Ajokorttilaki uudistuu taas | Autoliitto

Olet täällä

Ajokorttilaki uudistuu taas

Takala ja Nieminen
15.07.2022

Luulot pois autoilusta -podcastin kymmenennessä jaksossa keskustellaan ajokorteista, kun Elina Koivumäki saa vieraakseen Pyry Takalan ja Pasi Niemisen. Millainen on ajokortin historia Suomessa? Entä millaisia nuoret autoilijat ovat liikenteessä?

Suomessa ajokortti tuli pakolliseksi vuonna 1922. Suuren muutoksen ajokortit kokivat vuonna 1972, kun niihin alettiin luokitella kirjaintunnuksin millaisia ajoneuvoja ajokortti oikeuttaa kuljettamaan. Viimeksi ajokorttilakia uudistettiin Suomessa vuonna 2018. Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto teettää lakimuutoksen toteutumisesta ja vaikutuksista seurantatutkimuksen. Seurantatutkimuksen valmistelu käynnistyi Liikenne- ja viestintäministeriössä kesällä 2020 ja sen ensimmäiset tulokset julkaistiin keväällä 2021. 

”Liikenteen hallinnon alalla voisi sanoa, että melko suuri osa sääntelystä tulee EU-tasolta. Sama pätee ajokorttisääntelyyn ja tavoitteenahan on tietenkin ajo-oikeuden yhdenmukaistaminen EU-alueella. Kuitenkin riippuu vähän, mistä asioista säännellään EU-tasolla ja missä on kansallista liikkumavaraa”, kertoo Pyry Takala, liikenne- ja viestintäministeriön kuljetus- ja pätevyysyksikön johtaja. 

Esimerkiksi ajokorttiluokat ovat pitkälti yhdenmukaistettu EU-alueella, mutta toisaalta koulutuspuolella on aika paljon kansallista liikkumavaraa. EU- ja ETA-alueella lähtökohtaisesti pärjää suomalaisella ajokortilla, mutta kohdemaassa tulee aina ottaa huomioon mahdolliset lisärajoitukset.

Ministeriö pyysi kesällä 2021 lausuntoja uudesta ajokorttilain lakiluonnoksesta ja sen perusteluteksteistä. Yli 80 eri tahoa lähetti oman lausuntonsa, Autoliitto mukaan lukien. Mitä tämä määrä lausuntoja kertoo ajokorttilain merkityksestä ja kiinnostuksesta sitä kohtaan? 

”Ikäluokista aina suuri osa suorittaa ajokortin ja asia koskettaa siksi laajoja joukkoja. Asiaan liittyy myös paljon elinkeinotoimintaa autokoulujen kautta. Lisäksi tietysti liikenneturvallisuus on yhteiskunnallisesti kiinnostava asia ja sen ympärillä on valvovia viranomaisia, kuten poliisi ja Traficom. Tässä on laaja porukka ympärillä ja sieltähän se kiinnostus tule”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kommentoi. 

Simulaattorit luovat yhdenvertaisuutta

Seurantatutkimuksen ensimmäisissä tuloksissa tunnistettiin, että 17-vuotiaat kuljettajat syyllistyvät useammin ns. ajokieltorikkomuksiin kuin 18–19-vuotiaat. Nuorten onnettomuudet tapahtuvat pääosin kesäöinä. Uusi ajokorttilakiesitys pyrkiikin nimenomaan nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseen ja siksi 17-vuotaiden ajo-oikeuteen halutaan lisärajoituksia. Toisaalta samalla halutaan säilyttää mahdollisuus, että nuoret pääsevät liikkumaan itsenäisesti. Näitä asioita yritetään saada tasapainoon lakihankkeella.

Lakiin pyritään tuomaan turvallisuutta lisääviä elementtejä, joista yksi osa on kuljettajan tutkintoon sisältyvä riskienhallintakoulutus, johon tulisi mukaan kaksi lisätuntia. Tällä hetkellä liukasajon voi suorittaa simulaattorissa, mutta muutoksen myötä harjoittelu suoritettaisiin lähtökohtaisesti aina ajoharjoitteluradalla. 

”Tässä on silti sellainen rajaus, että jos ajoharjoittelurata sijaitsee kovin kaukana opetuspaikkakunnasta, simulaattoria voitaisiin edelleen hyödyntää”, Takala lisää.

Nieminen näkee simulaattoreissa paljon hyvää. Niissä voidaan toistaa samoja tilanteita, harjoittelu on samanlaista kaikille ja erilaiset tilanteet tulevat varmasti käytyä läpi. Tämä lisää yhdenvertaisuutta.

”Radoissa on ongelmallista myös se, että ne on usein rakennettu 80–90-luvulla, jolloin autokanta oli kovin erilaista. Nykyään autoissa on paljon turvallisuusvarusteluja, joita ei vanhemmilla radoilla pysty kunnolla testaamaan”, Nieminen kertoo.

Rajoituksia sääntöjä rikkoville, ei kaikille nuorille

Lakihankkeen yksi ehdotus käsittelee myös nuorien B-luokan ajokortin rajoitettua ajo-oikeutta. Esityksen mukaan jatkossa 17-vuotiaat eivät tarvitsisi poikkeuslupamenettelyä, vaan 17-vuotias voi saada rajoitetun ajo-oikeuden huoltajan suostumuksella. Rajoitettu ajo-oikeus tarkoittaisi käytännössä sitä, että ajaminen yöaikaan olisi kielletty ja autossa saisi olla kyydissä vain yksi matkustaja. Niemisestä vain yhden matkustajan sääntö on kummallinen. Tällöinhän nuori ei voisi esimerkiksi ottaa koko perhettään kyytiin. LVM:llä on tälle kuitenkin omat perustelunsa.

”Tätäkin käytiin läpi valmisteluyhteydessä, mutta käytännössä tämä olisi suhteellisen hankala toteuttaa säännöllisesti ja valvonnan kannalta. Isona tavoitteenahan on, että sääntelyt olisivat selkeitä ja ymmärrettäviä, jolloin niiden valvonta olisi mahdollista”, Takala huomauttaa.

Kaikista aiemmin mainituista seikoista huolimatta nuorten liikenneturvallisuus on mennyt hyvään suutaan. Autoliiton näkökulmasta olisikin keskeistä se, että rajoituksia seuraamuksia tulee niille, jotka sääntöjä rikkovat – ei siis kaikille nuorille ajokortillisille. 

”Nuoret ovat aina vastuullisempia kuin aiemmat sukupolvet, vaikka se olisikin joskus vaikea myöntää. Se on fakta, joka näkyy myös liikenteessä”, Nieminen kiteyttää.

Kuuntele kaikki podcastit täältä.

Jaa muillekin