Autoliiton lausunto pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta

Autoliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi tässä asiassa.

Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma luo strategisen kehyksen kohti hiilineutraaliutta ja antaa suuntaviivat liikennesektorin päästöpolulle 2030–2050. Tieliikenteen osalta suunnitelma nojaa vahvasti sähköistymiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöön. Suunnitelman onnistuminen riippuu ratkaisevasti siitä, miten hyvin se huomioi kansalaisten arjen liikkumistarpeet eri puolilla Suomea, kustannusvaikutukset kotitalouksille ja yrityksille, alueellisen yhdenvertaisuuden, infrastruktuurin riittävyyden ja toimintavarmuuden

Liikenne on suomalaisille välttämättömyyspalvelu, ei vapaaehtoinen kulutushyödyke.

Tieliikenteen sähköistyminen

Ajoneuvokannan sähköistyminen on keskeinen keino vähentää päästöjä. Suomen autokanta on EU:n vanhimpia, keski-iältään lähes 14 vuoden ikäinen. Autokannan uusiutuminen on hidasta, jos uusien ajoneuvojen kustannustaso pysyy korkeana ja kysyntä matalana. Sähköistyminen etenee eri tahtia eri puolilla maata. Ladattavien autojen korkea prosentuaalinen osuus uusien autojen rekisteröinneistä ei vaikuta nopeasti autokantaan, jos uusien autojen kokonaismyyntimäärät ovat alhaisella tasolla. Uuden täyssähköauton ostaminen vaatii edelleen enemmän pääomaa kuin uuden polttomoottoriauton ostaminen.

Sähköistymisen onnistuminen edellyttää kattavaa ja luotettavaa nopeaa latausinfrastruktuuria, erityisesti päätieverkolla ja harvaan asutuilla alueilla. Sähköverkon kapasiteetin ja toimitusvarmuuden varmistaminen ovat myös olennaisia. Sähköistymisen nopeuteen vaikuttavat myös sähkön hinnan voimakas vaihtelu, teho- ja siirtomaksut sekä esimerkiksi sähköautojen korjattavuuteen liittyvät kysymykset ja kustannukset. Ilmastopolitiikka ei saa johtaa liikkumisen kustannusten kasvuun.

Alueellinen oikeudenmukaisuus

Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja henkilöauto on monilla alueilla vaihtoehdoton liikkumismuoto. Suomessa yksikkökustannusten nousu kertaantuu pitkien ajosuoritteiden takia verrokkimaihin verrattuna.

Ilmastopolitiikan tulee tunnistaa maaseudun ja kaupunkiseutujen erilaiset olosuhteet ja välttää ratkaisuja, jotka kohdistuvat suhteettomasti haja-asutusalueiden asukkaisiin. Sen tule turvata kohtuuhintainen liikkuminen koko maassa. Liikkumisen kustannusten nousu vaikuttaa suoraan työllisyyteen, palveluiden saavutettavuuteen ja alueelliseen elinvoimaan.

Autokannan uusiutuminen on avaintekijä

Päästövähennysten kannalta ratkaisevaa on, kuinka nopeasti autokanta uusiutuu vähäpäästöisemmäksi. Verotuksen tulee kannustaa autokannan uudistumiseen, ei jarruttaa sitä. Käytettyjen autojen markkinoiden toimivuus on keskeistä, jotta vähäpäästöiset autot yleistyvät koko autokannassa. Pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus veropolitiikassa ovat välttämättömiä, sillä nopeat, poliittisesti ailahtelevat muutokset heikentävät kuluttajien luottamusta ja hidastavat investointipäätöksiä.

Lopuksi

Autoliitto tukee liikenteen päästöjen vähentämistä oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla. Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman onnistuminen edellyttää kuitenkin, että ratkaisut ovat teknologianeutraaleja, siirtymä toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti, liikkumisen kustannukset pysyvät kohtuullisina, autokannan uusiutumista tuetaan johdonmukaisesti ja infrastruktuuri-investoinnit tehdään ajoissa.

Liikenteen ilmastopolitiikan tulee yhdistää ympäristötavoitteet, kansalaisten arjen tarpeet ja Suomen logistinen kilpailukyky.

Kunnioittavasti,

Pasi Nieminen

Autoliitto Ry