 Henkivakuutus harjoitusradaltaMoottori 2/2009 Kaikenlaiseen tarpeettomaan autoiluun suhtaudutaan nykyisin kriittisesti. Ilmastonmuutoksesta riippumatta autoa käyttävien olisi kuitenkin huolehdittava ajotaidostaan. Päivän harjoittelu ei maapalloa tuhoa, mutta ihmishenkiä se voi säästää.Talvisella Hyvinkään lentokentällä vallitsee jännittynyt tunnelma. Punaisista kumikartioista rakennettu kaarreyhdistelmä odottaa lähestyvää autoa. Ensimmäisten keilojen kohdalla painan jarrupolkimen pohjaan ja abs-jarrut aloittavat työnsä. Vauhti hidastuu vajaasta kuudesta kympistä yllättävänkin nopeasti, auto on täysin ohjattavissa ja se välttää täpärästi keilat. – No niin, se meni hyvin, yhtään keilaa ei kaatunut. Otapa nyt muutama kilometri lisää vauhtia ja kokeile uudelleen. Katsotaan, mitä sitten tapahtuu, Autoliiton kouluttaja Teijo Poutanen yllyttää. Tuskin huomattava vauhdin lisäys johtaa totaaliseen hallinnan menetykseen. Vaikka auto viisti kumoon puolenkymmentä kumikartiota, juoksi selkärankaa kylmävarpainen kauhu. Uskoakseni melkein jokaisen autoilijan alitajunta toimii samalla tavalla. Edes tieto siitä, että kevyt kartio lennähtää vahinkoa aiheuttamatta tieltä, ei poista epämiellyttävää tunnetta. Peli on menetetty, auto ei ole hallinnassa, mitä tahansa voisi tapahtua. Onneksi ollaan edelleen lentokentällä, eikä muun liikenteen joukossa maantiellä… – Paniikkitilanteessakin autoa ajetaan pienillä, rauhallisilla ohjausliikkeillä. Jos lähdet kääntämään nopeammin tai enemmän, painava auton nokka menettää aivan varmasti pidon ja auto lähtee hallinnasta, Poutanen muistuttaa. Tieto on arvokas, mutta sen oppiminen ja soveltaminen käytäntöön vaatii kymmeniä toistoja harjoitusradalla. Ajoharjoittelun pitäisikin kuulua jokaisen autoilijan yleissivistykseen. Epävarmat talvet kiusanaAutoliitto järjestää liukkaankelin kursseja mm. Hyvinkäällä ja Joutsassa. Kysyntää on vaihtelevasti. – Koska kelit ovat menneet ennalta-arvaamattomiksi ja leudoiksi, aina ei voi enää etukäteen arvata milloin kursseja voi pitää. Viime talvena ei järjestetty yhtään kurssia. Koska olosuhteet ovat arvaamattomat, eivät yritykset välttämättä halua varata kursseja. Voi olla vaikea järjestellä töitä, jos tilanne on epävarmaa, Teijo Poutanen harmittelee. – Keinoliukkaat eivät talvella oikein toimi, koska leudolla ilmalla jäät eivät pysy pellillä. Toisaalta ovathan ne myös vähän ahtaita normaalivauhtisiin harjoituksiin. Vauhti on yleensä 40 km/h, Poutanen jatkaa. Lentokenttätyyppisissä olosuhteissa nopeus voidaan nostaa vastaamaan liikennetilannetta. Väistökoe, jarrutusharjoitus tai pujottelu on sitä haastavampi, mitä suuremmaksi nopeus nousee. Lisäksi vauhdin kasvattaminen ja normaalia maantietä vastaava pito ovat perusteltuja siksi, että abs-jarrujen ja ajonvakausjärjestelmien todelliset edut ja merkitys nousevat esiin vasta tietyissä vauhdeissa. Kun tilannenopeus on riittävän suuri, voidaan tekniset apuvälineet jopa ulosmitata hetkellisesti, mikä sekin on erittäin opettavainen koe. Myös nk. painonsiirtymä alkaa vaikuttaa ajotilanteissa vasta, kun nopeutta on tarpeeksi. Ajoneuvon kallistuminen ja siitä johtuva kuormituksen vaihtelu eri pyörille muuttaa dramaattisesti ajotilannetta. Se, mikä on vielä taajamanopeudessa lastenleikkiä, muuttuu vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi maantievauhdissa. Autoliiton koulutuksessa pyritään myös harjoittelemaan ilman Ajonvakautus- eli esc-laitteita. Lähes kaikista autoista ajonvakautuksen voi kytkeä pois. Samojen tehtävien ajaminen sekä vakautuksella että ilman on äärimmäisen valaiseva kokemus. – Tärkeätä on, että aina harjoitellaan juuri niillä autoilla, millä normaalistikin ajetaan, Poutanen muistuttaa. – Ihmisten on tärkeää havaita käytännön kokemusten kautta oman autonsa ominaisuudet ja erityispiirteet. Turvallisuusajattelu osana yrityskulttuuriaKansainvälinen yritys Du Pont on yksi Autoliiton kanta-asiakkaista. Vanha ja peräti 62 eri maassa toimiva yhtiö korostaa toiminnassaan nolla toleranssia tapaturmien osalta. – Yrityksemme on yli 200 vuotta vanha ja myös turvallisuusperinteemme ovat yhtä vanhoja. Tavoitteena on, että kaikki onnettomuudet ovat vältettävissä. Kaikki vahingot pitää raportoida ja ehdottomasti katsoa, mitä opimme niistä, Du Pontin Pohjoismaiden johtaja Christer Landgren painottaa. – Yhtiön myyntimiehet ajavat paljon. Heidän tehtävänsä on istua autossa, ajaa ja tavata asiakkaita. Ajaminen sisältää suurimman riskin, mihin myyntimies joutuu. Siksi esimerkiksi vuotuinen kirjallinen koe on pakollinen kaikille, joilla on firman auto. Myös perheenjäsenet, jotka käyttävät yrityksen autoa, suorittavat sen. Liukkaankelin harjoittelu ei ole pakollinen joka vuosi – mutta suositeltava. Käytännössä teemme myös ”auditointeja”, joissa hyväksytty auditoja kirjaa ja antaa palautteen ajosuorituksesta, Landgren kertoo. Missä tahansa yrityksessä liikenneonnettomuus aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen ohella mittavia taloudellisia menetyksiä ja poissaoloja henkisitä haavoista puhumattakaan. – Minun aikanani ei ainuttakaan vakavaa onnettomuutta ole tapahtunut Suomessa. Olen ollut nyt parikymmentä vuotta yhtiön palveluksessa. Muutamia läheltä piti -tilanteita on toki ollut. – Turvallisuus on Du Pontilla niin tärkeä asia, että siitä ei tingitä, olivatpa taloudelliset suhdanteet mitkä tahansa. Pujottelua ja väistöjäJarrutus ja väistö ovat suuressa roolissa Autoliiton liukkaan kelin koulutuksessa. Ennen jarrutuksia kuitenkin käydään läpi suunnilleen tunnin mittainen teoriaosuus ja radalle päästyä ajajat aloittavat pujottelulla. Pujottelussa vauhtia kasvatetaan vähän kerrallaan ja ennen pitkää ajoneuvon elektroniset apulaitteet alkavat osallistua suoritukseen. Ajonvakautus leikkaa vauhtia ja auttaa auton kääntymistä mm. jarruttamalla eri pyöriä vuorotellen. Du Pontin tilaisuudessa muutama ajaja kokeilee pujottelua vakionopeudensäädin kytkettynä. Pienissä nopeuksissa se onnistuu. Heti kun renkaiden pito alkaa murtua ja ajonvakautus puuttuu peliin, kytkeytyy säädin päältä ja on kuljettajan vuoro määritellä vauhti. – Vauhti vähän laskee pujotteluradalla loppua kohden, mutta se on vain hyvän kuljettajan merkki. Kun suoritus muuttuu vähän jännemmäksi, vauhti automaattisesti laskee. Juuri niin sen pitää ollakin, Teijo Poutanen naurahtaa. Christer Landgren hakee uudelleen ja uudelleen vauhtia pujotteluradalle. – Yritän vähän vielä löytää sitä rajaa, koska auto lähtee. Niitä tilanteita oikea liikenne ei aina salli. Toistoilla päästään selkäytimeenJarrutuksia tehdään kahdella eri radalla. Toisessa auto pitää ohjata s-mutkan läpi voimakkaasti jarruttaen. Toisessa jarrutetaan, väistetään este ja palataan takaisin omalle kaistalle keilojen väliin. Toistot ovat tärkeitä, jotta oikea tekniikka ja tilannenopeuden arviointi juurtuvat kuljettajan aivoihin. – Väittäisin taidon säilyvän selkäytimessä, kunhan sitä on harjoitettu riittävästi. Kun on harjoitellut tätä monta vuotta, muistaa että älä käännä liikaa ja paina kytkin pohjaan. No, se ei tosin enää nykyisin ole niin ”nokonuukaa”, kun on abs-jarrut, Landgren esittelee. – Kyllä niitä tilanteita on liikenteessä kieltämättä ollut, jolloin on reagoitu juuri oikein. Eikä ole edes välttämättä huomannut, että tilanne on ollut kriittinen. Kuten äskeisessä harjoituksessakin, ei ollut sellainen tunne, että ei me tästä nyt päästä enää kunnialla läpi. Ajaessa tiedän, että tämä vielä menee vaikka vauhtia on jo liikaa. Pelivaraa liikenteeseen osaamisellaAina ei edes ajoharjoitteluun ole suhtauduttu myötämielisesti. Niin teknisiin apuvälineisiin kuin harjoitettuun ajotaitoonkin liittyy yhä edelleen myyttejä ja kielteisiä mielikuvia. Jopa arvovaltaisten ihmisten on kuultu sanovan, että apuvälineet ja osaaminen voivat olla riski, kun ne luovat väärää itseluottamusta, ja nämä arjen pelastusrenkaat ulosmitataan kasvattamalla vauhtia. Tähän ajattelutapaan liittyvä vanha hokema kuuluu jokseenkin niin, että taitava kuljettaja selviytyy tilanteista, joihin viisas ei edes joudu. – On väärin mennä sanomaan, ettei yllättäviä tilanteita saisi tulla. Esimerkiksi eläimet ovat aina liikenteessä arvaamaton tekijä. Kaikkeen ei voi varautua pelkästään oikealla nopeudella, Landgren torjuu. Käytännössä on nähty, että harjoitusradalla hiottu ajotaito kasvattaa kuljettajan pelivaraa ja ratkaisuvalikoimaa. Kun ratkaisut ovat refleksin omaisia, voi aivokapasiteettia käyttää muiden seikkojen havainnointiin. – Pitää muistaa, että kaikki asiat eivät ehkä ole niin vaarallisia. Jopa liikenteessä voi pystyä valitsemaan, mikä on sellainen asia, jonka minä hoidan. Kun auto ottaa vähän risukasaan, se ei ole vaarallista. Jos vastaan tulee rekka, siihen ei kannata törmätä. Mikäli auto on mennäkseen jonnekin, olen oppinut että sitä pystyy vielä hahmottamaan kokonaisuuden ja ohjaamaan tiukassakin tilanteessa auton vaarattomimpaan paikkaan. Käytännön vinkkejä autoilijoilleKoulutus ja kokemus ovat opettaneet Landgrenille muutamia niksejä, joita hän suosittelee kaikille autoilijoille. – Jos lähtee pidemmälle matkalle, olisi hyvä välillä tarkistaa, miten liukasta on. Ajaessa unohtuu, että olosuhteet ulkona voivat muuttua matkan aikana, Landgren muistuttaa. – Mielestäni on a ja o, että jarruja kokeillaan vähintään kerran vuodessa painamalla ne kunnolla pohjaan. Autojen huoltovälit ovat pidentyneet, joten kuljettajan tulisi kokeilemalla seurata jarrujen toimintaa. Vaikka ajoharjoittelu tehdään liukkaalla, tietää Landgren että opitusta on hyötyä myös sulaan aikaan. Asfaltilla nopeudet ovat aivan toiset, mutta auto käyttäytyy samalla tavalla. Kun on liukasta, nopeudet ovat järkevämpiä ja riskit paljon pienempiä, mutta samat opit ovat voimassa silloinkin. Autoliiton talviajokurssitTalviajokursseilla kerrataan talven niksit. Autoliiton järjestämä kurssi kestää reilut kolme tuntia. Sinä aikana Hyvinkään lentokentälle rakennetulla ajoharjoittelualueella opitaan jarruttamaan, väistämään ja ohjaamaan autoa erilaisissa yllättävissä tilanteissa. Erityisesti yrityksissä on nähty tärkeäksi kouluttaa henkilökunta välttämään vaaratilanteita liikenteessä. Kurssien tavoitteena on välttää vaaratilanteita, ajoharjoituksissa harjoitellaan oman auton käyttäytymistä, sekä kuljettajan oikeita toimenpiteitä hätätilanteissa. Autoihin on lisätty ajamista helpottavia apuvälineitä, mutta tarve ajotaidon hiomiseen ei silti ole hävinnyt minnekään. Apulaitteidenkin hallinta vaatii käytännön tutustumista. Abs-jarruista tai ajonvakautuksesta on hyvin vähän iloa, jos niitä ei osata hyödyntää. – Nykytekniikka auttaa kuljettajaa hyvin paljon, mutta jossakin vaiheessa tulevat fysiikan lait vastaan. Silloin tekniikkakaan ei enää auta. Ainoastaan nopeuden sovittaminen on kuitenkin tärkein asia. Oikea nopeus oikeaan tilanteeseen, Autoliiton kouluttaja Matti Herlevi painottaa. – Täällä on hyvä kokeilla myös ilman tekniikkaa, eli kytkemällä esc pois. Silloin nähdään se, millaista ajaminen oli ennen kuin apuvälineitä oli olemassa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Autoliitto Teijo Poutanen Yrityksille ja ryhmille on vielä vapaina muutamia päiviä sekä arkipäivisin että viikonloppuisin. Tiedustele yrityksellenne sopivaa koulutuspakettia Autoliitosta Teijo Poutaselta. |
