Rantaelämää ja Kreikan herkkuja

Romanian ja Bulgarian läpi ajettuani saavuin viimein Kreikkaan, jonka valkeista hiekkarannoista olen haaveillut jo vuosia. Ylitin rajan Kulatassa ja päätin viettää rajallisen määrän matkapäiviäni Thessalonikin ympärysseuduilla.

Ajaessani kohti rannikkoa näin paljon kioskeja ja ravintoloita, jotka eivät vielä olleet avanneet oviaan. Lisäksi lukuisat kodittomat koiraparat tepsuttivat valppaina levähdyspaikkojen laidoilla odottaen pysähtyviltä autoilijoilta huikopalaa. Liikenne oli hiljaista ja teiden kunto kohtalainen, mutta Thessalonikiin kulkeva valtatie ei tarjonnut juuri nähtävää ennen kaupunkia kohti lähestymistä.

Ilman valtiaat eivät valitettavasti olleet puolellani viimeisten viikkojen aikana, ja saderintama tuntui seuraavan minua myös Nea Moudaniaan saakka. Ennusteiden perusteella sääolosuhteet tulisivat olemaan epävakaita ympäri maan, joten päätin nauttia hetkittäisistä auringon pilkahduksista Ouzouni Beachilla noin puolen tunnin päässä lentokentästä.

Sesongin aikana eturivin paikoille joutuu jonottamaan, mutta toukokuun lopulla tunnelma Ouzouni Beach Campingissa oli vielä seesteinen.

Ihmisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus tekivät päivistäni ihastuttavia. Tuntui mukavalta kierrellä pikkukaupoissa ja tutkia paikallisia käsityöläisten taidonnäytteitä sekä perehtyä hieman kreikkalaiseen mytologiaan.

Erityisen iloiseksi tulin aivan rannan tuntumassa sijainneesta leirintäalueesta ja mahdollisuudesta parkkeerata upeaan eturivistöön. Mikään ei voita aamutuimaan ja illalla viimeiseksi tehtyä kävelyretkeä kostealla hiekalla aaltojen vilvoitellessa varpaita. Taskuni kilkattivat lukuisista sileiksi hioutuneista kivistä, jotka minun oli tuttuun tapaani pakko poimia talteen. Ranta oli myös poikkeuksellisen turvallinen, sillä täällä ei näkynyt lainkaan katukoiria.

Pidin kovasti kreikkalaisten iloisesta ja huolettomasta elämänasenteesta.

Sesongin ollessa vielä alkumetreillään olivat päivät mukavan hiljaisia ja rannalla tilaa temmeltää. Mereen en kuitenkaan tarjennut mennä vaikka näinkin jokusen varhain liikkeellä olleen uimarin kastautuvan matalikossa.

Upean ja rauhallisen sijainnin lisäksi yllätyin positiivisesti myös valitsemani Campingin hintatasosta, sillä 20 euroa yöltä tuntui palvelutasoon ja rannan läheisyyteen nähden kovin edulliselta. Henkilökunta toivotteli päivittäin kohteliaat huomenet ja ohjasi mielellään lähiseudun palvelujen ääreen.

Sadekuurot kurittivat aika-ajoin, mutta sain silti nauttia muutamasta aurinkoisesta tunnista jokaisena viitenä reissupäivänäni Kreikassa. Heti sopivan pilviraon tullen päätin ampaista kävellen lähellä sijaitsevan ravintolan tarjoilujen ääreen.

Olin kuullut paljon hyvää kreikkalaisesta ruuasta ja odottanut erityisen kovasti fetaa, oliiveja ja tsatsikia. Viimein odotukseni palkittiin ja pöytään kannettiin monta lautasellista toinen toistaan ihanampia herkkuja! Tuore kreikkalainen salaatti vei kielen mennessään, kuten myös mausteiset lihavartaat ja grillatusta munakoisosta tehty muhennos. Minun on todettava, että ennakkosuosikkini Italia jäi kyllä ruokamaana kakkoseksi Kreikkaan verrattuna.

Kesäkiloista viis, nyt on aika herkutella!

Loppua kohden aurinko vei voiton saderintamasta ja rannikko alkoi näyttää helteisen mahtinsa. Auringonpalvojat ryntäsivät sukkelaan varaamaan lepotuoleja rannan tuntumasta ja kioskimyyjät kantoivat tuotteitaan tiskeihin.

Lämpö helli minua aikansa, mutta se kävi nopeasti tuskaiseksi. Minusta ei taida tulla koskaan kunnon rantalomailijaa, sillä ajatus kokonaisesta päivästä rusketuksen ja romaanin parissa aiheutti minussa lievää ahdistusta. Liian kuumalla säällä ei syömisestä tai aktiviteeteista oikein tullut mitään, joten suuntasin suosiolla kohti pohjoista. Kreikkaan olisi palattava uudelleen kenties myöhäissyksyllä tai vielä varhaisemmin keväällä.

Reittini kohti pohjoista kulki uudelleen Bulgarian, Romanian ja Unkarin läpi. Ajoin tämän läpikulkumatkan kahdessa päivässä, sillä myrskyt ja viileät yöt kannustivat rivakkaan ajotahtiin. Laitoin sormet ja varpaat ristiin kauniiden mutta raikkaan kesäisten päivien puolesta seuraavassa kohdemaassani Itävallassa.

Olen ylittänyt matkani aikana monta eurooppalaista raja-asemaa, mutta Kreikkaan tullessa vastaanotto oli kaikkein mukavin, eikä passintarkastus takkuillut yhtä paljon kuin naapurimaissa.