Peräkärryn kytkentä – ohjeet turvalliseen kiinnitykseen

Ennen liikkeelle lähtöä kannattaa varmistaa, että peräkärry on varmasti kunnolla kiinni vetoautossa. Peräkärryn vetopään lukittuminen auton vetokoukun vetokuulaan tarkistetaan silmämääräisesti lukituskahvan asennosta sekä mahdollisesta lukittumismerkistä. Peräkärryn kytkentää suorittaessa kannattaa myös kuunnella vetopäästä kuuluvaa ääntä lukittumishetkellä. Yleensä normaalista poikkeava ääni kielii siitä, ettei vetopää ole lukittunut kuulaan kunnolla. Kytkennän onnistumista edesauttaa peräkärryn vetopään säännöllinen huolto.

Lopuksi on aina ehdottoman tärkeää varmistaa vetopään lukittuminen nostamalla vetoaisasta pari kolme kertaa ylöspäin. Tällöin auton perän on noustava aisan mukana. Varmistus on syytä tehdä aina myös tauon jälkeen mahdollisen ilkivallan poissulkemiseksi. Vetopään lukitseminen, esimerkiksi riippulukolla, estää ilkivaltaa tehokkaasti. Kun peräkärryn vetopään lukittumisen tarkastaa aisasta nostamalla, pystyy samalla arvioimaan vetokuulan ja vetopään mahdollista väljyyttä. Vetopään lukituskäpälät saattavat kulua yllättävän nopeasti.

Perävaunun irtoaminen on mahdollista myös siinä tapauksessa, että koko vetokoukku irtoaa autosta. Irrotettavien koukkujen kohdalla tulisikin muistaa irrottaa koukku säännöllisesti ja käyttää asianmukaisia suojatulppia silloin, kun koukku ei ole kytkettynä.

Myös vetokoukun kiinnitysmekanismi pitää huoltaa säännöllisesti. Vetokoukun huoltoa ei välttämättä suoriteta automaattisesti määräaikaishuollon yhteydessä, vaan se on muistettava tilata erikseen. Irrotettava vetokoukku on aina kiinnitettävä paikoilleen erityisen huolellisesti ja käyttöohjetta noudattaen.

Myös kiinteät koukut saattavat irrota esimerkiksi ruostevaurioiden vuoksi. Siksi myös tällaisten vetokoukkujen säännöllinen tarkastaminen on tärkeää.

Perävaunuista löytyy tänä päivänä periaatteessa kahdenlaisia turvavaijereita riippuen siitä, onko kyseessä jarruton vai jarrullinen perävaunu. Joissakin jarruttomissa perävaunuissa ei ole lainkaan turvavaijeria. Niissä, missä turvavaijeri on, on sen tarkoitus estää lisävahinkoja pitämällä perävaunu omalla kaistalla, mikäli se pääsee irtoamaan vetoautosta.

Työntöjarruilla varustetuissa perävaunuissa on aina turvavaijeri. Niissä turvavaijeri kytkee hätäjarrutuksen eli peräkärryn seisontajarrun päälle, jos kärry pääsee irtoamaan vetoautosta. Tälläkin toteutustavalla pyritään estämään lisävahinkojen syntyminen.

Jarruttoman perävaunun turvavaijeriin ja sen kiinnityspisteeseen kohdistuu perävaunun irrottua pidempiaikaisempi rasitus kuin painavamman jarrullisen perävaunun vaijeriin tai sen kiinnityspisteeseen. Tämä johtuu siitä, että jarruttomassa peräkärryssä koko vaunun massa jää turvavaijerin varaan siinä missä jarrullisessa peräkärryssä heppoisempi vaijeri vain nykäisee jarrut päälle ja sitten usein katkeaa.

Jarruttoman peräkärryn turvavaijerissa on pääsääntöisesti vain vaijerista tehty silmukka. Silmukka on usein sopivasti vetokoukun vetokuulan kokoinen, ja siksi se asetetaan tavallisimmin vetokuulan ympärille ennen kuin perävaunun vetopää kytketään kuulaan. Näin asennettuna turvavaijeri saattaa estää perävaunun sähköjohdon ja -pistokkeen vaurioitumisen lähdettäessä liikkeelle huolimattomasti kytketyn perävaunun kanssa.

Jos perävaunu sen sijaan irtoaa vauhdissa, muljahtaa myös vaijerin lenkki todennäköisesti pois kuulan ympäriltä ja perävaunu karkaa omille teilleen. Jotta näin ei tapahtuisi, on vetokuulan ympärille pujotetun jarruttoman peräkärryn turvavaijerin pysyminen kuulan ympärillä varmistettava esimerkiksi pujottamalla riippulukon sanka vaijerin lenkin ja sopivalla etäisyydellä olevan turvavaijerin kiinnityspisteen läpi.

Vaijerin pysymisen vetokuulan ympärillä voi varmistaa myös käyttämällä isompaa riippulukkoa, jonka sanka on sen kokoinen, että se mahtuu juuri vetokoukun ympäri, mutta vetokuula ei kuitenkaan mahdu pujahtamaan sangan läpi. Molemmilla edellä mainituilla kiinnitystavoilla veto perävaunun irrotessa kohdistuu vaijerin kautta vetokoukkuun – ei siis riippulukkoon tai usein varsin heppoiseen vaijerin kiinnityspisteeseen.

Turvavaijerin voi myös kiinnittää riittävän vahvan sakkelin (u:n muotoinen lukkohela) avulla kiinni vetokoukkuun. Tällöin tosin tarvitaan työkalua sekä perävaunua kytkettäessä että irrotettaessa ja aikaa kuluu hieman enemmän. Sakkelin on oltava sen kokoinen, että se mahtuu vetokoukun ympärille, mutta vetokuula ei mahdu tulemaan sen läpi. Vetokoukun muoto ja paksuus vaikuttavat valittavan sakkelin kokoon ja asennuskohtaan. Lähes jokaiseen koukkumalliin löytynee kuitenkin sopiva ratkaisu – ja vieläpä suhteellisen huokeasti.

Jarrullisen peräkärryn turvavaijerin päässä on jousihaka, joka on helppo kytkeä sille tarkoitettuun kiinnityspisteeseen. Mikäli tällaista kiinnityspistettä ei ole, voi vetokoukkuun asentaa turvavaijerin kiinnitystä varten sakkelin, kuten edellä neuvottiin. Pelkästään vetokuulan ympärille ei jarrullisenkaan peräkärryn turvavaijeria pidä kietaista, koska näin toimittaessa on aina olemassa riski, että turvavaijeri pullahtaa pois vetokuulan ympäriltä vaunun vetopään irrotessa kuulasta. Tällöin vaijeri ei kiristy eikä kytke perävaunun jarruja päälle suunnitellusti.

Joissain jarrullisissa peräkärryissä turvavaijeri on tarpeettoman pitkä, jolloin se helposti laahaa maata. Maata laahatessaan vaijeri kuluu, haurastuu ja lopulta katkeaa. Vaijeria ei kuitenkaan pidä kieputtaa perävaunun vetopään ympärille sitä ”lyhentääkseen”. Jos näin toimitaan ja perävaunu irtoaa, vaijeriin kohdistuva veto tulee vetopään ja auton välille sen sijaan, että se välittyisi suunnitellusti perävaunun seisontajarrukahvaan saakka. Seurauksena hätäjarrutustoiminto ei toimi suunnitellusti.

Mikäli jarrullisen peräkärryn turvavaijeri on liian pitkä, on järkevintä vaihtaa se kokonaan uuteen ja lyhyempään vaijeriin.