Autoliiton Tampereen seudun osasto ry:n liikennepoliittinen ohjelma 2019. | Autoliitto

Olet täällä

Autoliiton Tampereen seudun osasto ry:n liikennepoliittinen ohjelma 2019.

15.04.2019

Osaston liikennepoliittinen ohjelma 2019

Autoliiton Tampereen seudun osasto ry:n liikennepoliittinen ohjelma 2019.

Pirkanmaa, keskuspaikkanaan Tampere.

Pirkanmaalla olevista vesistöistä johtuen liikenne ympäristökunnista toisiin ohjautuu paljolti Tampereen keskusta-alueen läpi, kuten jo kaupungin sisäinenkin liikenne ahtautuu kapealle alueelle.

Tampereen sijainti kahden suuren järven välisellä kannaksella tekee kaupungin läpiajoväylistä erittäin haasteellisen. Kaupungissa on käytännössä kaksi väylää, joiden kautta koko läpiajoliikenteen tulee kulkea. Toinen on Kekkosen- Paasikiventie (rantaväylä) ja toinen Pirkankadun ja Pispalanvaltatien kautta kulkeva yhteys. Pispalanvaltatien kautta kulkeva yhteys palvelee lähinnä Nokian ja osin länteen suuntautuvaa liikennettä.

Teollisuus on siirtynyt pois keskustasta kaupungin laidoille syntyneille teollisuusalueille tai ympäristökuntiin mikä on lisännyt liikennettä eri suuntiin taajama-alueiden läpi. Työpaikkojen ollessa keskusta-alueen ulkopuolella on päivittäinen työmatkaliikenne kaupungin läpiajoväylillä ja sisään-ulosajoväylillä lisääntynyt voimakkaasti.

Kuitenkaan liikenneväylät eivät ole kehittyneet samaan tahtiin, eikä joukkoliikennekään ole pystynyt vastaamaan kilpailuun mahdollisuutena, joustavuudessa sekä mukavuudessa verrattuna yksityisautoiluun. Kaupungin huolto- ja muu ns. hyötyliikenne ”puuroutuu” saavuttaessaan Tampereen alueen koska väylät läpikulkuliikenteelle eivät ole joustavat ja riittävän suuret.

Kaupungin keskustaliikenteestä kiistellään mitä pitäisi kieltää ja keneltä, kun pitäisi sen sijaan suunnitella joustavia ja yhteensopivia toimintamuotoja eri liikkumismuotojen kesken hyvin kaikkia palvelevien ja toimivien ratkaisujen aikaansaamiseksi mm. mahdollistaen oman auton käyttäjän siirtyä joustavasti muihin kulkuvälineisiin osaan matkasta.

Yhteenvetona Autoliiton Tampereen seudun osasto esittää tässä liikennepoliittisessa ohjelmassa:

Läpiajoväylät.

Liikenteen sujuvuutta parannetaan ns. läpiajoväylillä. Jyväskylän ja Lahden suunnasta tulevan ja (Vaasaan/Porin) Tampereen länsiosiin päin suuntautuvan liikenteen väylien kapasiteetin lisäämistä välillä Alasenjärvi – Kekkosentie, - Rantatunneli (sekä yhteys –”Rantatie”- Tampellan alue - keskusta) mm. risteysjärjestelyillä TAYS’n kohdalla bussipysäkkeineen sekä ajokaistalisäyksillä ja/tai mahdollisilla maanalaisilla tunnelijärjestelyillä.

Tunnelimahdollisuutena tulisi selvittää Pyynikin alitus Nokian moottoriliikennetieltä - Viinikkaan. Tunnelin rakentamisella poistettaisiin Pispalan läpiajoliikenne ja päivittäin toistuvat ruuhkat. Tunneliratkaisulla pystyttäisiin parantamaan kaupungin ilmanlaatua tuntuvasti, kun jonoissa tyhjäkäyntiä käyvät ajoneuvot saataisiin sujuvasti läpi kaupungin.

Raitiotien rakentaminen Pispalaan tulee entisestään ruuhkauttamaan Nokia, Epilä suuntaan tapahtuvan liikenteen. Henkilöauto liikenteen estyessä Pispalan valtatiellä tulee liikenne siirtymään Paasikiventielle, joka ruuhkaantuu entisestään. Samanaikaisesti Lentävänniemeen rakennetaan voimakkaasti uusia asuinalueita, jotka osaltaan lisäävät Paasikiventien kuormitusta ja ruuhkaisuutta. Ylöjärven työmatkaliikenne kuormittaa entisestään ruuhkaista Paasikiventietä.

Pispalanvaltatien ruuhkaisuus on saanut autoilijat etsimään vaihtoehtoisia reittejä. Tästä on aiheutunut läpiajoliikenteen voimakas lisääntyminen Kannaksenkadulle ja edelleen Tahmelankadulle. Alue on tiiviisti asutettua pientaloaluetta, jossa on lastentarhoja, kouluja muuta asuinalueliikennettä ahtailla kaduilla.

Osoituksena epäonnistuneesta liikennesuunnittelusta on Nuolialantien toteutus.

Härmälän alueelle on rakennettu ja rakennetaan voimakkaasti uusia asuinalueita käsittäen tiiviitä kerrostalo keskittymiä. Samanaikaisesti on keskustaan johtava katuyhteys kavennettu toimimattomaksi sumpuksi poistamalla linja-autojen pysäkkitaskut.

Liikenneväylät ulos/sisään kaupunkiin

Lähiseudun liikenneväylistä:

Vt 12 Alasenjärveltä Kangasalle ja edelleen Pälkäneen eteläpuolelle on liikennemääriltään kasvanut ja ajoittain vaarallinen ruuhkaisuutensa vuoksi.

Vt 9 Itäisen ohikulku osuuden jälkeen Jyväskylän suuntaan ajoittain hyvin ruuhkautunut ja ainoa parannus on, että tie saatetaan kaksikaistaiseksi molempiin suuntiin vähintään Orivedelle saakka. Erkanemiskaistaan Kaitavedentielle tulee saada lisää pituutta sekä Teiskon ja Atalan suuntaan kääntyville risteys kaksikaistaiseksi eli omat kaistat molempiin suuntiin ja riittävän pitkinä.

Vt 3 Ylöjärven Metsäkylästä eteenpäin Vaasan suuntaan vähintään pitkiin nousuihin lisää ohituskaistoja liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi.

Vt 11 Kolmenkulmasta Poriin päin risteyksien saattaminen turvallisemmiksi ja Murhasaaren sillan molemmin puolin ylämäkiin lisäkaistat raskaalle liikenteelle.

Vt 12 Moottoritien jatko Nokian liittymästä eteenpäin kapea ja vaarallinen risteyksineen Tottijärven risteykseen saakka, onnettomuudet tapahtuessaan tukkivat väylän täydellisesti.

Tampereen eteläisen ohituksen mahdollisuus Sääksjärveltä Lentolaan tulisi selvittää.

Kaupunkialue.

Pirkanmaan ympäristökuntien kanssa joustavan yhteisliikenteen aikaansaaminen, jossa mukana mahdollinen raideliikennekin, mikä edellyttää mm. kulkuneuvosta toiseen siirtymiseksi joustavat ja toimivat yhteydet tarvittavine ko. tarkoitukseen varattavine pysäköintialueineen. Kaupungin sisäisten liikennereittien sujuvuutta parannettava kaupunginosasta toiseen ”vetävinä” pääväylinä mm. Hämeenpuisto, Satakunnankatu, Kalevantie, Teiskontie sekä Sammonkatu jatkeineen.

Erityisesti on huomioitava Ratapihankadun joustava liikennöinti keskeisenä liikenteenvälittäjänä etelästä pohjoiseen.

Myöskin pysäköinnin rajoittamista pitäisi harkita väylillä, joissa pysäköinti vähentää yhtenäistä ajoväylää kahdesta kaistasta yhteen ja aiheuttaa näin turhia ja vaarallisia kaistanvaihtoja mm. Hämeenpuistossa sekä Aleksanterinkadulla jota myöskin hälytysajoneuvot paljolti käyttävät.

Asiointiliikenteelle keskustassa luotava mahdollisuudet joustavilla pysäköinti mahdollisuuksilla lähellä asiointipaikkaa lisäämällä kiinteistökohtaisia ja julkisia P-tiloja rakennuksiin, alueille ja maanalaisiin tiloihin, joita mm. jo oleva Hämpin-parkki.

Toivoa sopii, ettei Tampereen kaupunki omistuksessa olevissaan pysäköintipaikoissa ”ylihinnoittele” niiden käyttöä luontevana mahdollisuutena asiointiin keskusta alueella.

Maanalaisiin tiloihin ajomahdollisuus voisi olla jo keskustan laitamilta ja yhteys eri tiloista toisiin, jolloin se voisi toimia jopa "hidas" liikenneväylänä vähentäen maanpäällistä keskustaliikennettä.

Rakennettaessa maanalaista pysäköintiä on huomioitava riittävät hissi- ja portaikkoyhteydet, sekä ottaa huomioon liikehuoneistojen huoltoliikenne mahdollisuus ohjata myös maanalaisen yhteysverkon kautta.

Autottomaan keskustaan pyrittäessä on oleellista rakentaa ensin edulliset pysäköintilat keskusta-alueelle ja sujuvat liikenneyhteydet näihin tiloihin, sen jälkeen vasta suljetaan katuja yksityisautoilta. Tampereella on tässä suhteessa menetelty juuri päinvastaisella tavalla.

Samalla on pakotettu yrittäjiä muuttamaan keskustan ulkopuolella oleviin ostoskeskuksiin.

Esitämme, että kadunvarsipysäköinti muutettaisiin maksuttomaksi Tampereella kello 18:00 ja 09:00 seuraavan aamuun välisenä aikana. Uskomme tämän menettelyn lisäävän asiointia keskustan liikkeissä. Turussa kyseisestä menettelystä on hyviä kokemuksia.

Edellisiin liittyen todettuna:

Viimeaikainen toiminta Tampereen keskustan alueella tapahtuneisiin liikenteen järjestelyihin on ollut sekavaa ja ”poukkoilevaa” jatkuvasti ennakoimattomien ja muuttuneiden muotojensa vuoksi, Käynnissä olevat ratikkatyömaatkin vaikeuttavat autolla liikkumista jo entisestään ahtaalla keskustan alueella. Oman lisänsä liikenteen ruuhkaantumiseen ja sekavuuteen tuovat jatkuvasti vaihtuvat ennakoimattomat liikennejärjestelyt.

Ennakoiva ”onneton” liikennesuunnittelu toteutuessaan on sitten yritetty korvata ”jotenkin” siinä edes kohtalaisesti onnistumatta.

Vastuullisten tahojen on turha vedota siihen, ettei ole tiedetty tulevia rakennuskohteita ja niiden vaatimia järjestelyitä, kun kaikkien suurempien rakennuskohteiden kaava ym. toteutukset ovat pitkäkestoisia, tai sitten liikenneväylien ja -toimintojen suunnittelu on taitamatonta toimintaa.

Liikenneturvallisuuden kannalta on olennaista, että ajoneuvon kuljettaja voi keskittyä liikenteen seuraamiseen. On enemmän kuin sääntö Tampereella, että kuljettajan täytyy keskittyä kiemurtelevalla kaistalla pysymiseen muun, liikenteen seuraamisen jäädessä toisarvoiseen asemaan.

Liikenteen tulee olla johdonmukaista, ennakoitavaa ja sujuvaa.

Liian taajaan toistuvat suojatiet ovat osaltaan luomaan piittaamattomuutta muita tienkäyttäjiä kohtaan. Liikennesuunnittelussa tuli kiinnittää erityisesti huomiota suojateiden sijaintiin ja niiden valaisuun. Oikealla valaisulla ja suojatien sijoittamisella estettäisiin moni onnettomuus. Onkin tarpeen pohtia, pitäisikö käyttäytymistutkijoiden olla mukana suunnittelemassa kaupunkien ja maanteiden liikennejärjestelyjä.

Tampereella 14.4.2019

Autoliiton Tampereen seudun osasto ry

Pentti Kaihoniemi                                                       Lasse Tuli

Puheenjohtaja                                                            Kunniapuheenjohtaja

 

 

Jaa muillekin

Jaa muillekin