Autoliiton ulkomaansakkokysely: Maksuvaatimus seuraa perässä yhä useammin
20.5.2026, klo 14.57
Autoliitto selvitti suomalaisten ulkomailla saamien liikennesakkojen syitä ja sakkojen maksuun liittyviä käytäntöjä kevään aikana. Suurin osa sakoista tuli ylinopeudesta, joka yleensä havaittiin kameravalvonnalla.
Autoliitto sai sakkokyselyyn runsaasti vastauksia, mutta tarkasteltavaksi aineistoksi niistä valikoitui 260 kappaletta. Kyselyssä huomioitiin viimeisen viiden vuoden aikana saadut sakot. Autoilijat ja motoristit olivat saaneet sakkoja eniten Saksassa (57) ja Italiassa (50). Seuraavina tulivat Viro (24), Itävalta (24) ja Espanja (20).
Valmistautuminen auttaisi välttämättään sakkoja
Kaksi kolmasosaa (173) sakoista oli saatu ylinopeuksista. Usein kyse oli varsin pienistä ylityksistä, jotka oli havaittu kameravalvonnalla. Esimerkiksi Saksan kohdalla sakon syynä oli jokin muu kuin ylinopeus vain kahdessa tapauksessa. Sakkojen summat olivat useimmiten 40–100 euroa.
”Kaikissa maissa ei välttämättä ole kovin selvää, mikä nopeusrajoitus on kyseessä. Varsinaiset rajoitusmerkit saattavat olla hyvinkin harvassa, joten autoilijan pitää olla todella tarkkana. On hyvä selvittää etukäteen eri maiden tyypillisiä rajoituksia ja esimerkiksi sitä, sisältääkö jokin liikennemerkki tietyn rajoituksen”, Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen toteaa.
Toiseksi eniten sakkoja tuli muista syistä, kuten ajokieltoalueille ajamisesta ja päästötarran puuttumisesta. Näissä tapauksissa oli usein kyse paikallisten tiemaksujen tai sääntöjen heikosta tuntemisesta. Tiemaksujen maksaminen on tarkkaan säädeltyä, ja maiden välillä voi olla suuriakin eroavaisuuksia maksutavoissa, mikä hämmentää suomalaisia automatkailijoita.
”Suomessa ei ole varsinaisia ajokieltoalueita eikä tiemaksuja, joten autoilijat eivät ole tottuneet sellaisia huomioimaan. Esimerkiksi Italian ajokieltoalueesta kertova ZTL-merkki jää todella helposti huomioimatta, jos ei ole asiaan etukäteen perehtynyt”, Suokonautio-Hynninen huomauttaa.
Sakot seuraavat Suomeen
Koska iso osa sakoista tulee kameravalvonnalla, niin valtaosa vastaajista sai sakon vasta kotiin palattuaan. Maksuvaatimus saapui melko nopeasti eli 1–4 kuukauden kuluessa 183 tapauksessa, mutta esimerkiksi Italiasta sakot tulivat tyypillisesti vasta 5–12 kuukauden kuluessa, ja joissain tapauksissa vasta yli vuoden kuluttua. Myös Portugalin kohdalla viiveet olivat pitkiä.
Suomalaiset myös maksavat sakkonsa tunnollisesti, oli se sitten tullut maksuvaatimuksena kotiin tai sakkona paikan päällä. Suurin osa niistä, jotka olivat jättäneet sakkonsa maksamatta, eivät olleet kohdanneet jälkiseuraamuksia, vaikka olisivatkin saaneet huomautuskirjeitä asiasta.
”Suosittelemme maksamaan sakon, jos tietää sen olevan aiheellinen. Vaikka välittömiä seuraamuksia ei tulisikaan, saattaa ongelmia tulla, kun menee seuraavan kerran kyseiseen maahan. Tuolloin alun perin pieni sakko voikin olla moninkertainen. Monissa maissa vanhenemisaika on 3–5 vuotta, mutta esimerkiksi Italian tiemaksut, jotka ovat siviilioikeudellisia saatavia, vanhentuvat vasta kymmenen vuoden kuluttua”, Suokonautio-Hynninen varoittaa.
Lue aiheesta lisää: Ulkomailla saadut sakot
Seuraavaksi Autoliitto selvittää, millaisista tilanteista suomalaiset saavat sakkoja kotimaan tieliikenteessä, mikä on ylinopeuksien puuttumiskynnys, minkä suuruisia sakot ovat ja kuinka suuri osa sakoista tulee kameravalvonnasta. Kotimaan sakkokysely löytyy Autoliiton verkkosivuilta.