Pelastuskortti voi säästää arvokkaita minuutteja: Uusi autotekniikka asettaa haasteita pelastuslaitoksille | Autoliitto

Olet täällä

Pelastuskortti voi säästää arvokkaita minuutteja: Uusi autotekniikka asettaa haasteita pelastuslaitoksille

25.05.2011

Vakavissa henkilöonnettomuuksissa puhutaan kultaisesta tunnista, jonka aikana potilas pitäisi saada hoitoon. Uudet autot ovat huomattavasti aiempaa turvallisempia, mutta kun pelastustöihin joudutaan, aiheuttavat erikoisvahvat rakenteet, turvatyynyt ja muu moderni autotekniikka pelastusmiehistölle haasteita.

Autoliiton julkaisemat Euro NCAP -törmäystestit osoittavat, että uusien autojen kolariturvallisuus on kehittynyt huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun aiemmin erinomainen tulos Euro NCAP -testissä oli poikkeus, on se nykyisin ennemminkin sääntö, vaikka testikriteerit ovat vuosien varrella kiristyneet huomattavasti.

Uusien autojen erikoisvahvat, törmäysvoimia ohjaamon ulkopuolelle ohjaavat rakenteet sekä lukuisat turvatyynyt, turvavöiden esikiristimet ja monet muut varusteet suojaavat matkustajia tehokkaasti. Monissa sellaisissa onnettomuuksissa, jotka kaksikymmentä vuotta vanhassa autossa aiheuttaisivat kuoleman tai vaikean loukkaantumisen, voi uuden auton kuljettaja avata oven ja joissain tapauksissa jopa nousta autosta pois omin voimin.

Uusillakin autoilla joudutaan silti onnettomuuksiin, joissa potilas jää autoon puristuksiin tai tilanne muuten vaatii esimerkiksi onnettomuusauton katon irrottamista. Siinä missä vanhan auton katto on helppo leikata pois, uuden auton leikkaaminen väärästä, vahvistetusta kohdasta, voi katkaista järeät hydrauliset sakset. Myös turvatyynyt ja niiden panokset saattavat aiheuttaa pelastustyön aikana lauetessaan turvallisuusriskin niin uhrille kuin pelastustyöntekijöille.

”Jos ajoneuvo on kolarissa menettänyt muotoaan, suurlujuusteräksisiin rakenteisiin voi syntyä voimakkaita jännitteitä. Pelastushenkilöstön täytyy huomioida tämäkin asia, jos autoa täytyy leikata”, Helsingin Kallion pelastusaseman asemamestari Kari Nurminen sanoo.

Pelastuskortti – yksinkertainen hengenpelastaja

Monilla pelastuslaitoksilla on käytössään sähköinen järjestelmä, josta saadaan nopeasti kuvaruudulle selkeät kaavakuvat onnettomuudessa olleen ajoneuvon vahvistetuista rakenteista, turvatyynyjen ja niiden panosten sekä akun ja polttonestesäiliön sijainnista. Kaikilla pelastuslaitoksilla tai yksiköillä ei kuitenkaan ole tällaista järjestelmää käytössään, minkä takia Autoliitto alkaa edistää Suomessa Kansainvälisen autoliiton säätiön FIA Foundationin kehittämän, pelastuskortin (Rescue Sheet) käyttöönottoa. Kyseessä on yksinkertainen internetistä veloituksetta tulostettava sivu, josta näkyvät pelastuslaitosten käyttämien sähköisten versioiden tapaan auton kriittisten kohteiden sijainti. Tietoa pelastuskortista ja linkit tulostettaviin sivuihin löytyy osoitteesta www.rescuesheet.info.

”Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni autoilija tulostaisi oman automallinsa pelastuskortin ja laittaisi sen autoonsa. Tiedotamme asiasta myös automaahantuojille, autoliikkeille ja pelastuslaitoksille, jotta pelastuskortti yleistyisi autoissa ja sitä osattaisiin pelastustyössä hyödyntää. Yksinkertainen värituloste voi säästää paljon aikaa pelastustöissä”, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen sanoo.

Pelastuskortti tulee sijoittaa kuljettajan aurinkolippaan, josta se on helposti löydettävissä. Mitä useampi kortin autoonsa tulostaa, sen varmemmin myös pelastushenkilöstö osaa sitä tulevaisuudessa autosta etsiä. Saksassa pelastuskortti on jo yli miljoonassa ajoneuvossa.

Myös sähkövirta huomioitava

Turvavarusteiden ohella hybridi- ja erityisesti sähköautojen sähkövirta aiheuttaa pelastajille päänvaivaa. Myös uudet polttoaineet, kuten maakaasu on otettava pelastustöissä huomioon. Tästäkin syystä pelastuslaitosten pitää tietää tarkasti, missä kohtaa esimerkiksi akut tai polttoainesäiliö sijaitsevat. Autoista ei välttämättä ensi silmäyksellä näe, millä polttoaineella se toimii, varsinkaan onnettomuuden jälkeen.

”Monet järjestelmät sulkeutuvat periaatteessa automaattisesti onnettomuuden sattuessa, mutta törmäämme säännöllisesti arjen työssä Murphyn lakiin, eli tilanteisiin, joissa järjestelmät pettävät”, Kari Nurminen toteaa.

Jaa muillekin