen entisen autokaupan nokkamiehen toteamus, että kunnon kapitalisti pelkää vain kahta asiaa – sosialismia ja vapaata kilpailua.

Romanttinen muisto ajoista, jolloin rajaverotuksella syrjittiin tuontia, kansallisella rahapolitiikalla rajoitettiin pääoman liikkeitä tai jopa lisenssillä ohjattiin myyntiä, elää yhä syvällä joidenkin toimijoiden unelmissa. Silloin vaadittiin vähemmän kilpailua ja myyntiä, tavaran jakelu ja toimittaminen olivat pääosassa. Tämä aika ei kuitenkaan palaa eivätkä nämä asiat ole enää kansallisessa päätösvallassa, ellemme lähde Euroopan unionista, eurosta ja muutamasta muusta sopimuksesta. Viennistä riippuvaiselle kansataloudelle tämä olisi kova pähkinä purtavaksi.

Suomessa myydään vuodessa 120 000 uutta ja noin 600 000 käytettyä autoa. Käytetyistä autoliikkeet myyvät noin 60 prosenttia ja 40 prosenttia vaihtaa omistajaa yksityisten ihmisten välisessä kaupassa. Käytettyinä maahantuotuja autoja tulee Suomeen tänä vuonna noin 55 000 kappaletta, joista niin ikään autokauppa tuo noin 60 prosenttia ja yksityiset ihmiset loput. Suomessa käytettyjen autojen kauppa on merkittävä työllistäjä.

Miksi tuonti sitten vetää hyvin? Siihen on useita syitä. Käytettyjen autojen tuonnin esteet ovat poistuneet ja mielikuva tuontiautojen kategorisesti heikommasta laadusta ja arvosta on karissut. Ostaminen, auton etsiminen, auton historiatietojen selvittäminen, maksaminen, autoverotuksen ennakointi ja tuonti- sekä rekisteröintimenettelyt ovat digitalisoitumisen myötä parantuneet ja helpottuneet. Epävarmuus tulevasta veropolitiikasta laittaa myös monet harkitsemaan käytetyn ostoa. Viime aikoina vilkastuneeseen Ruotsin tuontiin on useita syitä, kuten heikko kruunu, Ruotsissa oleva ylitarjonta käytetyistä autoista sekä ruotsalaisten autojen kattava ja pohjoisten olosuhteiden mukainen varustelu.

Miksi suomalainen ostaa käytetyn auton? Keskimääräisen auton arvo on Suomessa 3600 euroa. Tyypillisessä kaupassa käytetty auto vaihtuu toiseen, vähemmän käytettyyn autoon. Mielikuva siitä, että ulkomailta tuodaan vanhoja romuja on harhaanjohtava. Sieltä haetaan parempaa  ja vähemmän käytettyä kuin se, josta ollaan luopumassa. Mielikuva siitä, että käytettyjen tuontiautojen kauppa on suoraan pois uusien autojen kaupasta, on sekin harhaanjohtava. Harva ostaa käytetyn tuontiauton uuden auton sijaan. Täytyy muistaa myös, että käytettyinä maahantuoduista autoista maksetaan yhtä lailla autoveroa ja lisäksi huolto- ja korjaustoiminta sekä varaosakauppa ovat Suomessa merkittäviä työllistäjiä.

Ihmisten syyllistäminen siitä, että he pyrkivät saamaan rahoilleen mahdollisimman hyvän vastineen ja hankkivat käyttötarkoitukseensa sopivia autoja, on typerää ja tarpeetonta. Ymmärrettävästi autokaupan huoli tulevasta on aiheellinen ja saman huolen jakavat myös autojen ostajat ja omistajat.

Ympäristötavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut ovat ristiriidassa Suomessa kannettavan autoveron kanssa. Ei voi olla niin, että valtio kerää rahaa rekisteröinnin yhteydessä ja samaan aikaan olettaa kansalaisten käyttävän enemmän pääomia uudempien autojen hankintaan. Poliittisten päättäjien pitäisi linjata tavoitteet ja toimenpiteet nopeasti epävarmuuden poistamiseksi. Sitä odottaessa raha ratkaisee ja markkinat toimivat olosuhteiden mukaan.

Jaa muillekin