Bensaa ja dieseliä – mikä polttoaineiden hintoja heiluttaa?

Suomessa oli pitkään totuttu siihen, että diesel on selkeästi bensiiniä edullisempaa polttoainetta. Kun dieselautojen käyttövoimaveroa alennettiin 18 prosentilla vuonna 2012, niin samalla dieselpolttoaineen veroa korotettiin kymmenkunta senttiä. Tuolloin nähtiin sekin ihme, että dieselin litrahinta oli jopa sama kuin bensiinin. Tämä järkytti perinteistä suomalaista maailmankuvaa, jossa oli totuttu siihen, että diesel on aina selkeästi bensaa edullisempaa.

Käyttövoimaveron perusteena on se, että dieselpolttoaineen valmistevero on huomattavasti bensiiniä alempi. Se on sitä yhä tänäkin päivänä, mutta mukaan on tullut entistä enemmän muita hintaan vaikuttavia muuttujia.

Esimerkiksi jakeluvelvoite on melko uusi asia, joka nostaa polttoaineiden hintoja. Jakeluvelvoite tarkoittaa sitä, että liikennepolttoaineen jakelijoiden vuosittain kulutukseen toimittamasta liikennepolttoaineesta tietyn osuuden tulee olla uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvien polttoaineiden valmistaminen on kallista, ja siten niiden osuuden lisääminen nostaa hintoja, vaikka uusiutuvien komponenttien vero on fossiilisia alempi. Koska uusiutuvia aineksia lisätään enemmän dieselin sekaan, nostaa jakeluvelvoite enemmän dieselpolttoaineiden hintoja.

Vuonna 2025 moottoribensiinin valmistevero on 71,77 snt/l ja fossiilisen dieselin 54,70 snt/l. Valmisteveron päälle tulee vielä arvonlisävero, joka on Suomessa 25,5 %. Vaikka näiden polttoaineiden veroero on edelleen 27 prosenttiyksikköä, niin muun muassa jakeluvelvoitteen epätasaisen jakautumisen myötä Autoliitto ajaa asiaa käyttövoimaveron alentamisen ja asteittaisen poistamisen puolesta.

Polttoaineiden hintoja nostavat tulevaisuudessa jakeluvelvoitteen asteittainen nostaminen sekä EU:ssa päätetty liikennettä koskeva päästökauppa, joka käynnistyy vuonna 2027. Polttoaineen jakelun päästökaupan hintavaikutuksen suuruuteen liittyy epävarmuutta, mutta Euroopan komission arvioissaan käyttämällä 50 euron päästöoikeuden hinnalla hintavaikutus olisi 11–16 senttiä litralta polttoaineesta riippuen.

Polttoaineverojen vähimmäisverotasot on säädetty EU:ssa, eikä niitä saa alittaa. Vaikka polttoaineveroa ei täten voisi kokonaan poistaa, niin alennusvaraa Suomella olisi runsaasti ilman pelkoa vähimmäisverotason alittamisesta. EU:ssa valmistellaan parhaillaan energiaverodirektiivin uudistusta, jonka valmistelun aikana on esitetty jopa verotasojen harmonisointia maakohtaisesti. Autoliitto on mukana vaikuttamassa EU:ssa tehtäviin päätöksiin muun muassa kansainvälisen autoliitto FIA:n Brysselin toimiston kautta.

Sekä bensiini- että dieselautojen polttoainekustannusten nousua on hillinnyt autoteknologian kehitys. Kun ennen tavallisen bensiinimoottorisen henkilöauton keskikulutus oli helposti 7–8 l/100 km, niin nykyään kulutus alkaa todennäköisesti vitosella. Dieselautolla pääsee neljän litran pintaan. Suomessa on kuitenkin vanha autokanta, ja polttoaineiden hinnannousut vaikuttavat voimakkaasti juuri näihin vanhempiin autoihin ja niiden käyttäjiin. Polttomoottoriautoilla ajetaan kuitenkin vielä pitkälle 2040-luvulle.

Vaikka verotus pysyisi ennallaan, niin erilaiset maailmantapahtumat heilauttavat polttoaineiden hintoja voimakkaasti. Heti Venäjän aloittaman hyökkäyssodan käynnistyttyä polttoaineiden hinnat singahtivat hurjaan nousuun. Bensiinin ja dieselin keskihinnat kohosivat yli 2,5 euroon litralta, ja paikallisesti koputeltiin kolmen euron litrahintoja.

Autoliittoon tuli runsaasti palautetta korkeista polttoainehinnoista ja vaatimuksia hintojen alentamiseksi. Suoraan sotien aiheuttamaan polttoainehintojen nousuun ei voida Autoliitossa vaikuttaa, mutta olimme ajamassa polttoaineverojen alentamista ja muita tukitoimia. Sittemmin litrahinnat ovat alentuneet jopa yli eurolla.

Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan syyskuussa 2024 bensiinin kuluttajahinnasta noin 60 prosenttia koostui erilaisista veroista. Dieselpolttonesteen hinnasta arviolta 50 prosenttia muodostui syyskuun 2024 hintatasolla veroista. Polttoainevero on tuonut vuosittain valtion kassaan yli neljä miljardia euroa, joten kysymys on tärkeästä tulonlähteestä.

Sähköautojen yleistyminen ja autojen polttoainetehokkuuden paraneminen ovat nakertaneet koko ajan polttoaineverotuottoja. Osin tästäkin syystä hallitus käynnisti syksyllä 2024 liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistuksen, jolla pyritään varmistamaan julkisen talouden kestävyys sekä kansallisten ja EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttaminen kustannustehokkaasti. Vaikka työtä toteuttaa virkamiehistä koostuvat työryhmä, osallistuu Autoliitto aktiivisesti sidosryhmätilaisuuksiin ja tekee muuta vaikuttamistyötä, jotta tavallisten autonkäyttäjien näkökulmat tulevat huomioiduiksi.