Autoliiton lausunto autoverolain muuttamista koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen | Autoliitto

Olet täällä

Autoliiton lausunto autoverolain muuttamista koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen

27.09.2011

Autoliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi asiassa.

Yleistä

Koko Suomen EU-jäsenyyden ajan maan autoverotus on ollut jatkuvasti kiistanalaisena eri tuomioistuimissa. Autovero on luonteeltaan rajavero, joka soveltuu huonosti EU:n tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteeseen. Osa kiistoista jatkuu yhä. Autovero nostaa auton hankintahintaa, minkä seurauksena Suomessa on vanha autokanta. Autoveroa on uudistettu useaan otteeseen Suomen EU-jäsenyyden aikana ja samalla verotasoa on vähitellen alennettu. Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan uudistetaan autoilun verotuksen painopistettä hankinnan verotuksesta käytön verotukseen ajoneuvoveroa korottamalla. Yleistä autoveron korotusta ei ohjelmassa mainita. Hallituksen esitykset ovat kuitenkin korottamassa sekä hankinnan että käytön verotusta.

Valtioneuvosto esittää autoverotaulukon rakenteen muuttamista veron ohjausvaikutuksen parantamiseksi. Alin veroaste laskettaisiin 12,2 prosentista viiteen prosenttiin autoilla, jotka eivät tuota lainkaan ajonaikaisia hiilidioksidipäästöjä. Ylin veron osuus nostettaisiin 48,8 prosentista 50 prosenttiin 360 g/km tai enemmän CO2-päästöjä tuottavilla autoilla. Verotaulukkoa painotettaisiin siten, että enintään 110 g/km CO2-päästöt tuottavien autojen vero laskisi ja yli 110 g/km CO2-päästöt tuottavien autojen vero nousisi.

 

Autoveron korotuksen vaikutuksia

-        Hidastaa autokannan uusiutumista. Kun uusien autojen hinnat nousevat, ihmisillä ei ole mahdollisuutta hankkia uutta vähäpäästöisempää ja turvallisempaa autoa.

-        Vähenevän uusien autojen myynnin kautta vähentää auto- ja arvonlisäverotuloja.

-        Aiheuttaa epävarmuutta autonostajissa. Kun hallitusohjelma on ristiriidassa veronkorotusten kanssa, autoveronkorotus herättää kysymyksiä siitä, mitä autoverolle tapahtuu jatkossa. Yleinen odotus on ollut, että verotaso olisi aleneva.

-        Lisää riitatapauksia käytettynä maahantuotujen autojen verotuksessa.

-        Maailman henkilöautotuotannosta Suomessa myydään noin 1,5 promillea. Tässä tilanteessa Suomen verojärjestelmällä ei ole merkittävää vaikutusta autotuotantoon. Siitä syystä verotaulukkojen tiukentaminen Suomessa CO2-perusteella ei lisää vähäpäästöisten autojen tuotantoa ja tarjontaa normaalia kehitystä enempää. Kun Suomen autoverotuksessa asetetaan verorajat poikkeuksellisen alas, saattaa tästä seurata pienillä markkinoilla markkinavaikutus, jossa verotuksella suositaan tiettyjä automerkkejä. Autonostajien kannalta on tärkeää, että päästöt ja polttoaineenkulutus alenevat ja samalla markkinoilla on riittävästi keskenään kilpailevaa tarjontaa. Verotusta kiristettäessä pitää huolehtia, että valtaosalla toimijoista on riittävästi aikaa sopeutua muutoksiin.

 

Yhteenveto

Autoliitto katsoo, että autoveroa ei pitäisi korottaa, vaan siitä tulisi asteittain luopua, jotta Suomessakin voitaisiin hyödyntää autojen paras ympäristö- ja turvallisuustekniikka. Suomessa on tällä hetkellä läntisen Euroopan vanhin autokanta.

Mikäli autoveroa kuitenkin päädytään muuttamaan, veroa korottavan ja laskevan rajan leikkauspisteen (110 g/km) pitäisi olla 150 g/km. Sillä saataisiin aikaan tehokkaampi ohjausvaikutus, sillä 150 g/km päästörajan alittavissa autoissa löytyy riittävästi kilpailua ja tarjontaa. Tämä raja on riittävä myös tieliikenteen CO2-tavoitteiden saavuttamisessa. Nyt esitetyn erittäin tiukan veroa laskevan rajan alla ei ole riittävästi vaihtoehtoja esimerkiksi lapsiperheiden tarpeisiin. Veronkiristys kohdistuisi erityisesti pakettiautoihin, joissa alle 110 g/km päästöt tuottavia vaihtoehtoja ei ole eikä niitä lähiaikoina ole tulossa.

Vuonna 2008 toteutetun autoveromuutoksen jälkeen Suomessa myytävien uusien henkilöautojen CO2-päästöt ovat alentuneet peräti 17 prosenttia. Tämän seurauksena tieliikenteelle asetetut CO2-päästötavoitteet ovat saavutettavissa nykyisellä verotasolla. Mikäli uusien autojen kauppa veronkiristysten seurauksena alenee, nämä tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta. Jos päästöjä halutaan aidosti vähentää, on veroa alentava muutos tehtävä sellaisiin päästöluokkiin, joissa on riittävästi tarjontaa.

Autoveromuutoksen ennustetaan lisäävän valtion verotuloja noin 90 miljoonalla eurolla vuodesta 2012 alkaen olettaen, että ajoneuvojen kysyntä vastaa tähänastista kehitystä. Epävarma taloustilanne yhdessä uusien autojen hinnannousun kanssa ei tue automyynnin kehitystä valtioneuvoston arvioimalla tavalla. Jos uusia autoja myydään 12 000 kappaletta ennustetta vähemmän, autoverotulot eivät lisäänny lainkaan. Esitetyn korotuksen johdosta tätä on pidettävä todennäköisenä vaihtoehtona.

Sähköautojen verotuksen alenemisen vaikutus on positiivinen asia, mutta kokonaisuudessa merkityksetön, sillä sähköautojen korkea hankintahinta sekä autojen toimivuus ja soveltuvuus Suomen olosuhteisiin ovat niiden myynnissä ratkaiseva tekijä. Sähköautot ovat jatkossakin vielä pitkään erittäin kalliita ja niiden hankintaan liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä.

Valtio kerää vuosittain verotuloja tieliikenteestä 7 miljardia euroa ja käyttää tienpitoon 0,8 miljardia euroa. Autoilijat maksavat jo nyt kaikki aiheuttamansa kustannukset moninkertaisena takaisin. Autoveron korotus yhdessä muiden veronkorotusten, kuten polttoaineveron ja ajoneuvoveron kanssa, tuo kohtuuttomia lisäkustannuksia. Korotukset kiristävät liikenteen verotusta enemmän kuin muita veroja, mitä ei voi missään olosuhteissa pitää perusteltuna.

 

Kunnioittavasti

AUTOLIITTO RY

Pasi Nieminen

toimitusjohtaja

Jaa muillekin