Autohuollon kilpailutus kannattaa – näin voit säästää satoja euroja

Pitkällä aikavälillä auton huoltokustannuksissa säästää eniten, kun noudattaa valmistajan huolto-ohjelmaa ja korjaa tai korjauttaa viat heti niiden ilmetessä. Olennaista on ymmärtää, että auton huoltaminen on paljon muutakin kuin pelkkä öljynvaihto. Huollossa tulisikin aina tehdä vähintään autonvalmistajan huolto-ohjelmassa määrittelemät toimenpiteet.

Moni autoilija ei välitä ”pikkuvioista”, kunhan auto kulkee eteenpäin. Katsastuksesta haetaan sitten vikalista ja korjataan ne, mitä katsastusmies velvoittaa. Välillä tämä vikalista saattaa olla hyvinkin pitkä, jolloin myös korjaamisesta tulee kallista.

Yleensä vika edesauttaa seuraavan syntymistä ja näin autosta kehittyy vähitellen todellinen vikapesäke, joka ei ole enää toimintavarma eikä turvallinen. Luonnollisesti useamman vian korjaaminen on myös huomattavasti kalliimpaa kuin yhden.

Autohuollon kilpailutuksella voi parhaassa tapauksessa säästää satasia, ja siksi sekä huollot että korjaukset kannattaa kilpailuttaa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että halvin ei aina lopulta ole se edullisin. Kun huolto alkaa olla kuukauden sisällä ajankohtainen, kannattaa lähettää samansisältöinen tarjouspyyntösähköposti useampaan eri huoltoliikkeeseen. Vastaanottajien joukkoon on järkevää sisällyttää sekä merkki- että monimerkkikorjaamoja.

Mikäli normaalin määräaikaishuollon lisäksi on tarvetta lisätöille, kuten raitisilmansuodattimen, moniurahihnan, jarrunesteen tai akun vaihdolle taikka ilmastointihuollolle, on ne syytä mainita tarjouspyynnössä – samoin toive sijaisautosta, jos sellaiselle on tarvetta.

Autohuollon kilpailutuksen jälkeen ei automaattisesti kannata valita edullisinta vaan vähän tutkailla, minkä merkkisiä suodattimia, varaosia ja öljyä on sisällytetty tarjouksiin. Lähtökohtaisesti näiden laatuun on järkevää satsata. Mikäli huoltotarjouksissa ei asiasta avoimesti kerrota, tulisi sen soittaa hälytyskelloja.

Pelkkä auton huollattaminen huolto-ohjelman mukaan ei riitä. Auton käyttäjän on lisäksi tehtävä säännöllisesti tiettyjä tarkastuksia huoltojen välillä.

Näiden perustarkastusten (mm. öljy- ja nestemäärät, rengaspaineet ja valojen toiminta) tekeminen on erityisen tärkeää nykyään, kun huoltovälit ovat pitkiä: auton käydessä huollossa entistä harvemmin, kuljettajan oma vastuu korostuu.

Autoissa on nykyään paljon itsediagnostiikkaa. Osa näistä vikadiagnooseista näytetään kuljettajalle auton näytöillä – osa taas edellyttää testerin tai vastaavan diagnostiikkatyökalun kytkemistä autoon. Uusimmat autot välittävät itsediagnostiikan keräämiä vikatietoja jopa suoraan merkkikorjaamolle, josta sitten ollaan yhteydessä auton käyttäjään. Tällöinkin kannattaa pyytää tarjouksia korjauksesta useammalta eri korjaamolta eikä suin päin tarttua yhteyttä ottaneen merkkikorjaamon auttavaan käteen.

Sähköisten vikojen lisäksi autossa on kuitenkin edelleen paljon mekaanisia kulutusosia, joiden huonosta kunnosta kuljettajalle ei kerrota diagnostiikkajärjestelmän avulla. Autonkäyttäjän omia havaintoja siis tarvitaan yhä. Autolla tulisikin säännöllisesti ajaa radio kiinni ja kuunnella sen äänimaailmaa. Jos tuttujen äänien sekaan ilmestyy uusi ääni, on se auton tapa kertoa kuljettajalleen, että nyt ei kaikki ole kunnossa.

Tyypillisiä vioista kieliviä ääniä ovat alustan kolahdukset esimerkiksi kuoppiin ajettaessa. Tällöin auto on syytä viedä korjaamolle tutkittavaksi vian tarkempaa paikallistamista varten. Usein kolahdukset johtuvat välyksistä alustan puslissa tai nivelissä, ja jos vian annetaan pahentua, saattaa nivel hajota kokonaan ja aiheuttaa pahimmillaan esimerkiksi auton ohjauskyvyttömyyden.

Toinen tyypillinen viasta kielivä ääni on jarruista kuuluva kitinä, joka saattaa kuulua myös silloin, kun ei jarruteta – esimerkiksi käännyttäessä risteyksessä. Tämä voi olla merkkinä jarrupalojen kuluneisuudesta tai jarrujen likaisuudesta. Jarrupalojen tai levyjen kuluneisuus vaikuttaa paitsi auton jarrujen myös ajonvakautusjärjestelmän toimintaan. Laahaamaan jääneet jarrut nostavat kulutusta ja aiheuttavat jarrujen tarpeetonta kuumenemista, mikä saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että koko auto syttyy palamaan.

Myös auton käyntiääntä kannattaa kuunnella. Moottorin tavallisuudesta poikkeava rapina tai epämääräinen särähdys käynnistettäessä saattavat kieliä orastavasta jakopään ongelmasta, varsinkin ketjujakopäiden kohdalla. Mikäli vian antaa pahentua, saattaa koko moottori vaurioitua jakopään petettyä.

Autoa käynnistettäessä tulee kiinnittää huomiota siihen, kuinka terhakasti startti pyörittää moottoria ennen sen käynnistymistä. Jos alkaa tuntua siltä, että moottori pyörii startilla aiempaa laiskemmin, on akun uusimistarve todennäköinen. Jos käynnistysongelmia on ollut jo leudommilla keleillä, on varsin todennäköistä, ettei ongelmilta vältytä pakkasten kiristyessä.

12 voltin akkujen tyypillinen käyttöikä on noin 5-6 vuotta. Autoliitto suositteleekin vaihtamaan oireilevan – tai viimeistään kuusi vuotta vanhan – akun ennakoiden, jotta sitä ei tarvitse tehdä pakon sanelemana, kiireisenä arkiaamuna, kun auto on kieltäytynyt käynnistymästä. Näin selviää yleensä huomattavasti edullisemmin ja arki rullaa sujuvammin.

Akunvaihdon yhteydessä uuteen akkuun on helppo asentaa myös akkulämmitin, joka parantaa pakkaskeleillä akun kykyä vastaanottaa laturin tuottamaa virtaa ja pidentää usein myös akun käyttöikää.