Saksalaisia viinitiloja ja hulppeita alppimaisemia

Eteläisen Saksan poikki ajellessa minua ihastuttivat rustiikkisten pikkukylien ja niitä ympäröivien viinitarhojen kirjo. Ristikkotaloja ja kyläpuoteja vilisi kantateiden varsilla tasaisin väliajoin, kun mutkittelin ylös alas tuhannen kukkulaa ja mäkeä. Olin aina pitänyt Saksaa tunnettuna olutmaana, mutta vasta paikan päälle päädyttyäni oivalsin, miten ylpeitä paikalliset ovat myös viineistään.

Syksyn myötä avoinna olevien leirintäalueiden valikoima oli huvennut merkittävästi, mutta löysin reittini varrelta useamman viinitilallisen, jotka tarjosivat yöpymispaikkoja matkailuautoille. Paikalliset olivat onneksi helposti lähestyttäviä ja hauskanpuoleisia, eikä kielimuurikaan aiheuttanut minkäänlaista kitkaa kanssakäymiseen.

Muutaman viihtyisän viiniköynnösten keskellä vietetyn yön jälkeen oli aika jatkaa matkaa Saksan lounaista rajaa myötäillen. Jos en olisi ollut niin kovalla innolla ajamassa kohti Alppeja, olisin saattanut malttaa jäädä kylpemään Baden-Badeniin, joka on yksi alueen merkittävimmistä kylpyläkaupungeista.

Historiankirjoissa tiedettiin kertoa, että Baden-Badenin kylpylöissä ja kasinoissa on satojen vuosien aikana vieraillut lukuisia nimekkäitä hallitsijoita ja taiteilijoita. Tarinan mukaan itse Dostojevskikin löysi visiittinsä ansiosta inspiraation Pelurit-teoksensa kirjoittamiseen. Kylpylöiden jäädessä taakse ja hiljalleen rajaa lähestyessäni ihastuin ikihyviksi Schwarzwaldin “Mustametsän” vuoristoalueeseen, jossa ruskan värit koreilivat tiheiden pyökkimetsien kuorruttamilla alarinteillä. Yllättävät korkeuserot ja kapeat kylänraitit tekivät loppumatkastani Saksassa kutkuttavan kauniin.

Tunnelmallisia mukulakivikatuja ja tavernoja löytyi jokaisen läpikulkemani kylän ytimestä.

Hiljalleen horisontissa kohoavat lumihuiput nostivat hymyni korviin saakka, sillä yksi kuumeisimmin odottamistani kohteista tällä matkallani olivat Sveitsin Alpit. Näiden vuoristomaisemien kauneutta on hankala sanoin kuvailla, eivätkä valokuvatkaan tee oikeutta sille tunnelmalle, joka syntyy serpentiiniteitä alas laskiessa ja katsellessa huippujen välistä laaksoon lankeavaa aamuaurinkoa.

Valitsin pääkohteekseni Lauterbrunnenin laakson, jossa vietin ihanat puolitoista viikkoa seikkaillen ja aiemmista ajorupeamista palautuen. Leiriydyin Camping Jungfrau -nimiselle leirintäalueelle, jonka palvelut olivat laadukkaita, joskin myös aikaisempiin kokemuksiini nähden hintavia. Sveitsi oli kaikin puolin matkani tähän asti kallein maa, joten välillä kova rahanmeno arkipäiväisiin ruokatarvikkeisiin saati ravintoloihin tuntui tukalalta. Toistasataa maksanut puhelinlaskukin pääsi totisesti yllättämään jälkikäteen, joten suosittelen lämpimästi wifin käyttöä tai paikallisen mokkulan vuokrausta Sveitsin matkan ajaksi!

Lauterbrunnenissa leirintäalueen palvelut olivat ensiluokkaisia, puhumattakaan laakson maisemista!

Lauterbrunnenin kylä oli sympaattinen ja huokui aitoa Ski resort -tunnelmaa. Oluen, fonduejuuston ja pretzeleiden rikastama pubikulttuuri, lukematon määrä vaellusreittejä ja alueen aidosti turisteja palveleva ilmapiiri tekivät vierailustani erityisen viihtyisän. Yksi rohkeimmista päähänpistoistani oli lähteä koettamaan Mürrenin Via Ferrata -reittiä, joka sai veret seisahtumaan yli 600 metrin korkeudessa liukasta kallion reunaa pitkin kiivettäessä. Tyhjänpäällä kelluvat, rautatangoista taivutetut askelmat sekä huojuva riippusilta olivat jännittävä koettelemus. Maaliin päästessä olin autuaan onnellinen ja ylpeä suorituksestani, joskin polvia hieman heikotti lopun päivää.

Kohokohdaksi muodostui upea Schilthornin huipulla sijaitseva Piz Gloria -näköalapaikka ja -ravintola. 2970 metriä korkean vuoren huipulle kuljettiin kaapelihissillä, jonka kyydistä saattoi ihastella alas laaksoon ja pieniin vuoristokyliin avautuvia maisemia. Onnekseni keli oli aurinkoinen ja pilvetön, joten Alppien komeutta sai ihastella esteettä. Vuonna 1969 avattu Piz Gloria tuli kuuluisaksi James Bond elokuvan Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa kuvauspaikkana ja sankarivakoojan seikkailuihin pääseekin tutustumaan ravintolan alle perustetussa Bond-museossa.

Vaijerihissin lasin läpi oli upea katsella laaksoon avautuvia maisemia.

Sveitsissä riittää nähtävää ja koettavaa, joten tulevaisuuden toivelistalleni jäivät ainakin Glacier Express -juna, Toblerone pakkauksesta tunnettu Matterhorn-vuori, Grindelwaldin laakso sekä Länsirajan tuntumassa sijaitseva Geneve. Sveitsin parhautta ovatkin juuri sen monipuolinen elämystarjonta ja uskomattomat puitteet aktiivimatkailuun. Maa on ansioituneesti laskettelijoiden, vaeltajien ja extreme-urheilijoiden suosiossa, minkä vuoksi huippusesonkien aikaan pienissä vuoristokylissä kuhisee sadoittain turisteja. Monet aktiviteetit ja majoituspaikat täyttyvätkin hyvissä ajoin, minkä vuoksi varausten tekemistä ei kannata liioin lykätä.

Sveitsissä riittää nähtävää ja koettavaa kaikenlaisista ulkoilma-aktiviteeteista kiinnostuneille.