Kotimaan kohdevinkkejä kesän matkoille | Autoliitto

Olet täällä

Kotimaan kohdevinkkejä kesän matkoille

Otto Koivuranta puhaltaa. Irene Suosalo.

(Kuva yllä: Irene Suosalo.)

Nuutajärven lasikylän historiaa

Ikkunalasista vallitsi 1700-luvun lopulla kova pula. Juuri ikkunalasin tarve synnyttikin Nuutajärven lasitehtaan vuonna 1793. Nykyään Nuutajärvellä työskentelee lukuisia itsenäisiä lasintekijöitä ja muiden alojen taidekäsityöläisiä.  

Museovirasto on valinnut Nuutajärven Lasikylän valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Nuutajärven ja lasinvalmistuksen historiaan voi tutustua vanhassa kyläpanimorakennuksessa sijaitsevassa Designmuseo Nuutajärvessä, jonka tila-arkkitehtuurin sekä esineistön on suunnitellut lasitaiteilija, professori Kaj Franck.  

Kylässä on tarjolla myös erilaisia opastettuja kierroksia aina Lasikylän historiasta Oiva Toikan Nuutajärveen. Kesän aikana voi käydä ostoksilla Iittalan tehtaanmyymälässä, vierailla NuGO Shopissa (itsenäisten lasintekijöiden yhteismyymälä) sekä tutustua muihin taide- ja käsityöputiikkeihin, gallerioihin ja useisiin näyttelyihin. Alueella on myös ravintola ja hotelli.  

Kun näkee lasinpuhaltajan työssään lasihytissä, voi puhallusta jäädä seuraamaan. Lasinpuhallustyöpajan, -näytöksen tai muun elämyksen voi omalle ryhmälle varata etukäteen.

Nuutajärvellä on myös yleinen uimaranta. Nuutajärvi sijaitsee Urjalassa, Tampere–Turku-tien varrella. Katso kesän tapahtumat ja aukioloajat.

Ylösnousemuskappeli Turussa

Yksi Suomen hienoimmista kirkkorakennuksista sijaitsee Turun hautausmaalla. Turkulaisen arkkitehdin Erik Bryggmanin suunnittelemaa Ylösnousemuskappelia käyvät ihailemassa arkkitehtuurista kiinnostuneet ympäri maailmaa. Rauhaa huokuva siunauskappeli valmistui jatkosodan aattona keväällä 1941. Pienen mäenkumpareen päällä sijaitseva kappeli mukautuu ympäröivään luontoon, samoin kuin sen aistikas sisustus. Koristeelliset messinkivalaisimet ovat Paavo Tynellin käsialaa. Penkit ovat sijoitettu kirkkosalissa hiukan vinottain, jolloin katse suuntautuu suuriin ikkunoihin ja kauniiseen maisemaan. Ympäröivä rauha ja rakennuksen tarkkaan mietityt yksityiskohdat tekevät kappelista poikkeuksellisen.

Koronarajoitusten hellittäessä, sekä muut tilaisuudet huomioiden, myös sisätiloihin pääsee tutustumaan. Lue lisää Turun seurakuntien verkkosivuilta.

Ilola Inn Päijänteen rannalla

Sysmän Ilola Inn valittiin viime vuoden veneilykautena Suomen parhaaksi vierasvenesatamaksi. Eikä ihme, sillä alueen palvelut ovat erinomaiset ja luonnonkauniilla paikalla sijaitseva satama-alue aurinkoterasseineen avaa upeat näkymät Päijänteelle. 

Maisemasauna, perinteisen puusauna, palju ja ympäri vuoden lämmitetty ulkouima-allas sekä kahvila-ravintola palvelevat kesäkaudella paitsi majoittujia, veneilijöitä niin myös satunnaisia matkailijoita. Ilola Innin huokuu historiaa. Uudistetussa hotellissa voi aistia 137-vuotisen kestikievarirakennuksen ainutlaatuisen tunnelman. Ilola Inn sijaitsee 7 km päässä Sysmän keskustasta. Lue lisää.

Valkealammen matkailukohde

Alajärven Lehtimäellä sijaitseva Valkealammen alue oli monelle 70-80-luvulla lähes legendaarinen paikka. Kesäpäiviä vietettiin kirkasvetisen uimarannan äärellä, ravintolapalveluja ja lavatansseja oli tarjolla ja karavaanareita riitti lähes ruuhkaksi asti. Vuosien varrella palvelut pikkuhiljaa vähenivät ja paikka tuli monelle tutuksi lähinnä maastohiihtäjien ja luonnossa liikkuvien kohteena. Kävijämäärät ovat kotimaan matkailun lisääntyessä kasvaneet myös Lehtimäellä. 

Monen toiveeseen vastattiin kun Valkealammelle avattiin huhtikuun lopussa Ravintola Valkealampi. Uudistettu ja monipuolinen ruokaravintola saa kevään aikana ison terassin, josta näkymät avautuvat Valkealammen uimarannalle. Kesän aikana myös karavaanareiden toivotaan löytävän paikalle. Alueella voi retkeillä, käydä uimassa, ja maastopyöräillä. Maastopyöriä voi vuokrata täällä. Reittejä ei ole vielä merkattu, sillä kesäkuussa järjestetään Valkealammella Maastopyöräsuunnistuksen MM-kilpailujen osakilpailu.

Matkailukeskus sijaitsee välillä Kuortane-Lehtimäki noin 2 km:n etäisyydellä päätieltä nro 697. Osoite: Valkealammentie 200, 63500 Lehtimäki

Entinen sotilasalue Isosaari 

Helsingin ulkosaaristossa sijaitseva Isosaari on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, lähes Suomenlinnan kokoinen saari. Saari oli puolustusvoimien linnakkeena vuoteen 2014 saakka. Saari avautui yleisölle vuonna 2017. Luonto on monimuotoista ja upeiden hiekka- ja kalliorantojen lähistöllä viihtyvät hylkeet ja harvinaiset linnut, kuten merikotka. Saaressa on saunoja, ravintola ja golf-kenttä.  

Alueen historia on mielenkiintoinen. Suomen sisällissodan jälkeen saarella oli vankileiri,  jonne valkoiset sijoittivat ”poliittisesti erittäin vaarallisina" pidettyjä punavankeja. Sotilaskäyttöön rakennetussa Isosaaressa oli oma ala-asteensa puolustusvoimien kantahenkilökunnan lapsille ja kylätoiminta oli vireää. Saarta käytettiin noin 100 vuotta aktiivisesti sotilaallisessa käytössä. Helsingin Kauppatorilta pääsee Isosaareen noin 40 minuutissa. Lue lisää Isosaaresta.

Suomen seitsemän maailmanperintökohdetta

Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta. Kuusi kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde: 

  1. Suomenlinna nimettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena esimerkkinä 1600–1700-lukujen sotilasarkkitehtuurista. 
  2. Vanha Rauma on yksi parhaiten säilyneistä ja poikkeuksellinen esimerkki pohjoismaisesta puukaupunkirakentamisesta ja kertoo perinteisen asutuksen historiasta. Vanha Rauma nimettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.
  3. Petäjäveden vanha kirkko hyväksyttiin vuonna 1994 maailmanperintökohteeksi ainutlaatuisena esimerkkinä pohjoiseurooppalaisesta puukirkkojen arkkitehtuuriperinteestä. Vuosina 1763–1765 rakennettu kirkko edustaa luterilaista kirkkoarkkitehtuuria ja hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä. Poikkeuksellista yleismaailmallista arvoa tukee järvimaisema peltoineen. Kirkko on auki kesäkaudella.
  4. Verla liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1996. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sekä sitä ympäröivä asuinalue muodostavat erinomaisen ja poikkeuksellisen hyvin säilyneen esimerkin pienimuotoisesta maaseudun teollisuusasutuksesta. Autoliiton jäsenetukohde! 
  5. Sammallahdenmäen hautaröykkiöalue on ainutlaatuinen todiste pronssikaudella eläneestä yhteiskunnasta ja monipuolinen kalmistoalue Skandinaviassa. Maailmanperintöluetteloon kohde liitettiin vuonna 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena. Lue lisää Visit Rauma -verkkosivuilta.
  6. Struven astemittausketju
    • Struven ketju edustaa maailmanperintöluettelossa tieteen ja tekniikan historiaa. Kohde koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista 34 mittauspisteestä, joista kuusi sijaitsee Suomessa. Maailmanperintöluettelossa Struven ketju on ollut vuodesta 2005 lähtien. Struven ketju on kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sillä selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla. Struven ketju maailmanperintöpisteitä Suomessa ovat:
      • Mustaviirin piste merkattiin kallioon 1933. Se sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Loviisasta.
      • Porlammin piste Lapinjärven Tornikalliolla vuodelta 1933.
      • Korpilahdella Oravivuoren huipulla sijaitseva piste mitattiin ja merkittiin poranreiällä kallioon vuonna 1834. 
      • Alatornion kirkko kellotornissa sijaitseva piste mitattiin vuonna 1842.
      • Ylitorniolle mitattiin Aavasaksan piste vuonna 1845.
      • Enontekiölle Stuorrahanoaivin huipulle mitattiin ensimmäinen piste vuonna 1850 ja toinen 1852, joka on vielä jäljellä.
    • Kohteen eheydestä kertoo se, että kaikki kohteen pisteet ovat sidoksissa yhteen ja samaan ketjuun, ja useat pisteet ovat myös nykyään osana kansallisia geodeettisia viiteverkostoja. Lue lisää Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta.
  7. Suomen ja Ruotsin yhteiseen geologiseen maailmanperintökohteeseen kuuluvat Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkearannikko (Höga Kusten). Matala moreenisaaristo ja jyrkät kalliorannat muodostavat ainutlaatuisen yhdistelmän n. 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden aiheuttamasta maankohoamisilmiöstä ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin. Maankohoamisen vuoksi maisema muuttuu alati. Merenkurkun saaristo nimettiin maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä luonnonperintökohteena vuonna 2006. Lähde: Maanmittauslaitos