Autoliiton lausunto väyläverkon investointiohjelmasta

2.5.2022, klo 00.00

Autoliitto on antanut eduskunnan liikenne- ja viestinvävaliokunnalle lausunnon aiheesta Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2023-2030 (VÄYLÄ/2156/04.00/2022) annettujen kysymysten pohjalta.

Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi lähtökohdat ja valmisteluperiaatteet?

Valmisteluperiaatteet on kuvattu varsin ymmärrettävästi ja kattavasti.

Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?

Investointiohjelmassa ei pystytä vastaamaan kaikkiin sille asetettuihin tavoitteisiin riittämättömän rahoituksen takia. Rahoituksen riittämättömyyttä lisää entisestään rakentamisen ja erityisesti tienpidon kustannusnousu. Inflaatio nostaa tämän lisäksi vielä kaikkia muitakin kustannuksia.

Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Tieliikenteen toimintaedellytykset vaikuttavat kaikkiin muihin liikennemuotoihin. Sen merkitys yhteiskunnalle on ylivoimaisesti suurin kaikista liikennemuodoista. Samoin sen kulkutapaosuus kaikista liikennemuodoista on ylivoimaisesti suurin sekä tavaraliikenteessä että henkilöliikenteessä. Nämä asiat eivät näy investointiohjelman vaikutusten arvioinnissa riittävällä tavalla.

Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?

Tieverkon osalta painotus tulisi olla korjausvelan hallinnassa. Mikäli rahoitus ei siihen enää riitä, niin koko väyläverkon kehittämishankkeista tulisi siirtää rahoitusta tieverkon ylläpidon ja korjausvelan kasvun estämiseen.

Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?
Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

Investointiohjelma on sidoksissa Liikenne 12 -suunnitelmaan, joka jo sellaisenaan on puutteellinen eivätkä sen painotukset kohdistu riittävästi tieverkolle ottaen huomioon eri liikennemuotojen markkinaosuudet niin tavara- kuin henkilöliikenteessä.

Ajatus Liikenne 12 -ohjelman hallituskausista riippumattomasta pitkäjänteisestä suunnittelusta ja hankkeiden edistämisestä ei ole toteutumassa. Väyläverkon rahoitus jatkaa elämistään entiseen malliin ja toteuttaminen vaihtelee vuotuisten talousarvioiden mukaan. Valitettavasti liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on jälleen leikkausten kohteena muista kuin oman toimialansa budjettiperusteista johtuen.

On ymmärrettävää, että eri liikennemuotojen väliset hyötykustannussuhteet eroavat toisistaan, mutta se, että tässä mittakaavassa ohjataan rahoitusta kannattamattomiin hankkeisiin, ei ole yhteiskuntataloudellisesti hyväksyttävää.

Kunnioittavasti,

Pasi Nieminen

Autoliitto Ry