Auton valojen käyttö – tiedätkö, miten valot toimivat?

Auton valojen käytön keskeinen ongelma on, että valitettavan monessa autossa takavalot eivät pala huomiovaloilla ajettaessa. Kuljettajat eivät välttämättä tiedosta tätä – tai jos tiedostavat, he luottavat liikaa automatiikkaan. Seuraavaksi käydäänkin läpi, mitkä valot tyypillisesti palavat missäkin valokatkaisijan asennossa.

Valokatkaisijan OFF- tai 0-asento

• Auto on käydessä joko ilman valoja tai sitten palavat huomiovalot.
• Mikäli huomiovalot palavat, on autokohtaista, palavatko takavalot vai eivät.
• Ei suositella ajamiseen.

Auton etu- ja takavalot

• Etu- ja takavalot eli kansankielellä ”parkit” tai ”seisontavalot” palavat.
• Pelkkien etu- ja takavalojen (”parkkien”) palaessa ei saa ajaa.

Auton ajo- ja takavalot

• Tämä on ainoa valokatkaisijan asento, jossa kuljettaja voi olla varma siitä, että autossa palavat koko ajan sekä ajo- että takavalot.
• Ajovaloja ovat lähi- ja kaukovalot.
• Ajo- ja takavalojen käyttö on suositeltavin valinta ajettaessa – kaikissa keliolosuhteissa. Poikkeuksena kuitenkin todettakoon, että mikäli autossa on lähi- ja kaukovaloja automaattisesti vaihtava valonvaihtoavustin tai valokuviota portaattomasti muovaavat matriisivalot, on järjestelmän aktivoimiseksi valokatkaisija monessa autossa käännettävä kuitenkin AUTO-asentoon.

Auto(maatti)

• Autossa voi olla päällä huomio- tai ajovalot.
• Mikäli huomiovalot palavat, on autokohtaista, palavatko takavalot vai eivät.
• Vaikka kotipihassa katsoisi, että ajo- ja takavalot palavat – ei ole takeita siitä, että ne palaisivat koko matkan ajan.
• Valojen toimintaa ohjaa hämäryys – ajo- ja takavalot eivät useinkaan kytkeydy riittävän herkästi.
• Tuulilasinpyyhkijöiden käyttö saattaa sytyttää ajo- ja takavalot, mikäli näin on auton asetuksista valittu.
• Valonvaihtoavustin ja matriisivalot vaativat usein tämän asennon. Käytä vain, jos tarvitset niitä.

Takasumuvalolla saa tehostettua auton näkyvyyttä taaksepäin

Sumuvaloja ovat etu- ja takasumuvalot. Tieliikennelain mukaan sumuvaloja saa käyttää vain sumun sekä rankan vesi- tai lumisateen aikana. Takasumuvaloa saa käyttää myös silloin, jos ajoviiman tien pinnasta nostattama lumi, pöly tai loka oleellisesti rajoittaa ajoneuvon näkymistä taaksepäin.

Hyvä nyrkkisääntö takasumuvalon käyttöön on oma näkeminen. Mikäli on vaikeaa havaita edellä ajavan auton perää, on todennäköistä, että myös takana ajava painii saman ongelman kanssa. Tällöin on syytä kytkeä takasumuvalo päälle auton havaittavuuden parantamiseksi ja peräänajoriskin pienentämiseksi.

Kun olosuhteet paranevat, pitää takasumuvalo ottaa pois päältä. Se on todella kirkas ja saattaa turhaan käytettynä häikäistä takana ajavaa. Toiset tienkäyttäjät voivat myös tulkita hyvissä olosuhteissa palavan takasumuvalon virheellisesti jarruvaloksi, jolloin aiheutuu turhaa hämmennystä ja vaaratilanteita.

Tietyissä autoissa takasumuvalon saa kytkettyä päälle vain etusumuvalojen ollessa päällä. Tällöin on ajettava etusumuvalot päällä sellaisissakin tilanteissa, joissa vain takasumuvalon käyttö olisi perusteltua. Tämä on kuitenkin kyseisissä tilanteissa pienempi riski kuin ilman takasumuvaloa ajaminen.

Etusumuvalo ei ole lisävalo pimeää vastaan

Etusumuvalojen tarkoitus on parantaa lähialueen valaistusta haasteellisissa olosuhteissa kirkkaan mutta lyhyen valokeilan avulla.

Valitettavasti aika-ajoin etusumuvaloja näkee käytettävän virheellisesti lisävalonlähteenä pimeällä ajettaessa, vaikka olosuhteet eivät sumuvalon käyttöä edellyttäisikään. Laki kuitenkin kieltää tämän.

Etusumuvalojen valokeila on hyvin lyhyt ja leveä. Lyhyen kantaman vuoksi kuljettajalle ei maantienopeuksissa jää aikaa reagoida sumuvalojen valaisemalla tieosuudella havaitsemiinsa vaaroihin. Koska kuljettajan silmät mukautuvat kirkkaasti valaistulle lähialueelle, saattaa kauempana olevalla hämärällä alueella jotain olennaista jäädä huomaamatta – kuljettajan tulee siis tiedostamattaan havainnoitua aivan liian lähelle.

Sumuvaloja näkee käytettävän myös päiväsaikaan, hyvässä kelissä, jonkinlaisina ”koristevaloina”. Tämäkin on kielletty, koska turhaan päällä olevat sumuvalot häikäisevät muuta liikennettä.

Sen lisäksi, että valokatkaisija on oikeassa asennossa, on tärkeää huolehtia valojen toimivuudesta sekä valoumpioiden kunnosta ja puhtaudesta.

Rikkoutuneet polttimot tulisi vaihtaa uusiin ja mattaantuneet umpiot kiillottaa tai vaihtaa parempiin mahdollisimman pian sen jälkeen, kun asia on havaittu – unohtamatta valojen säännöllistä puhdistamista.

Pimeällä ajettaessa tielle pitää saada mahdollisimman paljon valoa. Jos tieosuudella ei ole katuvalaistusta, on kuljettajan käytettävä kaukovaloja eli kansankielellä ”pitkiä”. Kaukovalot eivät saa kuitenkaan häikäistä muiden ajoneuvojen kuljettajia.

Kaukovaloilta pitää vaihtaa lähivaloille, kun toinen auto on tulossa vastaan. Lähivaloille ei kuitenkaan saa vaihtaa liian aikaisin. Hyvä nyrkkisääntö on, että lähivaloille tulisi vaihtaa siinä kohtaa, kun autojen välinen tie on kokonaan valaistu. Takaisin kaukovaloille vaihdetaan maantienopeudessa noin 2-3 metriä ennen kohtaamista. Olennaista on huomata, että auton nopeus tulee sovittaa valaistusolosuhteiden mukaiseksi eli auto on kyettävä pysäyttämään valaistulla tieosuudella.

Uudemmassa autossa voi olla kaukovaloavustin tai matriisivalot. Kaukovaloavustin vaihtaa kauko- ja lähivaloja kuljettajan puolesta. Matriisivalot puolestaan säätyvät portaattomasti kuhunkin ajotilanteeseen sopiviksi. Monesti erityisesti matriisivaloilla ajavan auton kuljettaja saa osakseen perusteetonta kaukovalojen vilkuttelua vastaantulijalta. Vastaantulijat todennäköisesti odottavat näkevänsä räpsähdyksen kaukovalojen vaihtuessa lähivaloiksi. Matriisivalojen ansiosta tällaista ilmiötä ei kuitenkaan ole havaittavissa, koska valokuvio muovautuu huomaamatta portaattomasti sellaiseksi, ettei häikäisyn vaaraa ole.

Valojärjestelmästä riippumatta häikäistymistä kohtaamistilanteessa voi välttää suuntaamalla katseen mahdollisimman pitkälle eteenpäin, tien oikeaan reunaan. Jos tuijottaa virheellisesti vastaantulevien valoja, ne häikäisevät varmasti.

Toinen tilanne, jossa joutuu vaihtamaan kaukovaloilta lähivaloille, on saavutettaessa edellä ajavaa. Tällöin pitää vaihtaa lähivaloille, kun erottaa edellä ajavan auton ääriviivat selkeästi.

Mikäli aikoo ohittaa saavuttamansa auton, tulee kertoa ohitusaikeesta takana ajaville suuntamerkillä ja ohitettavalle kaukovaloja vilauttamalla.

Ohittaja vaihtaa takaisin kaukovaloille, kun hänen autonsa nokka on ohitettavan henkilö- tai pakettiauton perän kanssa samalla linjalla. Raskasta ajoneuvoa, kuten kuorma- tai linja-autoa ohitettaessa, on oikea hetki vaihtaa takaisin kaukovaloille kuorma-auton hytin takaseinän tai linja-auton etuakselin kohdalla.

Mikäli ohitetun auton valot häikäisevät ohituksen jälkeen taustapeilin kautta, voi kääntää tuulilasissa kiinni olevan taustapeilin hämäräasentoon sen alareunassa olevasta vivusta (ks. auton käyttöohjekirja). Uudemmissa autoissa on usein tätä varten peilin itsestään himmentävä automatikka.

Kuten jo aiemmin tuli todettua, ohitusta suunnitteleva voi viestiä edellään ajavalle kaukovaloja vilauttamalla, että hän aikoo lähteä ohitukseen. Tällöin ohitettavan on fiksua auttaa häntä:

• Jos ohitettavan mielestä ohitus on turvallista paikka ja muu liikenne huomioon ottaen, hän voi vilauttaa suuntamerkkiä oikealle.
• Jos ohitettava puolestaan epäilee ohituksen turvallisuutta, hänen tulee vilauttaa suuntamerkkiä vasemmalle.

Lähivaloille ohitettavan auton kuljettajan pitää vaihtaa, kun hän näkee ohittavan henkilö- tai pakettiauton molemmat takavalot tuulilasin läpi. Mikäli ohittaja on raskas ajoneuvo, tulee ohitettavan vaihtaa kaukovaloilta lähivaloille ohittavan kuorma-auton ohjaamon takaseinän tai linja-auton etuakselin ollessa kohdalla.

Takaisin kaukovaloille vaihdetaan, kun etäisyys ohittaneeseen autoon on kasvanut niin suureksi, ettei sen ääriviivat näy enää kaukovaloilla (vrt. edellä ajavan saavuttaminen).

Moottoritiellä vastaantulijat ajavat eri ajosuuntia erottavan viheralueen toisella puolella. Suoralla moottoritieosuudella ja vasemmalle kaartuvissa mutkissa voi käyttää kaukovaloja, vaikka olisikin vastaantulevaa liikennettä. Ainoastaan oikealle kaartuvissa mutkissa on vaara, että kaukovalot häikäisevät vastaantulevaa liikennettä. Tällöin onkin syytä vaihtaa lähivaloille.

Saavutettaessa edellä ajavaa tai ohitettaessa on moottoritielläkin syytä käyttää valoja samalla tavalla kuin millä tahansa tiellä. On tärkeää pitää mielessä, että auto on sielläkin pystyttävä pysäyttämään valojen valaisemalla tieosuudella. Tämä on huomioitava ajonopeutta valittaessa.

Pysäytettäessä tai pysäköitäessä pimeällä tiellä pientareelle, linja-autopysäkille tai vastaavalle, on aina kytkettävä etu- ja takavalot eli ”parkit” tai ”seisontavalot”. Näin ei tule häikäisseeksi muita tienkäyttäjiä. Seisontavalot myös auttavat muita hahmottamaan, että kyseinen auto on pysähdyksissä. Tämä on tärkeä tieto lähestyvien autojen kuljettajille, jotta he eivät turhaan vaihda kaukovaloilta lähivaloille. Kaukovaloilla on helpompi havaita muita vaaratekijöitä, kuten mahdollisia jalankulkijoita jne.

Mikäli auton joutuu jättämään vian tai onnettomuuden seurauksena yllättävään paikkaan, pitää aina kytkeä hätävilkut. Myös hätävilkkujen kanssa tulee käyttää etu- ja takavaloja eli ”parkkeja” tai ”seisontavaloja”. Hätävilkut eivät näy lähi- tai kaukovalojen keskeltä käytännössä katsoen juuri ollenkaan. Sen sijaan seisontavalojen kanssa hätävilkut erottuvat selvästi. Parhaiten hätävilkut näkyisivät ilman mitään valoja, mutta tällöin kaukaa lähestyvälle ei välttämättä hahmotu, että kyseessä on auto. Oranssit vilkkuvalot saattaisivat yhtä hyvin viestiä vaikkapa tietyömaan puomista tai vastaavasta.

Hätävilkkujen ja seisontavalojen lisäksi on tällaisessa tilanteessa syytä viedä varoituskolmio riittävän pitkälle tulosuuntaan.