Sähköautojen määrä ja latausverkoston laajuus kovassa kasvussa

21.6.2022, klo 08.46

Luulot pois autoilusta -podcastin kahdeksannessa jaksossa keskustellaan sähköautojen lataamisesta, kun Elina Koivumäki saa vieraakseen Niila Rajalan ja Aleksi Patanan. Mikä on latausinfran nykytila Suomessa ja miltä tulevaisuus näyttää? Entä mitä sähköauton lataaminen maksaa?

Suomen teillä liikkuu yhteensä reilut 2,7 miljoonaa autoa, joista suurimman osan polttoaineena on edelleen bensiini tai diesel. Kuitenkin sähköautoilun yleistyessä tavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2025 mennessä Euroopan pääväyliltä tulisi löytyä latauskentät 60 kilometrin välein.

”Sähköautojen määrä lisääntyy Suomessakin nopeasti ja täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä Suomessa on nousemassa lähemmäs pohjoismaista ja EU:n yleistä tasoa. Kasvuvauhti on huomattava”, kertoo Suomen latausverkon maajohtaja Aleksi Patana Virralta.

Kun sähköautojen määrä lisääntyy, niin myös latausverkoston koko Suomessa kasvaa. Autoliiton kaupallinen johtaja Niila Rajala kertoo, että tällä hetkellä uusien sähköautojen ajomatka on noin 350–600 kilometriä. Ajomatkaan kuitenkin vaikuttaa sääolosuhteet, ajonopeus sekä autossa oleva kuorma. Millainen sitten sähköauton latausprosessi on?

”Sähköauton lataamiseen on monia eri tapoja. Yleensä erotellaan toisistaan hitaammat AC-laturit eli normaalilataus, nopeammat DC-laturit eli pikalataus sekä suurteholaturit. Näillä keskeisin ero on tietenkin latausteho ja latausaika. AC-laturilla lataaminen kestää tunteja ja siksi sitä kutsutaankin yön yli lataamiseksi. Toisaalta taas suurteholaturilla saadaan pitkän ajomatkan lisäys jo 10–30 minuutissa”, Patana kertoo.

Ero näkyy myös hinnoissa: latauslaitteet sekä vaadittavan sähköliittymän kapasiteetti ovat huomattavasti kalliimpia DC- ja suurteholatauksissa. Aloittelevan sähköautoilijan ei kuitenkaan kannata turhaan pelätä lataamista, sillä siihen tottuu nopeasti. Silti pidemmät ajomatkat kannattaa suunnitella huolella ja miettiä ennakkoon, missä voi pysähtyä lataamaan autoa. Latauspaikkoja ei voi varata ennakkoon, joten suunnittelu on tärkeää.

”Sähköautojen latauksen voisi jakaa kolmeen eri sijaintiin, josta kotilatauksen osuus on noin 70 %. Työpaikkalatauksen ja julkisen latauksen osuudet ovat molemmat noin 15 %. Pääkaupunkiseudulla on noin puolet Suomen sähköautokannasta”, Rajala sanoo.

Vaikka sähköautokanta painottuukin pääkaupunkiseudulle, EU:n tukiprosessit ohjaavat rakentamaan pikalatauspisteitä päätieverkoston yhteyteen myös muualle.

Mitä lataus maksaa?

”Latauksen hinta ei perustu ainoastaan sähkön hintaan, vaikka se onkin yksi tärkeä elementti. Latauspisteen toteuttamiseen tarvitaan erilaisia investointeja ja tätä kokonaisuutta pitäisi pystyä toteuttamaan liiketoiminnallisesti kannattavasti. Käytännössä hinta on siis palvelumaksu”, Rajala pohtii.

Latauksessa on erilaisia veloitusperiaatteita. Patana listaa esimerkeiksi kilowattituntipohjaisen hinnan, aikaperusteisen hinnan ja harvinaiset kertamaksut. Oman verkko-operaattorin kanssa lataus on helppoa ja turvallista. Kun vierailet toisen operaattorin latauspisteessä, vältyt ikäviltä yllätyksiltä tarkistamalla hinnoittelun etukäteen.

”Jos olet epävarma hinnoista, tarkista se ja aloita lataus mobiilisovelluksen avulla. Sieltä näkee ajankohtaiset hinnat”, summaa Patana.

Sähköautoilu on huomattavasti edullisempaa kuin polttomoottoriautoilu. Rajala antaa konkreettisen esimerkin.

”Ajatellaan lataushinnaksi 30 senttiä per kilowattitunti. Kun sähköauto käyttäisi 100 kilometrin aikana noin 20 kilowattituntia, hinnaksi muodostuu noin kuusi euroa. Sen sijaan polttomoottoriauto käyttää 5 litraa sadalla kilometrillä ja litrahinnan ollessa 2,5 euroa, kokonaishinnaksi tulee jo reilu 12 euroa.”

Kuuntele kaikki Luulot pois autoilusta -podcastit täältä.