Nastarenkaita ja kitkarenkaita on sekä hyviä että huonoja. Niiden ominaisuudet vaihtelevat rengasmallikohtaisesti – ei siis pelkästään sen mukaan, onko kyseessä nasta- vai kitkarengas. Jokaisen tulee voida valita juuri omaan käyttötarkoitukseensa parhaiten soveltuva talvirengastyyppi.

Kitkarenkaat vai nastarenkaat? Näin rengastyypit pärjäävät talvikeleillä

Talvirenkaiden valintaa helpottaa parhaiden kitkarenkaiden ja nastarenkaiden hyvien ja huonojen puolien vertailu.

Kitkarenkaan hyvät puolet:

  • Kitkarenkaat ovat usein hiljaisempia kuin nastarenkaat.
  • Tietyt kitkarenkaat ovat myös joitakin nastarenkaita polttoainetaloudellisempia.
  • Parhaimmillaan markkinoiden laadukkaimmat kitkarenkaat ovat tyypillisesti kuivalla asfaltilla ja lumella.
  • Kitkarengas kuluttaa asfalttia vähemmän kuin nastarengas.

Kitkarenkaan huonot puolet

  • Heikoimmillaan kitkarenkaat ovat jäällä, erityisesti kiihdytys- ja jarrutustilanteissa. Mitä vetisempi jää auton alla on, sitä onnettomammaksi kitkarenkaiden pito muuttuu.
  • Huonon jääpidon vuoksi hiekoitustarve lisääntyy kitkarenkaiden osuuden kasvaessa.

Nastarenkaan hyvät puolet

  • Nastarenkaiden vahvuus on hyvä pito jäällä.
  • Nastarengas antaa kitkarengasta paremmin kuljettajan tekemiä ennakointivirheitä anteeksi – kuitenkin sekin vain tiettyyn rajaan saakka.
  • Huomionarvoista on myös se, että jos markkinoiden paras kitkarengas pysähtyy kuivalla asfaltilla tai lumella parasta nastarengasta lyhyemmällä matkalla, on ero maantienopeudesta jarrutettuna testitulosten perusteella vain muutamia kymmeniä senttejä siinä, missä jäällä jarrutettaessa markkinoiden paras nastarengas pysähtyy jo taajamanopeudesta jarrutettaessa toistakymmentä metriä aiemmin kuin paras kitkarengas. Käytetyt nastat ja kitkat Moottorin testissä.

Nastarenkaan huonot puolet

  • Nastarengas kuluttaa asfalttia enemmän, jolloin myös katupölyä vapautuu ilmaan. On mielenkiintoista nähdä, muuttaako kitkarenkaiden osuuden kasvaminen ja siitä aiheutuva hiekoitustarpeen lisääntyminen tulevaisuudessa katupölytilannetta, ja jos muuttaa, niin mihin suuntaan.

Liity Autoliiton jäseneksi

Aina perille määränpäähän! Liittymällä Plus- tai Premium-jäseneksi saat käyttöösi Tiepalvelun monipuoliset palvelut ilman erillisiä kustannuksia. Tiepalvelu avustaa sinua yli 40 Euroopan maassa.

Jäsenenä saat Moottorin painettuna ja diginä, lukuoikeuden Moottori+ -sisältöihin sekä rahanarvoisia etuja autoiluun, ajoneuvon ylläpitoon ja matkailuun liittyen.

Tutustu jäsenyyksiin

Tutustu rengastesteihin mutta ota huomioon oma ajoympäristösi

Rengasvalintaa tehtäessä kannattaa tutustua puolueettomien tahojen tekemiin talvirengastesteihin. Aina ei pidä valita testivoittajaa vaan kannattaa katsella renkaan menestystä niillä osa-alueilla, jotka kokee itselle tärkeiksi.

Testitulosten kohdalla kannattaa kiinnittää huomiota myös testauksessa käytettyihin nopeuksiin (esim. jarrutustesteissä saatetaan eri pinnoilla käyttää eri nopeuksia) sekä todellisiin eroihin (mm. jarrutusmatkojen pituudet) eri renkaiden ja rengastyyppien välillä. Se, että erot jarrutusmatkoissa ovat taajamanopeudesta metrejä, on huomattavasti merkityksellisempää kuin se, että ne ovat maantienopeuksista vain kymmeniä senttejä.

Testituloksia analysoidessa on tärkeää pohtia omia autonkäyttötarpeita ja ajoympäristöjä, joissa säännöllisesti liikkuu. Valintaa tehdessä on syytä huomioida myös muut kyseisen auton käyttäjät ajokokemuksineen ja liikkumistarpeineen (esim. puoliso ja perheen ajokortilliset lapset).

Jos talven aikana joutuu ajelemaan vetisillä ja jäisillä sivuteillä, on nastarengas varmempi valinta. Pohjois-Suomessa, missä olosuhteet ovat stabiilimmat, kitkarenkaat saattavat olla jopa parempi valinta kuin Etelä-Suomessa, missä keliolosuhteet vaihtelevat useammin ja nopeammin – toki Pohjois-Suomessakin on paljon pienempää tiestöä, joilla vesijääongelmilta ei voi välttyä – tässäkin tarvitaan siis omat ajoympäristöt huomioivaa harkintaa ennen rengasvalinnan tekoa.

On valittu talvirengastyyppi kumpi tahansa, pitää kuljettajan tarkastaa rengaspaineet säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa sekä aina, kun auton kuormausta olennaisesti muutetaan.

Kitkat vai nastat – kiinnitä huomiota myös ajotapaasi

Laadukkaiden, hyväkuntoisten ja pohjoismaiseen talveen soveltuvien talvirenkaiden lisäksi on tärkeää muistaa ohjelmoida itsensä talviajomoodiin. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään neljän sekunnin ajoetäisyyttä edellä ajavaan sekä olosuhteisiin ja liikenneympäristöön soveltuvaa tilannenopeutta.

Olennaista on pitää mielessä, että auto on pystyttävä pysäyttämään näkyvissä olevalla tien osalla.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen muistuttaa, että testivoittajarenkaatkaan eivät takaa turvallisuutta, jos kuljettaja ei aseta itseään talviajomoodiin.

Kitkarenkaat kesällä

Kitkarengas ei ole kesärengas, vaikka niitä lain mukaan saakin käyttää ympäri vuoden.

Pohjoismaiset kitkarenkaat on tarkoitettu talvisiin lämpötiloihin, joten ne saattavat kesällä toimia hyvinkin yllätyksellisesti erityisesti äkkitilanteissa, kuten nopeassa väistössä.

Talvirenkaaksi suunniteltu rengas on kumiseokseltaan kesärengasta selkeästi pehmeämpi ja voimakkaammin lamelloitu. Talvikäyttöön suunnitellut tiheät lamellit murenevat helposti kesäkäytössä, jolloin menetetään renkaan pito-ominaisuudet seuraavaa talvea silmällä pitäen. Lisäksi lamellien vaurioitumisesta saattaa aiheutua epämukavaa tärinää, värinää ja ääntä, jotka vaikuttavat auton hallintaan ja matkustusmukavuuteen.

Autoliitto ei missään tapauksessa suosittele kitkarenkaiden kesäkäyttöä, vaikka laki sen sallii. Sellaista rengasta, joka toimisi erinomaisesti sekä kylmissä ja talvisissa olosuhteissa että lämpimissä ja kesäisissä olosuhteissa, ei ole olemassa.

Kitkarenkaat eivät ole kesärenkaat, vaikka lainsäädäntö niiden käytön myös kesällä mahdollistaakin.