Olet täällä

Ajokorttilaki vesittymässä poljinpakon ja lakisääteisen ajorataharjoittelun takia

Opetuskolmio
01.03.2018

Osa ajokorttikoulutuksen selkeyttämiseen ja keventämiseen tähtäävän lakiesityksen tavoitteista on vaarassa vesittyä eduskunnan käsittelyssä.

Hallitus antoi syksyllä eduskunnalle esityksen ajokorttilain muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää ja keventää ajokorttikoulutuksen sääntelyä sekä edistää uusien vaihtoehtoisten opetus- ja oppimismenetelmien käyttöä. Esityksessä on runsaasti hyviä uudistuksia, kuten kolmivaiheisuudesta luopuminen ja mahdollisuus aloittaa ajo-opetus 16-vuotiaana.

Hallituksen esitykseen on tuoreimpien tietojen perusteella tulossa eduskuntakäsittelyssä kuitenkin muutoksia, jotka vesittävät lain alkuperäisiä tavoitteita. Hallituksen esityksessä esimerkiksi ajorataharjoittelu oli rajattu pakollisen koulutuksen ulkopuolelle, mutta nyt sitä ollaan ujuttamassa takaisin lakiin. Asiassa on useita ongelmia.

Ensinnäkin lähes kaikissa autoissa on nykyisin lukkiutumattomat jarrut ja valtaosassa ajonvakautusjärjestelmä. Liukkaan kelin harjoitteluun hyväksytyt ajoharjoitteluradat on kuitenkin rakennettu 90-luvun alussa vastaamaan silloin käytössä olleiden, 1970-90- luvun autojen tarpeisiin. Nykyisin nämä radat eivät mahdollista opetuksessa nopeuksia, joita vaadittaisiin hyödyllisen oppimiskokemuksen saavuttamiseksi ajonvakautusjärjestelmällä varustetuilla autoilla.

Toinen ongelma on ratojen erilaiset pintamateriaalit ja keinoliukkauden toteutustavat, minkä vuoksi nykyaikaisella turvatekniikalla varustettujen autojen käyttäytyminen ei vastaa todellisia tieolosuhteita. Näistä syistä radoilla ei käytännössä järjestetä kuljettajien jatkokoulutusta, vaan ainoastaan opetusta, joka radoille lakisääteisesti pakotetaan.

”Öljyisellä pellillä ajaminen 30 km/h nopeudella ei tee parempia kuljettajia. Enemmän turvallisuutta lisää se, että ajoharjoittelun voi lakiesityksen mukaan aloittaa jo 16-vuotiaana, mikä tuo mahdollisuuden pitkäaikaiseen oppimiseen valvotusti eri vuodenaikoina ja olosuhteissa”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo.

Ajorataharjoittelun pakollisuudesta luopuminen voisi käynnistää ajoratojen- ja ajorataharjoittelun pysähtyneen sisällöllisen kehittämisen ja auttaa sitä tarvitsevia kuljettajia saamaan parempaa koulutusta. Ajorataharjoitteluun liittyy lisäksi opetuslupalaisten kannalta ongelmia. Vaikka ratojen ylläpidossa ja omistuksessa on julkista rahaa, niin ratojen hinnoittelussa ja saatavuudessa suositaan autokouluja.

Jo ennen eduskuntakäsittelyä hallituksen esitykseen tullut muutos on opetusauton lisäjarrupoljinvaatimuksen lisääminen lakiin. Hallituksen esitykseen sisältyvä mahdollisuus aloittaa ajo-opetus 16-vuotiaana eli opetusjakson pidentäminen kahteen vuoteen vesittyy näin merkittävästi.

”Poljinpakosta luopuminen mahdollistaisi sen, että nuori voisi opetella ajamaan eri tilanteissa erilaisilla autoilla valvotusti kahden vuoden ajan. Samalla opetusta voisi joustavasti yhdistää arjen muihin matkoihin. Varsinkin kun monessa perheessä ainoa tai ykkösauto on automaattivaihteinen ja ajo-opetus on käytännössä annettava manuaalivaihteisella autolla”, Nieminen toteaa.

Autokouluala on omassa edunvalvonnassaan vaatinut jarrupoljinpakon säilyttämistä opetuslupa-autoissa, vaikka ei itse niissä istu ja opeta. Syy on ollut puhtaasti elinkeinopoliittinen. Lisäjarrupoljinta ei vaadita opetusautoon missään muussa maailman maassa.

”Ilmeisesti Suomessa opettajat ja oppilaat ovat päättäjien mielestä niin paljon kyvyttömämpiä kuin missään muualla. Edes liikenneturvallisuudessa Suomea reilusti edellä olevissa Ruotsissa ja Iso-Britanniassa ei poljinvaatimusta ole, vaikka niissä suurin osa ajokorteista suoritetaan opetusluvalla. Ruotsissa vain 10 % hankkii ajokorttiopetuksen pelkästään autokoulussa”, Nieminen kertoo.

Jaa muillekin