Ruotsi

Jos onnettomuudesta aiheutuu henkilövahinkoja ja/tai mittavia aineellisia vahinkoja, poliisille pitää tehdä ilmoitus. Onnettomuuspaikalta ei saa poistua ennen poliisin tuloa eikä ajoneuvoja saa siirtää.

Jos onnettomuudesta aiheutuu vain vähäisiä aineellisia vahinkoja, pitää osallisten henkilöiden vaihtaa henkilötietoja ja muita tarpeellisia tietoja keskenään. Kuljettajien pitää täyttää, allekirjoittaa ja jättää itselleen kopio kansainvälisestä vahinkoilmoituslomakkeesta. Jos joku osapuoli poistuu paikalta antamatta tietojaan, hänelle voidaan langettaa sakko.

Liikenneonnettomuudet villieläinten kanssa

Onnettomuudet, joissa on osallisena isompi villieläin tai poro, tulee ilmoittaa poliisille hätänumeroon 112 välittömästi. Ilmoitus on tehtävä, vaikka eläin ei olisi loukkaantunut. Onnettomuuspaikka tulee merkitä esimerkiksi heijastavalla nauhalla tai muulla selkeästi maastosta erottuvalla merkitsemiskeinolla, jotta poliisi löytäisi tapahtumapaikalle. Kun poliisille on tehty ilmoitus onnettomuudesta, paikalta saa poistua. Jos onnettomuuden osapuolena on pieni eläin, kuten mäyrä, jänis tai kettu, ei onnettomuutta tarvitse ilmoittaa poliisille.

Jos onnettomuuden osapuolena on vihreän kortin järjestelmään kuuluva ulkomailla rekisteröity ajoneuvo, on suositeltavaa ilmoittaa onnettomuudesta Ruotsin vihreän kortin toimistolle.
Yhteystiedot:
Trafikförsäkringsföreningen (TFF)
Swedish Motor Insurers

Ruotsalaisen vakuutusyhtiön on käsiteltävä korvaushakemus kolmen kuukauden kuluessa korvaushakemuksen jättämisestä tai annettava perusteltu vastaus, jos korvaushakemusta ei voida vielä ratkaista.
Korvausvaatimukset vanhenevat kolmen vuoden kuluttua. Vanhentumisaika alkaa siitä hetkestä, kun vahingonkärsinyt on saanut tietää, että hän voi esittää vaatimuksia.

 

Hotellit

Palvelumaksut sisältyvät laskuun. Tapana ei ole antaa juomarahaa siivoojille, portieereille tai hissien hoitajille. Jos palveluhenkilökunta on tehnyt jotain tavanomaista paremmin tai nähnyt suurta vaivaa, voi antaa 50–100 kruunua.

Ruotsissa matkustajat kantavat yleensä laukkunsa itse huoneeseen. Jos kuitenkin asiakaspalvelija kantaa laukut, voi antaa palvelusta 20 kruunua per laukku. Siistijät arvostavat, jos saavat 20–50 kruunua tippiä/vuorokausi.

Ravintolat ja baarit

Palvelumaksut sisältyvät laskuun. Juhlavalla illallisella voi antaa 10–15 % ylimääräistä erinomaisesta palvelusta, tavallisella illallisella 5–10 % hyvästä palvelusta.

Taksit

Palvelumaksu sisältyy taksimatkan hintaan. Jos palvelu on hyvää, voi pyöristää laskua hieman ylöspäin ja pitemmällä taksimatkalla voi antaa 5–10 % palvelulisää, jos kuljettaja on esimerkiksi kantanut laukkuja.

Viitoitus on samankaltainen kuin Suomessa, paitsi yksityistien opasteessa on aina esimerkiksi kylän nimi.

Enskild väg = yksityistie

 

Maahantuloasiapaperit

Passi tai henkilötodistus

Pohjoismaiden kansalaiselta ei vaadita Ruotsiin matkustettaessa passia. Schengenin sopimuksen mukaan rajatarkastukset voidaan kuitenkin ottaa käyttöön tilapäisesti yleistä järjestystä tai kansallista turvallisuutta uhkaavissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Henkilön on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä viranomaisen myöntämällä kuvallisella henkilötodistuksella (passi tai henkilökortti). Ajokortista ei ilmene kansalaisuus. Myös lasten tulee pystyä todistamaan henkilöllisyytensä.

Matkustusasiakirjan tai ajokortin katoaminen on mahdollisen väärinkäytön estämiseksi ilmoitettava poliisille sekä Ruotsissa että Suomessa.

Vihreä kortti

Ei tarvita.

Ajokortti

Kansainvälistä ajokorttia ei tarvita.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Tarpeellinen.

Rekisteröintitodistus

Paperinen rekisteröintitodistuksen osa I on oltava mukana. Tulossa EU:n digitaalinen lompakko, jossa mahdollisuus sähköisille todistuksille.

FIN-tunnus

Kansallisuustunnus tarvitaan, jos autossa ei ole virallisia EU-kilpiä.

Valtakirja

Jos ylittää Suomen rajan autolla, jonka rekisteröintitodistuksessa ei ole omaa nimeä auton omistajana tai haltijana, on otettava kansainvälinen valtakirja. Osamaksulla ostetun auton voi viedä maasta vain rahoitusyhtiön luvalla. Tällöin valtakirjan voi antaa vain auton omistaja. Ajoneuvon omistaja voi valtuuttaa toisen henkilön käyttämään ajoneuvoaan niin pitkäksi aikaa kuin haluaa. Jos ajoneuvon omistaja vaihtuu, valtakirja raukeaa automaattisesti.

Automatkailijan varusteet ja laitteet

Ensiapulaukku ja palosammutin

Ei pakollinen henkilöautoissa

Heijastinliivi

Ei määräyksiä, mutta suositellaan

Moottoripyöräilijän suojakypärä

Sekä sivuvaunullisen että sivuvaunuttoman moottoripyörän kuljettajan ja matkustajan tulee käyttää suojakypärää. Jos sivuvaunussa on umpikori, ei kypärää tarvita vaan pitää käyttää turvavyötä.Varoituskolmio ja hätävilkut
Varoituskolmio on pakollinen varuste muille ajoneuvoille paitsi moottoripyörille. Kolmiota käytettäessä se tulee laittaa 50 metrin etäisyydelle seisahtuneesta ajoneuvosta tavallisella maantiellä ja 100 metrin päähän moottoritiellä. Hätävilkkuja on käytettävä, kun auto seisoo huonoissa näkyvyysolosuhteissa tai paikassa, jossa se voi aiheuttaa vaaratilanteen, tai pysähtyy äkillisesti moottori- tai maantiellä, tai auto on onnettomuuspaikalla tai ajoneuvo rikkoutuu ajotiellä.

Lasten turvaistuimet

Alle 135 cm:n pituisen lapsen pitää matkustaa koolleen sopivassa Yli 135 cm:n pituinen saa matkustaa käyttäen auton turvavyötä. Alle 140 cm:n pituinen lapsi saa matkustaa etuistuimella vain, jos etumatkustajan turvatyyny on kytketty pois päältä. Kuljettaja on vastuussa siitä, että alle 15-vuotias lapsi matkustaa asianmukaisesti kiinnitettynä.
Lisäksi suositellaan:
Noin 4. ikävuoteen saakka suositellaan selkä menosuuntaan asennettua turvaistuinta. Jos istuin asennetaan kasvot menosuuntaan, pitäisi turvaistuin kiinnittää takaistuimelle.
Tilapäistä ja lyhyttä matkaa varten saa yli 3-vuotias mutta alle 135 cm:n pituinen lapsi matkustaa käyttäen auton turvavyötä ja taksissa alle 3-vuotias ilman turvaistuinta.

Nopeusvalvontakameravaroittimet (Fartkameravarnare)

Tutkanpaljastuslaitteet, jotka etsivät aktiivisesti nopeusvalvontakameroita tai haittaavat poliisin laitteistoja, ovat kiellettyjä.
Sen sijaan navigaattoreissa ja älypuhelimissa olevat kiinteästi asennetuista valvontakameroista ilmoittavat sovellukset ovat sallittuja. Trafikverketin sivuilla on kartta, jolle valvontakamerat (trafiksäkerhetskameror) on merkitty:
https://www.trafikverket.se/resa-och-trafik/trafiksakerhet/sakerhet-pa-vag/trafiksakerhetskameror/ Trafiksäkerhetskameror

Kojelautakamerat

Käyttö on sallittu, mutta kameran pitää olla helposti irrotettavissa ja videoiden pitää automaattisesti pyyhkiytyä yli kamerasta säännöllisin väliajoin. Lähde: ADAC
Jos yksityiskäyttöä koskevaa poikkeusta ei voida autokameran (bilkamera) käytössä soveltaa, se tarkoittaa, että olet rekisterinpitäjä ja sinun on kyettävä osoittamaan noudattavasi EU:n tietosuoja-asetuksen ja kameravalvontalain sääntöjä.
Kuvatuille pitää kertoa valvonnasta. Aineistoa ei saa tallentaa pidempään kuin on tarpeen valvonnan tarkoituksen kannalta (kolme päivää on hyvä nyrkkisääntö). Kameravalvontamateriaalia saa luovuttaa viranomaisille, kuten poliisille, jos se on tarpeen rikoksen tutkimiseksi.
Lähde: Integritetsskyddsmyndigheten

 

Rajanylityspaikat

Rajatarkastusten voimassaolon ja poikkeukset Schengen-alueella voi tarkastaa EU:n sivuilta.

Norja ei kuulu EU:n tulliunioniin, joten periaatteessa tulli- eli matkatavaratarkastuksia voidaan tehdä Norjan rajalla. Tulliselvityspaikkojen aukioloajat vaihtelevat, mutta toimipaikat ovat yleensä auki vain ma-pe normaaliin toimistoaikaan. Jos matkailijoilla ei ole tullattavia tavaroita, he saavat ylittää rajan myös muulloin kuin tullin aukioloaikoina.

Maarajojen tulliselvityspaikat on tarkoitettu lähinnä raskaalle liikenteelle.

• Jos maahantulija on yksityishenkilö, voi hän käyttää verkossa olevia ilmoituslomakkeita, joilla hän voi ilmoittaa tuovansa Ruotsiin
• kissan tai koiran
•  hevosen
• käteistä rahaa yli 10 000 euron arvosta

Lähde: Tullverket / Privat / På resan

Eläin on tuotava Ruotsiin valitsemasi tullipaikan kautta. Siellä sinun on ilmoitettava, että tuot eläimen maahan.

• Jos ilmoitat eläimen vasta tullipaikalla, sinun on valittava punainen kaista.
• Jos ilmoitat eläimestä etukäteen Ruotsin tullin verkkosivuston kautta, voit valita vihreän kaistan.

Tarvittavat asiapaperit

Muussa maassa kuin Ruotsissa pysyvästi asuva henkilö saa tuoda maahan tilapäistä käyttöä varten Tanskassa, Suomessa tai Norjassa rekisteröidyn ajoneuvon ilman velvoitetta rekisteröidä ajoneuvo Ruotsiin enintään 12 kuukauden ajaksi.
Ruotsissa pysyvästi asuva yksityishenkilö saa tuoda maahan ulkomailla rekisteröidyn ajoneuvon ja käyttää sitä korkeintaan 7 vuorokauden ajan voimassa olevilla ulkomaisilla rekisterikilvillä, mutta kyseessä ei saa olla ammattimainen ajoneuvojen kuljetus tai kaupankäynti.

Lähde: Laki ajoneuvojen rekisteröinnistä ja käytöstä, (Lag (2019:370) om fordons registrering och användning), 9 §.
Lähde:

Sveriges riksdag / Dokument och lagar
Linkki: lakiin.

Toisen omistaman ajoneuvon maahantuonti ja käyttö

Ulkomailla rekisteröidyn ajoneuvon saa tuoda maahan tilapäisesti ajoneuvon omistajan työntekijä, autonkuljettaja, ystävä tai kuka muu tahansa, mutta on suositeltavaa, että kuljettajalla on omistajan antama kirjallinen valtakirja.

Ruotsin laki ajoneuvojen rekisteröinnistä ja käytöstä (Lag (2019:370) om fordons registrering och användning) sanoo, että ajoneuvo pitää rekisteröidä Ruotsiin, jos sitä aiotaan käyttää Ruotsissa (§ 5). Mutta rekisteröintivaatimus ei koske sellaisia henkilöitä, joiden pysyvä asuinpaikka on ulkomailla ja jotka ovat tuoneet ajoneuvon Ruotsiin vain tilapäistä käyttöä varten (§ 7).
Ruotsin laki ei määrittele tilapäisyyden kestoa, mutta Transportstyrelsen on vastannut, että alle 6 kuukauden käyttö Ruotsissa tulkitaan tilapäiseksi käytöksi.

Tilapäisesti toisesta EU-valtiosta maahantuotua ajoneuvoa saa Ruotsissa asuva henkilö joskus lainata ja ajaa satunnaisesti, mutta säännöllinen käyttö on kielletty.

 

Ruotsissa eivät yleiset tiemaksut ole käytössä yksityisajoneuvoille.  Kokonaismassaltaan yli 12 000 kilon painoisille kuorma-autoille on käytössä sähköinen Eurovignette-tievero.

Ruotsissa on yleisillä teillä käytössä:

• Infrastruktuurimaksut (Infrastrukturavgifter) ja
• Ruuhkaverot (Trängselskatter)

Infrastruktuurimaksuja käytetään, kun halutaan rahoittaa uusi silta, tie tai tunneli. Ideana on, että se, joka käyttää, maksaa käytöstä, ja maksua peritään niin kauan, kunnes investointi on maksettu. Siltamaksut ovat infrastruktuurimaksuja.

Ruuhkaveroilla puolestaan halutaan vähentää taajamien ruuhkia sekä ympäristöongelmia.

• Infrastruktuurimaksut

Sekä Ruotsin että ulkomaan rekisterissä olevista ajoneuvoista maksetaan siltamaksuja, siis infrastruktuurimaksuja Motalassa, Sundsvallissa ja Skuru-sillalla (Skurubron) Tukholman ja Nackan välillä. Ei koske moottoripyöriä. Henkilöautolta Motalan maksu on 5 SEK, Sundsvallin 9 SEK ja Skurubron 4 SEK. Maksu peritään joka kerran, kun ajaa sillan yli.

Maksuja ei makseta paikan päällä, vaan Ruotsin Transportstyrelsen (ulkomailla rekisteröidyille autoille EPASS24) lähettää jälkikäteen laskun auton omistajalle.
Omistaja on maksuvelvollinen infrastruktuurilain mukaan, ei haltija tai esim. autoa lainannut kuljettaja.

Jos ei maksa ajallaan, lisätään 300 SEK:n viivästymismaksu. Jos ei tällöinkään maksa, lisätään 500 SEK:n lisämaksu. Jos ajoneuvon omistajalla on ajoneuvoihin liittyviä velkoja Ruotsissa yli 5 000 SEK, ja jos on kulunut vähintään kuusi kuukautta siitä, kun viimeisin maksu olisi pitänyt olla maksettu, ajoneuvolle voidaan määrätä käyttökielto. Verkossa lisätietoa on osittain myös suomeksi.

• Ruuhkaverot

Tukholmassa ja Göteborgissa peritään henkilö- ja matkailuautoilta, paketti- ja kuorma-autoilta ja alle 14 tonnin painoisilta linja-autoilta maanantaista perjantaihin ruuhkaveroa (trängselskatt) klo 6.00–18.29. Ei koske moottoripyöriä. Veroa ei peritä lauantaina, sunnuntaina, juhlapyhinä, juhlapyhien aattoina eikä heinäkuussa (poikkeus: Tukholmassa peritään heinäkuun viitenä ensimmäisenä arkipäivänä).

Vero koskee myös ulkomailla rekisteröityjä autoja. Jos ajaa Ruotsista vuokratulla autolla, kannattaa tarkastaa, sisältyykö ruuhkavero vuokrahintaan.

Sekä kaupungin keskustaan ajaminen että keskustasta poisajaminen maksaa Tukholmassa 11 – 45 SEK (Essingeledenillä on korkein maksu 40 SEK) ja Göteborgissa 9 – 22 SEK kellonajan mukaan vaihdellen. Yhdeltä autolta peritään vuorokaudessa enintään 60 SEK Göteborgissa ja Tukholmassa enintään 135 SEK korkeasesongin aikana ja 105 SEK sesongin ulkopuolella. Korkean sesongin kausi Tukholmassa on 1.3. – juhannuksen aatonaatto ja 15.8. – 30.11.

Maksuasemalla ei pysähdytä maksamaan. Kun ajaa maksuaseman ohi, kamera tallentaa kuvan ajoneuvon rekisterikyltistä. Kuva siirtyy Ruotsin Liikennehallinnolle (Transportstyrelsen), jossa ajoneuvo tunnistetaan. Ulkomaan rekisterissä olevien ajoneuvojen osalta Transportstyrelsen tekee yhteistyötä laskutuskumppanin kanssa. Kyseinen yhteistyökumppani, EPASS24, lähettää laskun ajoneuvon omistajalle. Jos ei maksa ajallaan, peritään viivästysmaksuna 500 SEK (n. 50 euron) lisämaksu, joka pitää olla saajan tilillä 30 vrk sisällä. Mikäli maksu ei ole perillä ajallaan, siirtyy maksun periminen Kronofogden-virastolle, siis Kruununvoudille, joka puolestaan lisää omana palkkionaan maksuun 600 SEK.

Maksuvelvollisuus on auton omistajalla, vaikka joku muu olisi ajanut autolla.

Ennen matkaa EPASS24-käyttäjätili

Jos haluaa helpottaa maksujen perimistä Ruotsin ruuhkaverojen tai infrastruktuurimaksujen alueella, EPASS24-yritykselle on mahdollista tehdä käyttäjätili, jolloin maksut veloitetaan tililtä automaattisesti (AUTOPAY) ja asiakas saa laskut ja kuitit sähköpostitse tai tekstiviestillä. Verkossa on rekisteröintilomake.

 

Aiheettomat/virheelliset maksuvaatimukset

 EPASS24:llä on suomalainen palvelunumero, +358 (0)9 42 419 159, johon voi soittaa ma-to 9–17, pe 9-16 ja ilmoittaa aiheettomasta laskusta.

EPASS24 kertoo, että vääriä tulkintoja aiheuttavat mm. rekisterikilpien kirjaimet Y ja J (kamera kuvaa ylhäältä alas) ja keliolosuhteet (lumisade tms.) sekä erityisesti likaiset rekisterikilvet.

Jos on saanut virheellisen päätöksen infrastruktuurimaksusta, on ehdottoman tärkeää pyytää uudelleenkäsittelyä ja manuaalista tarkistusta.

Linkki EPASS24-sivuille.

Suora linkki RUUHKAVEROLASKUN (Tukholmassa ja Göteborgissa) muutoshakemukselle (saatavilla vain ruotsiksi, voi käännättää hiiren kakkosnapilla englanniksi):

Oikaisupyynnön voi lähettää myös postin kautta:
Swedish Tax Agency (Skatteverket), Congestion Tax, SE-871 87 Härnösand, Sweden.

Pyynnössä on oltava nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, diaari-/tapausnumero, mitä halutaan muutettavan tai oikaistavan ja lisätietoa olosuhteista tai todisteista.
Ruotsin verovirastolla pitää valituksen olla perillä 60 päivän kuluessa ruuhkaveron perimispäivästä. Skatteverket tutkii tapauksen ja vertaa auton rekisteritietoja saatavilla oleviin kuviin. Sen jälkeen Skatteverket lähettää vastauksen asiakkaalle. Käsittelyaika on keskimäärin 4–6 viikkoa. Ohjeiden mukaan maksu on maksettava määräajan puitteissa. Jos valitus hyväksytään, maksu palautetaan.

Linkki INFRASTRUKTUURIMAKSUJEN (Motalassa, Sundsvallissa ja Skuru-sillalla, joka yhdistää Tukholman itäiseen Nackaan ja Värmdöhön) muutoshakemukselle (vain ruotsiksi tai englanniksi saatavilla):

Transportstyrelsen on ilmoittanut puhelimitse, että valituksen/oikaisupyynnön saa tehdä myös suomeksi.
Oikaisupyynnön voi lähettää myös postin kautta:

Transportstyrelsen

Omprövning infrastrukturavgift

701 95 Örebro, Sweden

Myös Transportstyrelsenillä pitää valituksen olla perillä 60 päivän kuluessa infrastruktuurimaksun perimispäivästä.

Asiakas voi ottaa yhteyttä edellä mainittuun palvelunumeroon, mutta EPASS24 ottaa harvoin kenenkään virheellistä maksua hoitaakseen, vaan ohjaa edellä mainituille verkkosivuille.

VINKKI 1.

Jos laittaa johonkin avoimeen kenttään esim. suomeksi auton värin – PUNAINEN AUTO, saattaa manuaalisessa tarkistuksessa heti selvitä, että lasku on lähtenyt väärälle henkilölle.
VINKKI 2.
Jos on saanut samasta aiheesta useamman kuin yhden laskun, siitä pitää mainita oikaisupyynnössä. Tällöin ajoneuvolle laitetaan Ruotsissa tiedostoon sellainen merkintä, ettei kyseisellä ajoneuvolla ajeta lainkaan Ruotsissa.

Valitusohjeet löytyvät myös laskusta.

Huom.!

EPASS24:n antamien ohjeiden mukaan laskua ei pidä kiireesti maksaa lisämaksujen pelossa, vaan ensimmäiseksi kannattaa tehdä maksun uudelleenkäsittelypyyntö (tai soittaa EPASS24:n suomalaiseen palvelunumeroon, joka on ajoittain ruuhkautunut).
Lähetetyssä laskussa olevan ohjeen mukaan laskun saanut auton omistaja on kuitenkin velvollinen maksamaan laskun annetun ajan puitteissa (= 30 vrk), vaikka maksu olisi virheellinen tai aiheeton.

Lisätietoa ruuhkaverosta suomeksi osoitteessa.

ja

infrastruktuurimaksuista osoitteessa.

 

Juutinrauman silta (hinta yhteen suuntaan)

Ajoneuvo	Hinta	ÖresundGO-hinta
Moottoripyörä	345 SEK	134 SEK
Henkilöauto alle 6 m	670 SEK	260 SEK
Henkilöauto (< 6 m) + perä-/matkailuvaunu max 15 m	1340 SEK	520 SEK
Matkailuauto 6–10 m, pakettiauto 6–9 m	1340 SEK	520 SEK
Henkilöauto (< 6 m) + perä-/matkailuvaunu yli 15 m, matkailuauto yli 10 m, pakettiauto yli 9 m	2365 SEK	1036,25 SEK

ÖresundGO oli vuoteen 2023 asti nimeltään BroPass.

Lisätietoa Juutinrauman sillasta.

Maksu on yhdensuuntaisesta ylityksestä. Siltamaksu maksetaan ajosuunnasta piittaamatta aina Ruotsin puolella. Maksuvälineiksi kelpaavat käteinen (SEK ja DKK) ja luottokortit. Sinisin opastein merkityt ajokaistat johtavat itsepalvelumaksuautomaatteihin, joissa maksu suoritetaan luottokortilla. Keltaisella viitoitetuilla ajokaistoilla on henkilökuntaa rahastamassa ja maksun voi suorittaa käteisellä.

Maksu on myös mahdollista suorittaa etukäteen ostamalla verkkosivuilta Online-lipun. Online-lippu on halvempi kuin paikan päällä suoritettu siltamaksu, jos hyväksyy uutiskirjeen. Lippu on voimassa 30 päivää ostopäivämäärästä ja se toimitetaan sähköpostiin. Online-lipun ostaneet voivat käyttää vihreää ajokaistaa, jossa rekisterinumero tunnistetaan automaattisesti ja lippua ei tarvitse pysähtyä näyttämään. Lipun voi ostaa verkosta täältä.

Usein siltoja pitkin ajavilla on käytettävissään sähköinen maksujärjestelmä, ”ÖresundGO” (ennen nimeltään BroPass), jolloin he voivat ajaa tälle maksutavalle varatuilla ajokaistoilla. Kyseessä on aina vuosisopimus. ÖresundGO-maksusopimus on mahdollista tehdä ilman BroBizz-lähetintä. Tällöin kameravalvonta tunnistaa ajoneuvojen rekisteritunnukset. Kameravalvontasopimusta suositellaan ekologisempana kuin BroBizz- tai ÖresundPAY-lähettimen kanssa tehtyä sopimusta. ADAC:n mukaan jo kaksi kertaa sillan yli ajaville ÖresundGO-sopimus on kannattava, sillä luvassa on noin 60 % alennus sillan kertamaksusta jo ensimmäisellä ylityksellä. ÖresundGO-sopimus maksaa 530 SEK/370 DKK vuodessa.
Linkki verkossa.

Maksujärjestelmien yhtenäistämiseksi perustettu konsortio on nimeltään EasyGo. EasyGo on voimassa alle 3500 kilon painoisille ajoneuvoille. On siis mahdollista maksaa Juutinrauman siltamaksu myös BroBizz-lähettimellä. Mutta jotta saisi alennuksia useista sillan ylityksistä, on BroBizz- tai muun ulkomaisen lähettimen oltava linkitetty ØresundGO-sopimukseen. Muidenkin palveluntarjoajien lähettimet hyväksytään, jos ne ovat mukana EasyGo-yhteistyöprojektissa. Lisätietoa  verkossa tai sivuilla. 

Motalan silta

Motalan silta sijaitsee valtatie 50:llä ja siltamaksu peritään jokaisesta sillan ylityskerrasta, vuorokauden ympäri kaikkina vuoden päivinä. Siltamaksu määräytyy ajoneuvotyypin mukaan:

– Henkilöauto, paketti- tai matkailuauto, bussi (kokonaispaino enintään 3,5 tonnia): 5 SEK

– Raskas kuorma-auto (yli 3,5 tonnia): 11 SEK

Moottoripyöriltä maksua ei peritä. Maksua ei peritä paikan päällä, vaan siitä tulee lasku kotiin jälkikäteen. Katso kohta Maksulliset tiet/Infrastruktuurimaksut.

 

Sundsvallin silta

Silta sijaitsee E4 -tien varrella ja maksu veloitetaan jokaisesta sillan ylityskerrasta, vuorokauden ympäri kaikkina vuoden päivinä. Siltamaksu määräytyy ajoneuvotyypin mukaan:

– Henkilöauto, pakettiauto, matkailuauto, bussi alle 3,5 tonnia: 9 SEK

– Raskas kuorma-auto (yli 3,5 tonnia): 20 SEK

Moottoripyöriltä maksua ei peritä. Maksua ei peritä paikan päällä, vaan siitä tulee lasku kotiin jälkikäteen. Katso kohta Maksulliset tiet/Infrastruktuurimaksut.

 

Skuru-silta

Tukholman ja Nackan/Värmdön välisellä sillalla peritään 4 SEK kaikilta autoilta, moottoripyöriä maksu ei koske.
Katso kohta Maksulliset tiet/Infrastruktuurimaksut.

Katso kohta ”Raskaan liikenteen rajoitukset”.
Ruuhkamaksut Tukholmassa ja Göteborgissa, katso kohta ”Maksulliset tiet”.

Ruotsissa on tehty päätös kolmiportaisten ympäristövyöhykkeiden (miljözoner) käyttöönotosta. Kunnat ja kaupungit ovat saavat perustaa alueilleen oman päätöksensä mukaan kolmen eri kategorian mukaisia ympäristövyöhykkeitä.

Luokan 1 ympäristövyöhyke koskee raskaita kuorma- ja linja-autoja. Raskas kuorma-auto on yli 3500 kg painava. Euro6 -normin mukaiset raskaat ajoneuvot saavat ajaa tällä vyöhykkeellä rajoituksetta, muille päästöluokille on erikoisehtoja. 1-luokan vyöhykkeitä on seuraavissa kaupungeissa: Tukholma, Göteborg, Malmö, Mölndal, Uppsala, Helsingborg, Lund ja Uumaja.

Kuva: commons.wikimedia.org – Swedisch Transport Agency,
image may be used freely

Luokan 2 ympäristövyöhyke koskee

• henkilöautoja,
• pikkubusseja ja
• kevyitä kuorma-autoja (alle 3500 kg, Suomessa luokka on ”pakettiautot”).

Alueelle saavat ajaa vain Euro6-normin mukaiset dieselautot. Bensiiniautoille riittää Euro5-normi.
Tukholmassa Hornsgatan on luokan 2 ympäristövyöhyke, jolla ajorajoitukset ovat voimassa kellon ympäri.

Luokan 3 ympäristövyöhykkeillä on tiukimmat vaatimukset. Näille vyöhykkeille saavat ajaa vain sähköautot, polttoainekennoautot tai Euro6-normin mukaiset kaasulla toimivat autot/Euro6-normin mukaiset lataushybridit.

Lisätietoa verkossa.

Tukholman kaupunki teki päätöksen luokan 3 ympäristövyöhykkeen käyttöönotosta vuonna 2024, mutta lääninhallitus keskeytti toimeenpanon. Asiasta riidellään edelleen eri oikeusasteissa.
Alla on kartta luokan 3 vyöhykkeestä Tukholmassa:

Kuvalähde: trafik.stockholm
Lisätietoa verkossa.

 

Kunnat voivat päättää, millaiset ajoneuvot saavat ajaa kaupunkien keskustoihin. Tällä hetkellä on

yli 3,5 tonnin painoisille kuorma- ja linja-autoille päästöluokan mukaisia ajorajoituksia eli ympäristövyöhykkeitä (miljözoner) seuraavissa kaupungeissa: Göteborg, Helsingborg, Lund, Malmö, Mölndal, Tukholma, Uppsala ja Uumaja. Rajoitukset ovat samat kaikissa kaupungeissa ja perustuvat tieliikenneasetukseen (Trafikförordningen 1998:1276, kapitel 4, § 22-23).  Rajoitukset on porrastettu EU:n päästönormien mukaisesti.

Joidenkin kaupunkien keskustoissa saattaa olla liikennettä koskevia rajoituksia tiettyinä aikoina. Rajoitukset on viitoitettu liikennemerkein.

Maassa on useita maantietunneleita. Trafikverket (Liikennelaitos) ylläpitää yli sataa maantietunnelia. Joihinkin näistä on ajokielto yli 4 metriä korkeille tai vaarallisia aineita kuljettaville ajoneuvoille. Rajoitukset on selkeästi viitoitettu.

Ruuhkamaksu on käytössä Tukholmassa ja Göteborgissa, katso kohta ”Maksulliset tiet”.

Teiden kunnosta, tieolosuhteista sekä E-teiden ja kansallisten pääteiden tietöistä on informaatiota Ruotsin tieviraston verkkosivuilla osoitteessa Trafikinformation/Väg.

Puhelimitse tietoa saa kellon ympäri Ruotsin tiehallinnon palvelunumerosta +46 771 921 921. Numeroon voi myös itse ilmoittaa havaitsemansa liikenne-esteen tai -häiriön. Liikennetietoja saa myös Waze-sovelluksella.

Bensiini, diesel, autokaasu, maakaasu, vety

Ruotsissa myydään 95- ja 98-oktaanista lyijytöntä bensiiniä sekä dieseliä.  Noin 1 500 huoltamolla on myynnissä etanolia (E85).

Dieseliä ei aina myydä automaattipumpuista, vaan dieselin tankkauspiste saattaa olla erikseen huoltoaseman takapihalla. Myynnissä olevia diesellaatuja: Diesel MK1 (ei sisällä RME-komponenttia, siis rypsimetyyliesteriä), diesel MK1 B7 (sisältää biokomponenttia max 7 %), diesel MK1 värjättynä on vähemmän verotettua ja työkoneisiin tarkoitettua, biodiesel B100/FAME100 (koostuu 100 %:sti RME:stä) ja HVO-diesel, joka valmistetaan uudistuvista luonnonvaroista kuten eläinrasvoista tai metsän hakkuujätteistä).
MK3-luokan diesel on laadultaan suunnilleen samaa kuin muissa EU-maissa myytävä diesel. 1.7.2025 alkaen Ruotsissa myydään myös B10-dieseliä, jossa on 10 % biokomponenttia – huom. ei sovi kaikkiin dieselautoihin!
(MK = ruotsalaisen luokittelun mukainen ympäristöluokka eli miljöklass.)
Preemin asemilla on ACP– dieseliä ja ST1:n asemilla on laatua 1st Renewable Diesel – näissä molemmissa on noin 50 % uusiutuvia energialähteitä.
Lisätietoa: gronamobilister.se

Metaania (CNG) tai CBG-biokaasua myyviä asemia on noin 200. Nestemäistä LNG/LBG-kaasua (fordonsgas) on saatavilla 40 tankkauspisteestä.

Autokaasua (motorgas) (LPG) on saatavilla noin 50 myyntipisteestä, luettelo verkossa.
.
Kaasutankkausasemia voi hakea sovelluksilla Tanka Gas, Gasum Driver tai Svensk Biogas.

Vedyn tankkauspisteitä on 12. Lisätietoa verkossa. Ruotsissa on suunnitteilla noin 20 vetytankkauspisteen rakentaminen vuoteen 2030 mennessä.

Huoltoasemat

Pohjois-Ruotsissa on harvahko huoltamoverkosto. Autoilijaa suositellaan etukäteen tutustumaan matkan varrella olevien huoltoasemien sijaintiin. Myös koko Ruotsissa huoltoasemien määrä on vähentynyt, vuonna 2024 oli noin 2 500 asemaa.

Useimmat huoltoasemat ovat auki 7.00–21.00. Moottoriteiden läheisyydessä, pääteiden varsilla ja useimmissa kaupungeissa huoltoasemat saattavat olla auki klo 22.00 asti tai 24 t/vrk. Kylmillä asemilla voi tankata ympäri vuorokauden ja maksun voi suorittaa luottokortilla tai puhelimella.

Sähköautojen AC-latauspisteitä on 54 988 ja DC-latauspisteitä on 11 417 (ks. European Alternative Fuels Observatory).

Latauspisteet kartalla.

Latauspisteiden hakua varten hyvä sovellus on ChargeFinder, joka toimii myös tietokoneella. Myös uppladdning.nu, PlugShare tai palveluntarjoajien omat sovellukset ovat käytettävissä.

Ajoreittiä voi suunnitella A Better Route Planner -ohjelmalla.

Itse lataamista varten suuria operaattoreita Ruotsissa ovat EON, Vattenfall InCharge, Fortum Charge, Recharge, Mer ja Tesla.
Muita palveluntarjoajia:

Huoltoasemaketjut: Circle K, OKQ8, Preem, St1
Palvelu- ja kaupan alan yritykset: Mcdonalds, IKEA, LIDL, ICA

Northe Charging App tukee useita maksumenetelmiä, esim. luottokortit. Myös Chargemap tukee luottokorttimaksamista. Elton on myös käytettävissä maksamiseen Ruotsissa. ADAC:n mukaan eniten käytetty maksumenetelmä on PlugSurfing -latauskortti/sovellus.

Vuoden 2024 jälkeen käyttöön otetuissa uusissa latauspisteissä on oltava yhtenä maksutapana myös luottokortti. 1.1.2027 jälkeen tulee kaikissa olemassa olevissa latauspisteissä saada maksaa myös luottokortilla.

Hotelliketju Scandic tarjoaa sähköauton latausta 30 hotellissa eri puolilla Ruotsia.

Tukholmassa Stockholm Parkeringin ylläpitämät vieraspysäköintipaikat.

 

Sähköistetyt tieosuudet

Ruotsissa etsitään ratkaisuja liikenteen päästöihin. Maassa suunnitellaan sähköteitä, eli hankkeissa tutkitaan sitä, miten tie voi ladata sähköautoa. Gotlannissa on kokeiltu 1,6 km:n matkalla sähkötietä (Smartroad Gotland). Toinen projekti on EVolution Road Lundin 1 km:n mittainen koeosuus Getingevägenillä. Sähkötiekokeilu E20-tiellä Hallsbergin ja Örebron välillä on toistaiseksi pantu jäihin.
Lisätietoa verkossa sekä sivuilla.

Nopeusrajoitukset

Yleiset tiekohtaiset rajoitukset:

Taajamassa: 30–50 km/t
Maanteillä 70 tai 80 km/t (ellei toisin viitoiteta)

Moottoriliikenneteillä (motortrafikleder, teillä on vaijeri erottamassa ajokaistoja): 100 km/t
Moottoritiellä 110 km/t (erittäin turvallisilla tieosuuksilla 120 km/t)

Ajoneuvokohtaiset nopeusrajoitukset taajaman ulkopuolella. Huom. Tiekohtaiset rajoitukset voivat olla näitä alhaisemmat tai suuremmat, joten liikennemerkkejä tulee seurata tarkasti.

Ajoneuvo	Maantie km/t	Moottoritie km/t
Moottoripyörä, henkilöauto, ajoneuvo alle 3,5 tn	70–80	110 (jotkut osuudet 120)
Auto + matkailuvaunu	80	80
Matkailuauto yli 3,5 tn
- jos rekisteröity kuorma-autoksi	80	90
- jos rekisteröity henkilöautoksi (M1)	70–80	110 (jotkut osuudet 120)
Linja-auto yli 3,5 tn	90	90
Linja-auto yli 3,5 tn, matkustajille turvavyöt	100	100
Kuorma-auto yli 3,5 tn	80	90

Jos yksityiskäytössä oleva ajoneuvo hinaa toista ajoneuvoa, on enimmäisnopeus 30 km/t. Moottoritiellä saa toista ajoneuvoa hinata vain lähimpään poistumisliittymään asti.

Rajoituksista lisätietoa verkossa.

Ruotsin nopeusvalvontakamerat kartalle merkittyinä.

 

Väistämissäännöt

Oikeanpuoleinen liikenne. Liikennesäännöt ovat Wienin 1968 tieliikennesopimuksen mukaisia. Oikealta tulevaa on väistettävä, jollei toisin osoiteta. Kääntyminen oikealle punaisen liikennevalon palaessa sallittu vain, jos erillinen vihreä nuolivalo palaa. Liikenneympyrässä ajavilla on etuajo-oikeus.

Oikealta saa ohittaa silloin, kun tiellä on kaksi tai useampi ajokaista samaan suuntaan ja enimmäisnopeus on enintään 70 km/t tai silloin, kun ohitettavan ajoneuvon kuljettaja on selvästi osoittanut aikovansa kääntyä vasemmalle.

Monilla teillä on leveät pientareet. Hitaat ajoneuvot saavat siirtyä tilapäisesti pientareelle helpottaakseen nopeampien ajoneuvojen ohittamista. Hitaalla ajoneuvolla ei kuitenkaan ole velvoitetta siirtyä pientareelle, vaan kuljettaja voi päättää, siirtyykö pientareelle vai ei.

Kapeilla teillä on käytössä ”M”-merkki, eli valkoinen iso M-kirjain sinisellä taustalla.  Merkki tarkoittaa sitä, että kapealla tiellä on leveämpi kohta, jossa kaksi vastakkaisiin suuntiin ajavaa ajoneuvoa pystyy sivuuttamaan toisensa (mötesplats).

Ruotsin tieliikenneasetus verkossa.

 

Promilleraja ­­­­

0,2 ‰.

 

Valomääräykset

Ajovaloja on käytettävä aina ajon aikana. Takavaloja ei ole pakko käyttää, jos näkyvyys on hyvä. Sumuvaloja saa käyttää tiheässä sumussa, rankkasateessa tai lumisateella, mutta ei yhdessä lähivalojen kanssa. Pysäköintivaloja tulee käyttää, jos nelipyöräinen ajoneuvo seisoo huonosti valaistulla tiellä hämärässä, pimeässä tai huonolla säällä.

 

Nastarenkaat ja lumiketjut

Nastarenkaiden käyttö on sallittu 1.10.–15.4. Mikäli sää ja teiden kunto vaativat, voidaan nastarenkaita käyttää myös muulloin. Näin tehdään useimmiten Ruotsin pohjoisosassa. Kunnilla ja kaupungeilla on oikeus kieltää nastarenkailla ajaminen tietyillä teillä tai kaduilla. Esimerkiksi Tukholmassa Hornsgatanilla, Fleminggatanilla ja Kungsgatanilla ja Göteborgissa Odinsgatanilla tai Friggagatanilla sekä Upsalassa Kungsgatanilla ja osalla Vaksalagatanista ei saa ajaa nastarenkailla. Tukholman ajokieltoalue laajenee 2027 seuraaville kaduille: Sveavägen, Birger Jarlsgatan, Torsgatan ja osalle Vasagatania.

Nastarenkaita voi käyttää henkilö- ja matkailuautoissa, kuorma-autoissa ja busseissa. Jos nastarenkaita käytetään, ne pitää asentaa kaikkiin pyöriin. Jos alle 3500 kg autossa on nastarenkaat, myös perävaunussa tulee olla nastarenkaat. Jos alle 3500 kg vetoautossa on kitkarenkaat, saa perävaunussa olla joko kitkat tai nastarenkaat. Lähde: Transportstyrelsen.

Nastarenkaita ei voi vuokrata Ruotsissa.

Nastarenkaille ei ole erikoisia nopeusrajoituksia eikä autoon tarvitse laittaa mitään merkkiä nastarenkaista.

Lumiketjuja tai -sukkia saa käyttää kaikissa ajoneuvoissa, jos keli niitä edellyttää. Lumiketjuilla ajettaessa ei ole erikoisia nopeusrajoituksia.

 

Talvirengaspakko

Talvirengaspakko on voimassa alle 3500 kg ajoneuvoille 1.12.–31.3., jos tiellä on talviset olosuhteet, eli jos tiellä on lunta, jäätä tai tien pinta on märkä ja lämpötila on noin ±0 tai alhaisempi. Talvirenkaita pitää käyttää myös ajoneuvoihin kiinnitetyissä perävaunuissa (myös alle 3,5 tn painoisilla yhdistelmillä). Talvirengaspakko koskee myös ulkomailla rekisteröityjä ajoneuvoja. Alle 3 500 kiloa painavien ajoneuvojen kitkarenkaissa pitää olla 3PMSF-merkintä (lumihiutalesymboli). Kulutuspintaa on oltava vähintään 3 mm (yli 3,5 tn painoisilla 5 mm). Poliisi päättää tilanteen mukaan, ovatko ajo-olosuhteet talvirenkaita edellyttävät. Jos olosuhteet eivät ole talviset, kesärenkailla saa ajaa myös 1.12.-31.3.

Vuonna 2025 tullut uusi sääntö raskaille kuorma-autoille ja busseille (yli 3500 kg): talvirengaspakko on voimassa 10.11.-10.4. ja pakko on voimassa riippumatta siitä, millainen sää tai ajokeli on.

Talvisin pitäisi autossa olla jääestoainetta tuulilasinpesunesteessä sekä lumilapio. Suositeltavaa on pitää mukanaan myös hinausköyttä, akkukaapelit ja heijastinliivi.

 

Ajoneuvon suurimmat sallitut mitat

Ajoneuvon enimmäiskorkeus: 4,50 m

Ajoneuvon enimmäisleveys: 2,60 m

Moottoripyörän perävaunun enimmäisleveys: 1,25 m

Ajoneuvoyhdistelmän enimmäispituus: 24,00 m (jopa 34,50 m sallittu joillekin tehokuljetusyhdistelmille)

 

Ajoneuvon korin ylittävät kuormat (mm. kuljetettaessa polkupyöriä)

Jos kuorma ylittää ajoneuvon korin takareunan yli yhdellä metrillä (utskjutande last), pitää se merkitä. Ajoneuvon kummallakaan sivulla ylitys saa olla enintään 20 cm. Valoisaan aikaan pitää kuorman ylitys takana yli metrillä merkitä punaisella lipulla. Pimeällä takaylitys pitää merkitä taakse päin näkyvällä punaisella valolla ja punaisella heijastimella.

Määräys löytyy liikenneasetuksesta: Trafikförordning 1998:1276, Kapitel 3, § 82

Ruotsissa on sallittua laittaa ylimääräinen rekisterikilpi pyörätelineen kilpipaneeliin.
Lähde: Transportstyrelsen

 

Pysäköintimääräykset ovat Wienin 1968 tieliikennesopimuksen sääntöjen mukaisia.

Pysäköinti on tieliikennesetuksen mukaan kielletty:

1. a) etuajo-oikeutettujen teiden varrella (lukuun ottamatta näiden varrella sijaitsevilla pysäköintialueilla)
2. b) 30 metrin etäisyydellä rautatien tasoristeyksestä
3. c) 20 metriä ennen bussi- tai raitiovaunupysäkkiä ja 5 metriä tällaisen pysäkin jälkeen
4. d) jos yksikin pyörä on rajatun pysäköintipaikan ulkopuolella
5. e) kiinteistön sisäänajoväylän edessä
6. f) pysähtyneen tai pysäköidyn auton viereen
7. g) taajama-alueiden julkisilla alueilla, esim. puistoissa, nurmikoilla, niityillä, jalankulkijoille tarkoitetuilla väylillä.

Pysähtyminen ja pysäköiminen on kielletty:

1. a) 10 metrin etäisyydellä suojatiestä tai risteävästä pyörätiestä
2. b) 10 metrin etäisyydellä tien- tai kadunristeyksestä
3. c) moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä
4. d) lähellä mäenharjannetta, tunneleissa tai kaarteissa, joissa näkyvyys on huono
5. e) jalankulkijoille tai pyöräilijöille tarkoitetuilla väylillä tai teillä, bussi- tai raitiovaunukaistoilla.

P-merkillä viitoitetulla pysäköintialueella saa yleensä pysäköidä enintään 24 tuntia (ellei lisäkilvin toisin osoiteta). P-merkin kanssa voidaan käyttää lisäkilpiä ”no parking” tai ”no stopping” ja niiden lisäksi esimerkiksi aikarajoituksia. “Avgift” tarkoittaa, että alueella peritään pysäköintimaksua. “P-skiva” tarkoittaa, että alueella vaaditaan pysäköintikiekko. “Förhyrda platser” tai “Boende” tarkoittavat sitä, että paikoille vaaditaan erikoislupa. “1 tim” tarkoittaa, että paikalla saa pysäköidä enintään yhden tunnin ajan.

Lisäkilpien aikarajoitukset viitoitetaan samalla lailla kuin Suomessakin.

 

Pysäköintikiekot

Ulkomaalaiset pysäköintikiekot hyväksytään, kunhan niistä selkeästi ilmenee asetettu aika. Ruotsissa aika asetetaan seuraavan puolen tunnin kohdalle. Myös digikiekot hyväksytään.

Joissain kaupungeissa pysäköintiä rajoitetaan päivämäärien mukaan, “Datumparkering”. Tällöin parittomina päivinä pysäköinti on kielletty sillä puolella katua, jolla on parittomat talonnumerot. Vastaavasti parillisina päivinä pysäköintikielto koskee kadun parillisten talonumerojen puolta.

Pysäköintisäännöt ovat kaupunkikohtaisia ja säännöt sekä maksut voivat vaihdella saman kaupungin sisälläkin esimerkiksi sen mukaan, onko pysäköintialue julkisella maalla vai yksityisalueella. Useiden sairaaloiden, ostoskeskusten tms. pysäköintialueet on annettu yksityisten pysäköintiyritysten hoidettaviksi.

Pysäköintisovellukset

Suosittuja pysäköintisovelluksia: EasyPark, Parkster, ePARK ja Mobill.

 

Pysäköintivirhemaksut ovat noin 500 – 1 200 kruunua, Tukholmassa 750 – 1 300. Sekä poliisi että pysäköinninvalvojat voivat kirjoittaa pysäköintivirhemaksun. Yksityisillä pysäköintialueilla aluetta ylläpitävä yritys antaa sopimussakon.

Pyörälukot eivät ole käytössä, mutta virheellisesti pysäköity auto voidaan hinata pois ja pysäköintivirhemaksun lisäksi on maksettava hinausmaksu ennen kuin ajoneuvo luovutetaan omistajalle (yhteensä 2 000 – 4 000 SEK).

Invapysäköinti

EU:n sivuilla on yleiset ohjeet liikuntaesteisen pysäköintisäännöistä julkisilla pysäköintipaikoilla.
Huom. Yksityisillä pysäköintialueilla on noudatettava alueen ylläpitäjän sääntöjä.

Liikennemerkit verkossa.

Kuva: Transportstyrelsen
Merkki F33. Pelastuspaikka

 

 

Esimerkkejä sakoista Ruotsin kruunuissa (SEK):

Ylinopeussakot kruunuissa:

Nopeuden ylitys	Nopeusrajoitus < 50 km/t	Nopeusrajoitus yli 50 km/t
1–10 km/t	2 000	1 500
16–20 km/t	2 800	2 400
26–30 km/t	3 600	3 200
31–35 km/t	4 000	3 600
36–50 km/t	oikeuteen	4 000
51 km/t	oikeuteen	oikeuteen

Jos nopeuden ylitys katsotaan vakavaksi rikkomukseksi, poliisi ei määrää sakkoa vaan saa syytteen.

Muita rikkeitä ja niiden rangaistuksia (SEK):

Ajaminen päin punaista liikennevaloa	3 000
Pysähtymättä jättäminen suojatiellä	2 000
Ohittaminen ohituskieltoalueella/vaarallinen ohittaminen	3 000
Lapsia koskevien turvaistuinmääräysten rikkominen	2 500
Ilman turvavöitä ajaminen	1 500
Kypärän käytön laiminlyönti	1 500

Puhelinta tai muutakaan mobiililaitetta ei saa pitää kädessä ajon aikana. Säädöksen rikkomisesta seuraa 1 500 SEK sakkoa.

Kaikki edellä olevat ovat penningböter, eli kiinteitä sakkoja tietyistä rikkomuksista. Näiden sakkojen alin summa on 200 SEK ja ylin 4 000 SEK, tosin useammasta rikkeestä yhteensä enintään 10 000 SEK.

Ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena

Sakko määräytyy rikkeen tehneen tulojen mukaan ja lasketaan veressä olevan alkoholin perusteella. Sakon yksikkömäärät (= päiväsakot, dagsböter) on taulukoitu veren alkoholipitoisuuden mukaan:

Promillet	Päiväsakot (dagsböter)
0,2–0,49 ‰	40
0,5–0,59 ‰	60
0,6–0,69 ‰	80
0,7–0,79 ‰	100
0,8–0,89 ‰	120
0,9–1,00 ‰	150
yli 1,0 ‰	30 – 150 päiväsakkoa ja enintään 2 vuotta vankeutta sekä ajo-oikeuden menetys max 24 kk.

Jos promillemäärä on yli 1,00 ‰, on kyse törkeästä rattijuopumuksesta.

Lähteet:
Brottsbalk (1962:700), Tredje avdelningen, 25. kap. Om böter m.m.

Lag (1951:649) om straff för vissa trafikbrott

Tulojen mukaan määräytyvä sakon laskentaperuste vaihtelee 50 ja 1 000 kruunun välillä. Päiväsakkojen vähimmäismäärä on 30 ja enimmäismäärä 150.

Esimerkki:
Rikkeen tehneen tulojen mukainen sakon laskentaperuste on 150 SEK ja henkilöllä on 0,35 promillea veressä. Tällöin sakon summaksi saadaan 40 sakotusyksikköä x 150 SEK = 6 000 SEK.

Sakkojen maksaminen

Poliisilla on oikeus määrätä ja periä sakko paikan päällä pienistä liikennerikkomuksista. Sakko tulee yleensä maksaa pankkiin 30 päivän kuluessa. Jos sakkoa ei ole maksettu ajoissa, tulee siitä yksi muistutus. Sakko pitää maksaa viimeistään 14 vuorokauden sisällä muistutuksen saamisesta. Jos sakkoa ei maksa silloinkaan, se siirtyy kruununvoudin (Kronofogdemyndigheten) perintään, joka lisää omat käsittelykulunsa sakon summaan.

Ruotsissa ei ole haltijavastuuta, eli vain auton kuljettaja on vastuussa rikkomuksista, ei auton omistaja, joka ei tekohetkellä kenties ole lainkaan ollut autossa. Omistajan ei ole pakko ilmoittaa rikkeen tehneen kuljettajan henkilöllisyyttä. Tällöin syytettä ei voida nostaa. Haltijavastuusta on yksi poikkeus: pysäköintivirhemaksut.
Automaattikameravalvonnan perusteella annetut sakot lähetetään kuljettajan kotiosoitteeseen. Jos kuljettajaa ei pystytä tunnistamaan, lähetetään sakko ajoneuvon omistajalle.

Suomalainen autoilija voi maksaa Ruotsissa saadun sakkonsa myös Suomessa. Ulkomaanmaksua varten tarvitaan seuraavat tiedot:
The Swedish National Police Board

IBAN: SE03 1200 0000 0128 1010 9842

BIC: DABASESX

Danske Bank, Norrmalmstorg 1, 103 92 Stockholm, Sweden
Viitteeksi tulee laittaa sakon numero, nimi ja henkilötunnus.

Lisätietoa sakkojen maksamisesta tai sakosta valittamisesta on poliisin sivuilla.

Pysäköintivirhemaksut

Pysäköintivirhemaksuja voivat määrätä poliisi, pysäköinninvalvojat tai yksityiset pysäköintiyhtiöt. Yksityiset pysäköintiyhtiöt saavat määrätä sopimussakkoja myös julkisilla pysäköintipaikoilla, kuten asuinkatujen, koulujen tai sairaaloiden alueilla. Yksityiset pysäköintiyhtiöt ovat herkkiä sakottamaan pienemmistäkin pysäköintivirheistä.

Toisin kuin muista rikkeistä, pysäköintivirhemaksuista on auton omistaja maksuvelvollinen.

Pysäköintivirhemaksusta voi tehdä valituksen, jos kokee maksun aiheettomaksi. Jos virhemaksun määrääjä on poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvoja, virhemaksu (parkeringsanmärkning) pitää maksaa ennen valituksen tekemistä. Jos valitus hyväksytään, valittajalle palautetaan maksu.

Jos pysäköintivirhemaksun on määrännyt poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvoja, voidaan maksu lähettää toiseen EU-maahan perittäväksi.
Lisätietoa verkossa.

Jos virhemaksun (kontrollavgift) on määrännyt yksityinen pysäköintiyhtiö, maksua ei tule maksaa ennen valituksen tekemistä. Jotkut yksityiset pysäköintiyhtiöt käyttävät kansainvälisiä perintätoimistoja, jotka lähettävät maksumääräyksiä ulkomaille ja lisäävät varsinaiseen maksuun omat perintäkulunsa.

Ajoneuvon takavarikointi

Ajoneuvo voidaan takavarikoida vakavissa rikoksissa, esimerkiksi jos auto on varastettu tai autoa käytetään rikolliseen toimintaan. Poliisi voi ottaa haltuunsa auton avaimet, käyttää pyörälukkoja tai irrottaa auton rekisterikilven.

Rangaistuspisteet

Ruotsissa ei ole käytössä pistejärjestelmää, mutta maan ajokorttiviranomaiset tallentavat muut rikkomukset paitsi pysäköintirikkeet viideksi vuodeksi rekisteriinsä (Belastningregistret). Ajokieltoa voi saada vakavista rikkomuksista, alkoholin tai muiden huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena ajamisesta tai useista peräkkäin tehdyistä pienistä rikkeistä. Uudet kuljettajat ovat tehotarkkailussa kahden ensimmäisen vuoden ajan. Jopa pieniin rikkeisiin syyllistyminen johtaa viranomaisten toimenpiteisiin.

 

Villi leiriytyminen

Mikään laki ei kiellä nukkumista autossa, joka on laillisesti pysäköity julkiselle paikalle (pitää esimerkiksi olla pysäköintiruudun sisäpuolella). Paikallisissa järjestyssäännöissä (allmänna ordningsföreskrifter) voi kuitenkin olla tällaisia ​​kieltoja. Nämä säännöt voivat liittyä järjestyslakiin ja tällaisen paikallisen järjestyssäännön rikkomisesta voidaan määrätä järjestyslain mukaisia ​​seuraamuksia.
Sallittua on yöpyä matkailuautolla sellaisilla pysäköintipaikoilla tai levähdysalueilla, joilla ei ole yöpymiskieltoa ja joita ei ole rajoitettu esim. vain henkilöautoille. Maanomistajalta voi pyytää yöpymislupaa.

Maastossa ajaminen, pysäköiminen tai leiriytyminen esimerkiksi asuntovaunulla, matkailuautolla tai autolla, jossa on kattoteltta, on kielletty eikä kuulu jokaisenoikeuksiin. Käytännössä kaikki luonnontilainen maa on lain tarkoittamaa maastoa. Metsän ja metsämaan lisäksi maastoksi katsotaan myös rannat, laidunmaat, puistoalueet ja nurmikot. Kielto on luettavissa maastoliikennelaissa (Terrängkörningslagen).

Yksityisteillä (enskilda vägar) voi olla ajokieltoja sekä pysäköintikieltoja matkailuajoneuvoille. Kiellot on merkitty liikennemerkein (esim. ”Privat väg”) tai muilla opasteilla.

Taajamissa ei saa leiriytyä puistoissa eikä viheralueilla eikä missään sellaisessa paikassa, jossa ajoneuvolla ajaminen tai pysäköiminen on kielletty. Taajamissa saattaa olla alueita, joilla on aika- tai muita rajoituksia matkailuajoneuvossa yöpyville. Yleensä kannattaa kysyä ohjeita paikkakunnan matkailuneuvonnasta.

Ruotsissa on nykyään runsaasti matkaparkkeja, eli matkailuautoille yöpymiseen tarkoitettuja ”ställplats”-paikkoja. Matkaparkkeja voi hakea verkossa osoitteessa.
Hakea voi myös kartalta. Sovelluksia, mm. Park4Night on myös käyettävissä.

Myös Ruotsin liikenneviraston (Trafikverket) ylläpitämien teiden varsilla olevilla noin 270 levähdysalueella on mahdollista yöpyä, vaikka levähdysalueita ei varsinaisesti pidetä matkaparkkeina. Levähdysalueella saa viipyä enintään 24 tuntia. Levähdysalueiden palvelut löytyvät liikenneviraston verkkosivuilta. Sivuilla on linkki kartalle, jolle on merkitty levähdysalueiden sijainnit sekä palvelut kuten WC-kasettien tyhjennysmahdollisuus (latrintömning).

Ruotsissa on yli 1 000 leirintäaluetta. Näistä noin 300 kuuluu SCR:lle (Svenska Campingvärdars Riksförbund), loput ovat itsenäisiä. Alueilla ei ole mitään eroja tasossa. SCR:n alueilla tarvitaan Camping Key Europe -korttia. Monet itsenäiset alueet hyväksyvät kansainvälisen leirikortin (CCI).

Monilla leirintäalueilla on mahdollista käyttää edullisempaa ”Quick stop”-yöpymistä. Tällöin alueelle saa tulla klo 20.00/21.00 jälkeen ja poistua pitää seuraavana aamuna klo 9.00/10.00 mennessä.

Noin 160 leirintäaluetta on avoinna ympäri vuoden. Hiihtokeskusten lähellä olevat leirintäalueet ovat talvella suosittuja, joten niille kannattaa tehdä varaus etukäteen.
Campingsverige.se-sivuilla on erikseen osio vintercamping. Sivuilla on kartta, jolle talvella auki olevat leirintäalueet on merkitty.

SCR:n leirintäalueiden verkkosivut.

Itsenäisillä alueilla on oma luettelonsa.

KURIOSITTEETTI:
Ruotsalaisella B-ajokortilla saa ajaa kuinka painavaa matkailuautoa tahansa (kunhan auto on rekisteröity henkilöautoluokkaan M1), jos ruotsalainen B-ajokortti on myönnetty ennen 1.7.1996.
(1.7.1996 jälkeen myönnetyillä B-ajokorteilla saa ajaa vain kokonaismassaltaan alle 3 500 kg painoista matkailuautoa.)

Kaasun saanti

Vaihtopullot tai tankkipullon tai kiinteän kaasusäilön täyttämispisteet Ruotsissa kartalle merkittyinä:
https://forum.ihusbil.se/pages/gasolkartan/