Liikkumisen kustannukset nousevat

24.11.2016, klo 14.47

Hallitus julkisti tänään uuden energia- ja ilmastostrategian, jonka tavoitteena on vähentää erityisesti tieliikenteen päästöjä. Tieliikenteen päästöjen alentamisessa on tärkeää huomioida päätösten vaikutukset kansalaisten elämään ja kansantalouteen.

Suomi ratifioi viime viikolla Pariisin ilmastosopimuksen ja sitoutui samalla sen asettamiin koviin kansallisiin päästövähennystavoitteisiin. Hallituksen tänään esittelemä energia- ja ilmastostrategia asettaa kovaa painetta erityisesti tieliikenteen päästöjen vähentämiselle. Tavoitteena on korvata fossiilisia polttoaineita sähköllä ja biopolttoaineilla sekä muun muassa lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Keskeistä on, että kaikki toimenpiteet tehdään teknologianeutraalisti, markkinaehtoisesti ja pitkäjänteisesti.

Energia- ja ilmastostrategian toteuttamisessa on tärkeää huomioida päätösten vaikutukset kansalaisten ja yritysten toimeentuloon. Liikenne ei ole itseisarvo, vaan seurausta yhteiskunnan kaavoitusmonopolin ohjauksessa tapahtuvasta rakentamisesta. Tiiviimpi rakentaminen vähentää liikennettä ja näköpiirissä onkin asumisen keskittyminen yhä enemmän suuriin keskuksiin.

Joukkoliikenteen käyttöasteen lisääminen on hyvä tavoite. Tällä hetkellä henkilöautoliikenteen osuus on noin 80 % kaikesta liikenteestä eli kansalaiset tuottavat itse omat liikkumispalvelunsa ja maksavat veroina ja maksuina kaikki siitä aiheutuvat kustannukset. Tämän lisäksi valtiolle jää merkittävä ylijäämä näistä veroista. Joukkoliikenteen tuottamiseen ja investointeihin käytetään matkustajamaksujen lisäksi merkittävä määrä yhteiskunnan varoja. Yhteiskunnan taloudenpidossa joukkoliikenteen lisääminen nostaa kustannuksia ja samaan aikaan tapahtuva henkilöauton käytön väheneminen vähentää tuloja. Tätä budjettivajetta ei voida maksattaa henkilöautoa tarvitsevilla.

Sähköautojen haasteena Suomessa verrattuna moniin muihin maihin on olosuhteista johtuva heikompi hyötysuhde matkasuorituskyvyssä. Meillä energiaa tarvitaan merkittävässä määrin myös ajoneuvon lämmittämiseen ja lisäksi kylmä ilmanala haastaa akkujen suorituskyvyn. Sähköauton elinkaaren pituus ja arvon aleneminen vaikuttavat myös keskeisesti sen käyttökustannuksiin.

Biopolttoaineiden laatuvaatimuksissa pitää varmistaa se, että valitut polttoaineet sopivat koko nykyiseen autokantaan. Autokannan uudistaminen on sinänsä hyvä ja tärkeä tavoite. Uudistuksessa täytyy muistaa, että auto on pitkäkestoinen investointihyödyke ja kotitalouksilla sekä yrityksillä on huomattavat pääomat kiinni nykyisessä autokannassa.

Käyttöönotettavien polttoainelaatujen tulee olla laajasti kansainvälisillä markkinoilla saatavilla. Keskeistä on huolehtia markkinaehtoisen kilpailutilanteen toteutumisesta. Kansalliset ratkaisut on toteutettava niin, ettei kilpailun puute johda pienellä kotimarkkina-alueella hintojen vääristymiseen.

Uusien käyttövoimien, kuten kaasun ja sähkön osalta käyttövoiman jakeluverkon rakentaminen riittävälle tasolle edellyttää uusinvestointeja ja lainsäädännön uudistamista. Esimerkiksi taloyhtiöiden valmius, päätöksentekokyky ja halukkuus investoida sähköautojen lataus infraan on keskeisessä asemassa sähköauton yleistymisessä.

Kun huomioidaan ilmastostrategian vaikutukset, hallituksen toteuttamat polttoaine- ja ajoneuvoverojen korotukset, suunnitteilla olevat tiemaksut ja nyt käytettävän energian hintataso, niin näköpiirissä on kaiken liikkumisen ja erityisesti oman auton käytön kustannusten nousu. Keskeinen kysymys on se, miten tämä vaikuttaa kotitalouksien aktiivisuuteen ja yritysten toimeliaisuuteen sekä sitä kautta suomalaisten toimeentuloon ja elintasoon.

Hallituksen tämänpäiväiset perustelut ja tavoitteet raskaan liikenteen kustannusnousun kompensoimiseksi tukevat arviota liikenteen kallistumisesta. Yksityiskohtien jäädessä vielä epäselväksi, herää kysymys siitä onko hallituksen tavoitteena laittaa koko liikenteelle lankeava lasku kotitalouksien maksettavaksi?

Uusi energia- ja ilmastostrategia löytyy osoitteesta tem.fi/strategia2016