Autoliiton lausunto valtion talousarviosta vuodelle 2019 | Autoliitto

Olet täällä

Autoliiton lausunto valtion talousarviosta vuodelle 2019

05.10.2018

Autoliitto on antanut eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle lausunnon aiheesta hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 (HE 123/2018 vp)

Autoliitto kiittää mahdollisuudesta saada lausua tässä asiassa.

Verotus

Hyvä asia on, että liikenteen verotukseen ei esitetä vaalivuoden 2019 talousarviossa korotuksia. Liikenteen energiaveroja on korotettu tällä hallituskaudella jo kahteen kertaan, vaikka hallitusohjelmassa ei korotustavoitteita mainittu. Korkean polttoaineveron lisäksi liikennepolttoaineiden hintoja nostavat myös lisääntyneet biopolttoaineiden jakeluvelvoitteet.

Hyvää on myös se, että ajoneuvoveroon ei esitetä korotuksia, joita ajoneuvoveron perusveroon tuli viimeksi vuoden 2017 alusta 100 miljoonalla eurolla eli 36,50 eurolla autoa kohden. Siirtyminen WLTP-mittaustapaan aiheuttaa kuitenkin muutoksia yksittäisten ajoneuvojen verotukseen, vaikka tavoitteena onkin ollut veroneutraalius. Jos osoittautuu, että muutos johtaa todellisuudessa verotuksen kiristymiseen, tulee verotusta tältä osin korjata.

Autoveroon esitetään vuonna 2015 sovitun nelivuotiskauden viimeistä alennusta. Autoveron alentaminen on ollut järkevää, mutta ottaen huomioon hallituksen tavoitteet autokannan uusiutumisesta ja uusien käyttövoimien käyttöönotosta, pitäisi autoverosta luopua huomattavasti nykyistä tahtia nopeammin. Myös autoverossa on siirrytty noudattamaa WLTP-päästömittausta ja sen todellinen vaikutus verotasoon jää myöhemmin arvioitavaksi.

Tiestön rahoitus

Tiestö ja tieliikenne ovat Suomessa yhteiskunnan toimivuuden, tehokkuuden, turvallisuuden ja matka-aikojen kannalta ratkaisevassa asemassa. Tieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on yli 90 % ja tavaraliikenteestä kaksi kolmasosaa.  Tieliikenteen osuus määrärahoista on kuitenkin huomattavasti sen suhteellista kokoluokkaa ja merkitystä pienempi.

Koko liikenneverkon korjausvelan kasvu saatiin väliaikaisesti hidastumaan 600 miljoonan euron lisäpanostuksella vuosille 2016-2018. Tämän lisäksi korjausvelan hoitoon suunnattiin rahaa kehittämishankkeista 364 miljoonalla eurolla vuosina 2017-2019. Hallituksen esittämässä talousarviossa vuodelle 2019 rahoitus romahtaa jälleen ja korjausvelan kasvu kiihtyy. Tempoileva rahoitus haittaa infra-alaa ja estää kestävällä pohjalla olevan tarkoituksenmukaisen yritystoiminnan kehityksen.

Lisähaasteita tiestön kunnossapidolle tuovat lisääntyvä liikenne ja erityisesti raskaan liikenteen osalta entistä suuremmat mitat ja massat. Näiden vaikutus ulottuu koko tieverkolle. Saamamme kansalaispalautteen perusteella tienkäyttäjät ovat erittäin huolissaan tieverkon kunnosta.

Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä päätyi tänä vuonna yksimielisesti johtopäätökseen, että nykyinen liikenneverkon rahoitustaso on ollut yhteiskunnan kehityksen esteenä, eikä pelkästään talousarviorahoitukseen perustuva liikenneverkon rahoitus ole mahdollistanut yhteiskunnallista kehitystä tarkoituksenmukaisella tavalla. Työryhmä peräänkuulutti  pitkäjänteisyyttä ja siihen liittyen muun muassa 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa sekä perusväylänpidon rahoitukseen vähintään 300 miljoonan euron korotusta. Valitettavasti tämä ei näy tässä budjetissa.

Viime vuosien lisärahoitus on osoittanut, että tiestön ja koko liikenneverkon ylläpitoa ja korjausta on mahdollista rahoittaa budjettiperusteisesti, kun poliittista tahtoa löytyy. Kaikkia eduskuntapuolueita edustaneen työryhmän loppuraportti osoitti, että yhteisymmärrys väylien merkityksestä ja niiden tilasta on olemassa. Näin Suomessa pitäisi olla mahdollista löytää nopeasti Ruotsin mallin mukaisesti keinot pitkäaikaisiin budjettiperusteisiin investointi- ja rahoitusohjelmiin tiestön ja muun väyläverkoston kunnon parantamiseksi ja Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

 

Kunnioittavasti,

Pasi Nieminen

Autoliitto Ry

Jaa muillekin