Edunvalvontaa suomalaisten tienkäyttäjien hyväksi | Autoliitto

Olet täällä

Edunvalvontaa suomalaisten tienkäyttäjien hyväksi

04.02.2022

Autoliiton ydintehtävä on valvoa yksityisautoilijoiden etua. Edunvalvonta on pitkäjänteistä asiantuntemukseen perustuvaa työtä, jonka vaikutukset voivat jäädä monilta huomaamatta.

Autoliitto perustettiin reilut sata vuotta sitten valvomaan tienkäyttäjien ja erityisesti yksityisautoilijoiden etua. Edunvalvonta on säilynyt siitä lähtien järjestön ydintehtävänä, vaikka moni asia tieliikenteessä on vuosisadan aikana muuttunut.

Pieniä muutoksia

Edunvalvonta ja sen saavutukset ovat hyvin vaikeasti viestittäviä ja hahmotettavia asioita. Esimerkiksi monet lait ovat pitkien valmistelujen tuloksia ja matkan varrella asioihin voidaan saada pieniä ja hieman isompiakin muutoksia. Kaikista vaiheista ja alkuperäisistä suunnitelmista ei suurella yleisöllä useinkaan ole tietoa. Myöskään syy-seuraussuhteet eivät ole aina kovin yksiselitteisiä. Esimerkiksi loppuvuodesta 2021 rajusti nousseet polttoaineiden hinnat eivät johtuneet uusista veronkorotuksista, vaan öljyn maailmanmarkkinahintojen voimakkaasta noususta sekä euron heikentymisestä dollariin nähden. Näihin asioihin Autoliitto tai edes Suomen hallitus ei juuri pysty vaikuttamaan.

Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Suomessa polttoaineiden verotus on erittäin korkealla tasolla, mikä omalta osaltaan on ollut vaikuttamassa siihen, että Suomessa polttoaineiden hinnat kuuluvat Euroopan unionin kalleimpiin.

”Suomi on täysin riippuvainen tieliikenteestä. Liikkumiskustannusten nousu ei ole vain henkilöautoilijoiden ongelma, vaan siitä kärsivät myös niin joukkoliikenne kuin tavaraliikenne ja sitä kautta kaikki kuluttajat. Tämän lisäksi se kiihdyttää inflaatiota ja laskee jokaisen euron ostovoimaa. Vaikka henkilöautoliikenteen sähköistyminen kiihtyy, meillä ajetaan vielä pitkään polttomoottoriautoilla ja siten nestemäisten polttoaineiden hinnoilla on merkitystä”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen huomauttaa.

Kustannuspaineita Brysselistä 

Liikkumiskustannukset uhkaavat nousta jatkossa entisestään EU:n ilmastolakipaketin myötä. Valmisteilla on useita direktiivejä liittyen muun muassa tieliikenteen päästökauppaan, energiaverotukseen ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämiseen.

”EU:n omien vaikutusarvioiden mukaan esimerkiksi tieliikenteen päästökauppa nostaisi bensiinin hintaa 11 ja dieselin 13 senttiä litralta. Todellista vaikutusta ei kuitenkaan tiedä kukaan. Biokomponenttien lisääminen nostaa puolestaan tuotantokustannuksia ja sitä kautta kuluttajahintoja”, Nieminen sanoo.

”Energiaverodirektiivissä esitetään bensiinin ja dieselin verokantojen yhtenäistämistä. Jos bensiinin verotusta ei olla valmiita alentamaan, tarkoittaisi se dieselin pumppuhintoihin arviolta yli 20 sentin korotuksia litralta.”

Kaiken tämän päälle Suomessa on väläytelty vielä tieliikenteen kansallisen päästökaupan luomista.

”Nyt punnitaan se, miten hyvin Suomi pystyy ja haluaa ajaa kansalaistensa etuja EU:ssa. Suomen liikenteen ja sitä kautta koko kansantalouden erityisolosuhteet on huomioitavat valmisteilla olevissa direktiiveissä. Lisäksi kansallisella tasolla on mietittävä, kuinka paljon tieliikennettä voidaan verottaa aiheuttamatta peruuttamatonta vahinkoa Suomen kilpailukyvylle ja kansalaisten toimeentulolle”, Nieminen toteaa.

Kuka omistaa autosi datan?

Päästövähennysasioiden lisäksi EU:ssa on valmisteilla runsaasti muitakin autoilijoita koskettavia aiheita. Tällä hetkellä käydään muun muassa kovaa vääntöä siitä, kuka omistaa autojen keräämän datan ja kuka saa päättää datan hyödyntämisestä. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, kuka päättää, missä auto huolletaan. Autoliitto on ajamassa EU:ssa lainsäädäntöä, jolla taataan kuluttajien oikeuksien, päätösvallan ja valinnanvapauden toteutuminen.

Autoliitto ajaa omalta osaltaan näitä asioita niin kansallisesti kuin EU:n suuntaan. Lakien ja direktiivien valmistelu vie aikansa, mutta niihin vaikuttaminen onnistuu parhaiten alkuvaiheessa ennen kuin varsinaisia luonnoksia on edes tehty.

Autoliitto tekeekin edunvalvontatyötä määrätietoisesti, monipuolisesti ja asiantuntemukseen sekä faktoihin perustuen. Tärkeässä roolissa ovat kansallisesti päättäjille eli muun muassa ministeriöille ja eduskunnan valiokunnille annettavat lausunnot sekä kuulemistilaisuudet.

Julkisuus pakottaa päättäjät miettimään

Yksi tärkeä edunvalvonnan keino on nostaa valmisteilla olevia asioita Autoliiton omien kanavien sekä muun median kautta julkisuuteen, jotta kansalaiset saavat tietää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mitä on suunnitteilla ja millaisia vaikutuksia suunnitelmilla olisi toteutuessaan tavallisten ihmisten elämään. Moni hanke on muuttanut muotoaan syntyneen kansalaiskeskustelun ansiosta tai kaatunut kokonaan. Yhtenä esimerkkinä tästä on Juha Sipilän hallituskaudella (2015-2019) esitetty liikenneverkkoyhtiön perustaminen ja sen myötä tuotava tievero. Asia oli valmisteltu jo pitkälle, mutta julkisen keskustelun kautta tullut paine pakotti päättäjät vetäytymään hankkeesta.

Autoliitto on mukana myös erilaisissa työryhmissä, joissa asioihin päästään vaikuttamaan jo valmisteluvaiheessa sekä tuomaan autoilijoiden ja tieliikenteen näkökulma esiin. Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa ja liikenneturvallisuusstrategiaa laatineet työryhmät ovat näistä esimerkkeinä.

Autoliiton edunvalvontatyö on jatkuvaa ja sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Uhkia autoilulle ja sitä kautta elinkeinoelämälle, kotitalouksille ja kansantaloudelle on nyt runsaasti ilmassa. Autoliitto on omalla toiminnallaan saanut muutettua tai lievennettyä monia autoilijoita koskettavia asioita jo suunnitteluvaiheessa. Kansalaisille päätökset usein näkyvät kuitenkin muun muassa veronkorotuksina, jotka muistetaan. Se, että korotusta on saatu aiottua alemmaksi ei välttämättä tule edes yleiseen tietoon. Erilaiset parannukset ja helpotukset puolestaan nopeasti unohdetaan.

Jäsenet päättävät Autoliiton kannan

Autoliitto on taloudellisesti riippumaton ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, jonka rahoitus tulee sen jäseniltä. Suuri jäsenmäärä, taloudellinen riippumattomuus ja poliittinen sitoutumattomuus antavat Autoliitolle tukevan selkänojan ajaa vastuullisen autoilun asiaa Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

Kotimaan edunvalvonnan lisäksi Autoliitolla on eturivin paikka EU:n suuntaan tehtävässä tienkäyttäjien edunvalvonnassa. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on kansainvälisen autoliitto FIA:n Euroopan edunvalvonnasta huolehtivan Alue 1:n hallituksen jäsen. Nieminen valittiin uudelle nelivuotiskaudelle viime keväänä. Niemisen uudelleenvalinta oli merkki siitä, että väkimäärältään pienessä maassa toimivan Autoliiton työtä ja näkemyksiä arvostetaan Euroopan isoissa maissa toimivien järjestöjen joukossa. Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa, ja hallitustyöskentelyn kautta Suomen olosuhteet tulevat huomioiduksi FIA:n EU-edunvalvontatyössä.

Saavutuksia ei pidä unohtaa

Viime vuosina Autoliitolla on ollut tärkeä rooli monessa autoilijoita koskettavassa asiassa. Esimerkiksi ajokorttilain uudistukset ovat vähentäneet byrokratiaa ja alentaneet ajokortin hintaa erityisesti niiltä, jotka omaksuvat asiat nopeasti. 

Viime hallituskauden (2015-2019) aikana suunnitteilla olleet sakkokorotukset peruttiin perustuslain vastaisina, katsastuslainsäädäntöä muutettiin nykyaikaan paremmin sopivaksi ja katsastuspakon alaisiksi kaavaillut mopot ja moottoripyörät jätettiin sieltä lopulta pois eikä uuteen tieliikennelakiin tullut haltijavastuuta. Jo aiemmin mainittu liikenneverkkoyhtiön perustaminen ja samaan yhteyteen kuuluva ajatus tieverosta peruttiin.

Pidemmälläkin aikavälillä voidaan hyvällä syyllä sanoa, että autoilijoiden edunvalvonnassa on otettu isoja askelia oikeaan suuntaan. Vaikka tiestön kunnossa on runsaasti moitittavaa ja korjausvelka on kasvanut suureksi, ovat tieverkko ja tiestön kokonaislaatu ja palvelutaso kuitenkin kehittyneet vuosikymmenten aikana huomattavasti. Liikenneturvallisuus on parantunut niin laadukkaamman tiestön, vastuullisempien kuljettajien ja autojen kehityksen myötä suurin harppauksin.

Vaikka autoveroa maksetaan edelleen, on sen osuus ja määrä alentunut huomattavasti. Sähköautoilta autovero poistettiin lokakuun alusta alkaen. Viime hallituskaudella autoveroa alennettiin neljään otteeseen. Siinä missä ennen autoveron osuus oli helposti puolet auton hinnasta, oli se vuonna 2021 seitsemän prosentin luokkaa. Samalla autojen hinnat ovat tulotasoon suhteutettuna alempia kuin koskaan ja autot ovat luonnollisesti paljon turvallisempia, pienikulutuksisempia ja kaikin puolin parempia kuin ennen. Myös romutuspalkkiokokeilut sekä hankintatuet ovat olleet tervetulleita helpotuksia autonhankintaan.

Autoilija ei voi lakkoilla

Autoliittoon tulee säännöllisin väliajoin vaatimuksia mielenosoitusten ja lakkojen järjestämisestä. Autoliiton tehtävänä on kuitenkin edellä mainitut tavat vaikuttaa päättäjiin osallistumalla työryhmiin, antamalla lausuntoja, järjestämällä tapaamisia sekä tuomalla suunniteltavia asioita ja niiden vaikutuksia julkiseen keskusteluun. Suomalaiset eivät ole kovin hanakoita lähtemään mukaan mielenosoituksiin, minkä takia niiden vaikutukset jäävät usein melko pieniksi. On kuitenkin hyvä, että tällaistakin kansalaisaktiivisuutta kuitenkin löytyy. Autoliitto ei ole myöskään työntekijäjärjestö, joka voisi järjestää lakkoja.

”Joskus taannoin on autoilijoiden lakkoakin yritetty. Harva autoilija on kuitenkaan voinut autoaan jättää kotiin, koska sitä käytetään tarpeeseen. Auto on Suomessa arjen mahdollistaja”, Nieminen toteaa.

Jaa muillekin