Suomelta tarvitaan nyt vahvaa EU-edunvalvontaa
14.7.2021, klo 20.20
EU-komissio julkisti keskiviikkona 14.7. esityksensä ilmastolakipaketiksi, jolla tavoitellaan 55 % päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Suomen tehtävä on nyt huolehtia, että Euroopan unionin harvimmin asuttu pohjoinen maa ei joudu maksamaan kohtuutonta osaa päästövähennysten saavuttamisesta.
EU:n komissio julkistama esitys ilmastolakipaketiksi sisältää toimenpiteitä, joiden tavoitteena on saavuttaa 55 %:n päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Toimenpiteiden on tarkoitus astua voimaan seuraavan parin vuoden aikana, mikäli jäsenvaltiot sekä Euroopan parlamentti pääsevät niistä yhteisymmärrykseen.
Tieliikenteen osalta komissio esittää muun muassa aiempaa tiukempia hiilidioksidipäästönormeja. Esitys edellyttää, että autojen keskimääräiset päästöt vähenevät 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2021 tasosta, ja että kaikki uudet autot olisivat päästöttömiä vuonna 2035.
”Paketin toteutuessa uusien polttomoottoriautojen myynti loppuu vuonna 2035. Meillä on kuitenkin polttomoottoriautoja vielä pitkään tuonkin jälkeen ja polttomoottori on keskeinen osa myös hybridiautokantaa. Biopolttoaineilla voidaan mahdollistaa nykyisen autokannan ja niihin sitoutuneen pääoman järkevä elinkaari ja käyttö. Tässä asiassa Suomessa on myös erityisosaamista”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
”On myös olennaista, että tukitoimet autokannan sähköistymiseksi eivät kohdistu vain uusiin autoihin. Vanhan polttomoottoriauton vaihtaminen vaikka käytettyyn sähköautoon vie kohti tavoitetta ja on tällöin useampien kuluttajien ulottuvissa. Yhtä uutta autoa kohden Suomessa tehdään kuusi käytetyn auton kauppaa.”
Komissio esittää myös, että tieliikenteelle ja rakentamiselle tulisi yhteinen polttoainejakelun päästökauppajärjestelmä. Polttoaineiden kuluttajahintaan vaikuttaisi silloin olemassa olevan verotuksen lisäksi päästöoikeuksien hinta. Sähköistymisen osalta ratkaisevaa on, millaiseksi sähkön hinta muodostuu. Merkittävä osa kuluttajien sähkölaskusta koostuu monopoliasemassa olevien sähkönjakelijoiden maksuista. Jos liikenteen maksurasite muutoksen johdosta kasvaa, niin se pitää huomioida kansallisessa verotuksessa. Suomessa henkilöautoliikenteen verotus on jo nyt kansainvälisessä vertailussa kireimmästä päästä.
”Nyt pitää löytyä kunnianhimoa lähteä uudistamaan autokantaa ja rakentamaan latausinfrastruktuuria. Kokonaiskustannusten noustessa ja vaatimusten kiristyessä liikenteeltä ei voida kerätä yhtä paljon veroja kuin ennen”, Nieminen huomauttaa.
Suomelta tarvitaan nyt jämäkkää otetta omassa EU-edunvalvonnassa, jotta se ei menetä kilpailukykyä muihin jäsenmaihin verrattuna. Liikenne on tärkeä osa kilpailukykyä varsinkin harvaan asutussa maassa. Kansallisessa päätöksenteossa on tärkeää seurata, mitä muualla EU:ssa tehdään eikä lähteä toteuttamaan omia tiukempia vaatimuksia.
”Suomen erityispiirteet pitää huomioida tässä paketissa. Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa ja meillä on hyvin ohuet liikennevirrat, minkä takia henkilöauto on meillä usein paras tai ainoa todellinen vaihtoehto liikkumiseen. Vaihtoehtoisten liikennemuotojen järjestäminen on meillä vaikeaa ja kallista verrattuna tiheästi asuttuun Keski-Eurooppaan”, Nieminen painottaa.
”Henkilöauto on Suomessa arjen mahdollistaja eikä mikään luksustuote. Oleellista on varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus niin, että kaikilla on mahdollisuus sekä varaa liikkua ja elää täällä.”