Polttoaineverotus kiristyy, autokanta jatkaa vanhenemistaan

18.9.2019, klo 11.37

Hallituksen tuore talousarvioesitys on nostamassa työssäkäynnin kustannuksia muun muassa polttoaineveron kiristyksillä. Ilmastotavoitteet ovat jäämässä autokannan uusimisen osalta puheiden tasolle. Tervetullut väylärahoituksen tasokorotus tulee kohdistaa suoritteiden mukaisesti.

Antti Rinteen hallitus päätti eilen budjettiriihessään kiristää polttoaineiden verotusta 250 miljoonalla eurolla ensi vuoden elokuusta alkaen. Tämä tarkoittaa 6-7 sentin korotusta litralta sekä bensiinin että dieselin hintoihin. Veronkorotus tuo keskivertoautoilijalle noin 70-80 euron lisäkustannukset vuodessa.

”Polttoaineveron korottaminen iskee erityisesti tavallisiin työssäkäyviin ihmisiin. Yhdessä muun muassa tuloverojen kiristyksen kanssa työssäkäynnistä tehdään entistä kalliimpaa”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Kovasti pinnalla olleet ilmastotavoitteet ovat jäämässä autokannan uudistamisen osalta pelkiksi puheiksi. Edellisellä hallituskaudella neljään otteeseen alennettuun autoveroon ei olla koskemassa, romutuspalkkio ei saa jatkoa eikä muitakaan keinoja vähäpäästöisempien autojen yleistymiseksi ole esitetty.

”Kun hallitus pitää kiinni autoverosta, suomalaiset pitävät kiinni vanhoista autoistaan. Odotettavissa on, että autokanta jatkaa vanhenemistaan. Henkilöautoilu on jatkossakin merkittävin liikennemuoto Suomessa. Siksi olisikin tärkeää tehdä toimenpiteitä, joiden avulla yhä useammalla olisi mahdollisuus vaihtaa vanha suuripäästöinen auto uuteen tai uudempaan käytettyyn”, Nieminen arvioi.

Perusväylänpitoon kaavailtu 300 miljoonan euron tasokorotus on erittäin tervetullut esitys korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi. Rahat pitää kuitenkin kohdistua liikennesuoritteen mukaisesti.

”On tärkeää, että rahoitusta jaettaessa huomioidaan eri liikennemuotojen osuudet ja niiden kehitys sekä kasvutrendit. Tieliikenne kattaa yli 90 % Suomen henkilöliikenteestä sekä kaksi kolmasosaa tavaraliikenteen tonnikilometreistä. Panostukset tiestöön vaikuttavat eniten niin matka-aikoihin, liikenneturvallisuuteen kuin liikenteen päästöihin”, Nieminen painottaa.