Olet täällä

Miksi Autoliitto kirjoittaa kansainväliset ajokortit?

Autojärjestöjen oikeus myöntää kansainvälisiä ajokortteja perustuu kansainvälisiin tieliikennesopimuksiin.

Maailman ensimmäinen tieliikennesopimus (International Convention on Automobile Traffic) allekirjoitettiin Pariisissa 11.10.1909. Sopimuksessa määriteltiin mm. ensimmäiset neljä liikennemerkkiä. Ensimmäisen sopimuksen allekirjoittajamaat olivat: Itävalta, Belgia, Sveitsi, Saksa, Espanja, Ranska, Iso-Britannia, Kreikka, Unkari, Italia, Monaco, Montenegro, Alankomaat, Portugali, Venäjä, Romania, Ruotsi, Serbia ja USA. Suomi liittyi Autoklubin aloitteesta vuoden 1909 sopimukseen 27.3.1922. Vuoden 1909 tieliikennesopimusta täydennettiin Pariisissa vuonna 1926.

Autojärjestö FIA:n edeltäjäjärjestö AIACR (Association Internationale des Automobile Clubs Reconnus) perustettiin jo 20.6.1904. AIACR:n perustajajärjestöjä olivat: Saksan autojärjestö, Ranskan autojärjestöt sekä Iso-Britannian, Alankomaiden, Belgian, Italian, Sveitsin, Espanjan, USA:n, Venäjän, Tanskan ja Portugalin autojärjestöt.  AIACR:llä oli oikeudet kirjoittaa kansainvälisiä asiakirjoja.

Suomen Automobiili Klubi (AK) otettiin AIACR:n jäseneksi 20.6.1920. Jäsenyyden myötä AK sai oikeuden antaa kansainvälisiä lupatodistuksia. Suomessa valtioneuvosto myönsi AK:lle oikeuden antaa kansainvälisiä ajolupia 29.4.1922. AK kirjoitti ensimmäisen kansainvälisen ajokortin 1.5.1922.

Autojärjestöillä oli siis vahva vaikutus ensimmäisten tieliikennesopimusten ja -lakien sisältöön.

Suomessa ensimmäinen valtakunnallinen asetus automobiililiikenteestä annettiin lokakuun 14. päivänä 1922 (luettavissa pdf-muodossa internetissä osoitteessa: http://porvoonliikenne.net/historia/liitteet/A_aml1922.PDF).
Asetus tuli voimaan vuoden 1923 alusta. Seuraavat asetukset ovat peräisin vuosilta 1926, 1929, 1937 ja 1941. Vuodelta 1926 on laki moottoriajoneuvoliikenteestä (156/1926). Ensimmäinen tieliikennelaki saatiin vuonna 1957 (143/1957).

Toisen maailmansodan tuhojen jälkeen perustettiin YK vuonna 1945. YK:n alainen UNECE, joka on YK:n Euroopan talouskomissio, perustettiin vuonna 1947. UNECEen kuuluu 56 maata (nykyisiä EU-maita, muita Euroopan maita ja lisäksi USA sekä Kanada). Vuonna 1949 laadittiin ensimmäinen YK:n alainen tieliikennesopimus Genevessä. Vuoden 1949 tieliikennesopimus on ratifioitu Suomessa 20.2.1959.

1949 sopimuksen V luvussa otsikolla "Kansainvälisessä liikenteessä olevien moottoriajoneuvojen kuljettajat" 24. artiklan 3. momentissa sanotaan: "Kansainvälisen ajokortin antaa kuljettajan osoitettua kelpoisuutensa, sinetillään tai leimallaan varustettuna, sopimusvaltion tai jonkin sen alueen asianomainen viranomainen tai tähän valtuutettu järjestö....."

UNECE laati seuraavan tieliikennesopimuksen Wienissä vuonna 1968. Suomi ratifioi vuoden 1968 tieliikennesopimuksen vuonna 1986. Suomennetussa versiossa sanotaan näin: ”Ajokorttien kelpoisuus.

1. Sopimuspuolten tulee hyväksyä:
. . .

c) kansainväliset ajokortit, jotka ovat tämän yleissopimuksen 7 liitteen määräysten mukaiset, ajokorttiin merkittyihin luokkiin kuuluvan ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttaviksi alueellaan edellyttäen, että ajokortti on jatkuvasti voimassa ja että sen on antanut jokin toinen sopimuspuoli tai sen osa tai jonkin sopimuspuolen tähän tehtävään valtuuttama yhdistys.

Wienin sopimuksen uusimman, eli vuonna 2006 muutetun artiklan 41 mukaan edellä oleva kohta kuuluu seuraavasti:

”2. (a) Sopimuspuolten tulee tunnustaa:

(i) kansalliset ajokortit, jotka ovat tämän yleissopimuksen 6 liitteen määräysten mukaiset;

(ii) kansainväliset ajokortit, jotka ovat tämän yleissopimuksen 7 liitteen määräysten mukaiset, edellyttäen että niiden kanssa esitetään vastaava kansallinen ajokortti, korttien luokkiin kuuluvan ajoneuvon kuljettamiseen niiden alueilla edellyttäen, että kortit ovat voimassa ja että ne on antanut toinen sopimuspuoli tai sen osa tai sopimuspuolen tai sen osan siihen valtuuttama organisaatio.

Suomessa valtioneuvosto on antanut kansainvälisten ajokorttien kirjoitusoikeuden autojärjestölle, eli nykyiselle Autoliitolle. Kuitenkin korttien kirjoittamista valvotaan siten, että kaikki Autoliiton kirjoittamat kansainväliset ajokortit on Autoliiton toimesta käytävä leimauttamassa poliisilla ennen niiden luovuttamista asiakkaille. Tällöin poliisi vielä tarkastaa asiakkaan suomalaisen ajokortin voimassaolon ja muut mahdolliset kansainvälisen ajokortin saamisen edellytykset.

Eli YK:n koordinoimien kansainvälisten tieliikennesopimusten mukaan yhä edelleen autojärjestöillä on oikeus antaa kansainvälisiä ajokortteja. Antaminen on laajempi käsite kuin kirjoittaminen ja tästä syystä monissa maissa autojärjestöt pystyvät myöntämään kansainväliset ajokortit ilman viranomaisen tarkistustoimenpiteitä.

Vuonna 2013 Euroopan maissa 20 erimaista autojärjestöä saa valtioidensa antaman oikeutuksen perusteella kirjoittaa kv. ajokortteja ilman viranomaisten vahvistusleimauksia  ja 16 valtiossa joku viranomainen kirjoittaa kv. ajokortit.