Eurooppalainen suojateiden arvosteluohjelma

SUOJATIETESTIN TULOKSET 2009: 31 Euroopan kaupunkia suojatietestissä

Suojatiet eri Euroopan maissa vaativat olennaisia parannuksia. Eurooppalaisten tulisi voida luottaa siihen, että tien jakaminen kuljettajien ja tietä ylittävien jalankulkijoiden kesken sujuu juohevasti, eikä tietä ylittäessä joudu ongelmiin, kuten tilanne nyt on. Tämä on EuroTEST-testausohjelman piirissä tehdyn vertailevan suojatietutkimuksen tärkein tulos. Italian autojärjestö ACI (Automobile Club d’Italia) toteutti sisarjärjestöjensä kanssa tänä vuonna toista kertaa Euroopan laajuisen suojateiden arvostelohjelman mukaisen tutkimuksen. Kansainvälisessä EuroTest-ohjelmassa on mukana 17 kansainväliseen autojärjestöön FIA:an (Fédération Internationale de l’Automobile) kuuluvaa autojärjestöä.

Tämän vuoden testissä löytyi vielä viimevuotista enemmän eroavaisuuksia eri maiden suojatieratkaisuissa: eroja oli niin liikennevalojärjestelyissä kuin tiemerkinnöissäkin. Suojateiden rakentaminen ja ylläpito ovat mitä suurimmassa määrin puhtaasti kansallisia – ellei suorastaan paikkakuntakohtaisia - sääntöjä ja käytäntöjä noudattavaa toimintaa. Esimerkiksi tienpintaan maalatut ”seepraviivat” helpottavat suojatien havaittavuutta kuljettajan näkökulmasta, mutta viivoja ei käytetä lainkaan joissain kaupungeissa, kuten Berliinissä, Münchenissä ja Frankfurtissa, jos suojatie on liikennevalo-ohjattu. Liikennevalojen vaihtumisaikaa osoittavat sekuntinäytöt auttavat jalankulkijaa ylittämään tien turvallisesti. Valitettavasti tällaiset laitteet eivät edelleenkään ole sallittuja monissa Euroopan maissa.

Euroopassa kuolee joka vuosi yli 8.000 jalankulkijaa liikenneonnettomuuksissa. Lähes yksi neljästä turmasta tapahtuu suojatiellä, siis paikassa, jonka olettaisi olevan turvallisin paikka tien ylittämiseen. Monissa Euroopan maissa jalankulkijoiden osuus liikenneturmissa kuolleista on kasvussa, vaikka muuten liikenneturvallisuus on tilastojen mukaan parantunut. Tämän vuoksi EuroTest-ohjelmaan osallistuvat järjestöt haluavat ehdottomasti parantaa jalankulkijan turvallisuutta, ja tästä syystä nyt jo toisena vuonna peräkkäin huomio kohdistettiin suojateiden arviointiin. Suojatiet ovat liikenteessä kriittinen osa-alue, sillä niillä kohtaavat jalankulkijat ja ajoneuvot.

Testin tulosten perusteella voi vertailla erilaisia suojatieratkaisuja eri puolilla Eurooppaa. Tavoite olisi, että pahimpiin nyt havaittuihin vaaranpaikkoihin saataisiin parannusta. Perusperiaate on kaikkialla sama, mutta toteutuksessa on suurta vaihtelua eri kaupungeissa. Testiryhmä näki suojateillä niin monia erilaisia tiemerkintöjä, liikennevalojen ajastuksia ja liikennemerkkejä, että nyt on kiire määritellä euroopanlaajuiset yhtenevät vähimmäisnormit.

Testi tehtiin 22:ssa Euroopan maassa ja testauskohteina olivat seuraavat kaupungit: Barcelona, Belgrad, Berliini, Bratislava, Brysseli, Bukarest, Budapest, Dubrovnik, Frankfurt, Geneve, Helsinki, Istanbul, Kööpenhamina, Linz, Lontoo, Ljubljana, Luxemburg, Madrid, Milano, München, Napoli, Oslo, Pariisi, Praha, Rooma, Rotterdam, Sevilla, Strasbourg, Tukhoma, Wien ja Zagreb.

Jokaisesta kaupungista valittiin tutkittavaksi 10 suojatietä. Tarkoituksena oli kattaa kaikki erilaiset suojatietyypit tutkittavissa kaupungeissa tarkasti etukäteen määritellyillä alueilla. ACI:n tekniset asiantuntijat tekivät tutkimukset. Jokainen suojatie testattiin sekä päiväsaikaan että pimeän aikaan yöllä. Jokaisen suojatien turvallisuus arvioitiin ja arvosteltiin seuraavin kriteerein: 1) rakenne ja liikennevalojen ajastus, 2) näkyvyys päivällä, 3) näkyvyys yöllä ja 4) käytön helppous. Arviointia varten laadittiin mutkikas arvostelujärjestelmä.

Tulokset

Tänä vuonna tulosten yhteenveto osoittaa, että 310 testatusta suojatiestä 53 suojatietä (yksi kuudesta) tuli hylätyksi, eli sai arvosanan välttävä tai heikko. Kaksi suojatietä sai loppuarvosanan heikko. Toisaalta 60 % kaikista testatuista suojateistä sai myönteisen arvosanan. 14 suojatietä oli erinomaisia ja 170 hyviä. Keskinkertaisen tuloksen, eli arvosanan tyydyttävä, saaneita oli 73 (lähes yksi neljästä). Hämmästystä herättää se, että nyt toista kertaa testattaessa huonon arvosanan saaneita oli enemmän kuin vuosi sitten (tuolloin vain yksi kahdeksasta sai hylätyn arvosanan).

Koko testin heikoin suojatie oli Milanossa (testissä suojatie numero 9). Suojatie sijaitsee suositusta puistosta lähtevällä poistumistiellä Via Palestron lähellä. Suojatie reputti täysin testissä ja sai miinuspisteitä kaikista arvostelukohdista. Kaikkein eniten moitittiin näkyvyyttä päivällä, samoin näkyvyyttä yöllä sekä suojatien käyttöön liittyviä tekijöitä. Suojatien saama heikko arvosana johtui siitä, että suojatien takana ja osin jopa suojatielläkin oli pysäköityjä ajoneuvoja. Lisäksi suojatie päättyi molemmissä päissä 12 cm korkeaan katureunukseen. Testaamisen aikana tarkastajat kokivat erilliskummallisen tilanteen, sillä paikalle tullut autoilija pysäköi suojatielle ja antoi testitarkastajien ”toimia pysäköintiapulaisinaan”.

Testin paras suojatie oli Klemensova ja Dostojevského rad -katujen risteyksessä Bratislavassa sijaitseva suojatie (testissä suojatie numero 2). Tämä suojatie sai täydet pisteet kaikista arvosteluluokista. Suojatie oli hienosti suunniteltu ja toteutettu sekä hyvin hoidettu, minkä ansiosta se sai erittäin hyvät arvosanat rakenteestaan. Tiemerkinnät olivat erinomaiset, samoin liikennemerkkien näkyvyys. Lisäksi valaistus oli erittäin hyvä. Näistä syistä näkyvyys sekä päivällä että yölllä olivat hyviä. Kaikkien tielläliikkujien oli erittäin helppo käyttää suojatietä, sillä jalkakäytävien reunat oli madallettu samalle tasolle kuin katu ja suojatielle oli maalattu seepraviivojen yli koko suojatien pituudelta kohollaan olevat pitkittäisviivat. Koko yleissuunnittelun huolellisuus sekä jokaisen yksityiskohdan tarkka toteuttaminen toivat Bratislava 2:lle tämän testin parhaan käytännön kunniamaininnan. Tätä suojatietä voi pitää mallina tuleville toimenpiteille kaikkialla Euroopassa.

Kun kaikkien 310 testatun suojatien tulokset laitettiin taulukkoon ja jaettiin viiteen arvosteluluokkaan heikosta erinomaiseen, oli kiinnostavaa verrata, kuinka 31 kaupungin suojatiet jakautuvat eri arvosteluluokkiin. Tänä vuonna Rotterdam oli paras kaupunki, sillä siellä testatut suojatiet saivat suurimman määrän myönteisiä arvosanoja, eli kymmenestä testatusta suojatiestä kaikki kymmenen saivat loppuarvosanan hyvä. Näin arvioitaessa Itävallan Linz oli toiseksi paras kaupunki, sillä siellä oli yhdeksän arvosanan hyvä saanutta suojatietä ja vain yksi sai arvion tyydyttävä. Vain hieman Linzin perässä tuli Lontoo, joka viime vuonna sai huipputulokset. Nytkin Lontoota voi pitää mallikaupunkina Euroopan kaupunkien joukossa, sillä myös siellä yhdeksän suojatietä sai arvosanan hyvä. Yksi Lontoon suojateistä, Charing Cross Roadilla sijaitseva suojatie (testissä numero 6) sai arvosanan erinomainen ja oli koko testin toiseksi paras suojatie.

Koska Oslossa ja Kööpenhaminassa oli tämän vuoden testissä molemmissa kaksi vain tyydyttävän arvosanan saanutta suojatietä, kaupungit eivät saaneet parempaa sijoitusta kuin neljännen tilan. Ranskassa sijaitsevassa Strasbourgissa oli eniten erinomaisen arvosanan saaneita suojateitä (neljä kymmenestä testatusta), joten kaupunki tuli viidenneksi, vaikka siellä oli yksi heikon arvosanan saanut suojatie.

Kaupunkien paremmuusjärjestyksen häntäpäästä löytyy italialaiskaupunki Napoli, jossa ei ollut yhtään hyvän arvosanan saanutta suojatietä. Napolissa testatuista suojateistä puolet tuli hylätyiksi testissä, eli neljä sai arvosanan välttävä ja yhden arvosanaksi tuli heikko. Napolissa on myös testin toiseksi ja kolmanneksi huonoimmat suojatiet. Kaupungin suojateiden saamat heikot tulokset perustuvat suurelta osiin huonoon näkyvyyteen päivällä ja yöllä. Italian pääkaupunki Rooma oli jo toisena vuonna peräkkäin Euroopan toiseksi huonoin kaupunki, sillä siellä vain kaksi suojatietä sai arvosanan hyvä.

Tulosten suurta vaihtelevuutta on syytä alleviivata. Tarkkojen arviointikriteerien ansiosta lähes kaikissa 31 kaupungissa havaittiin erittäin monia toisistaan poikkeavia tuloksia. Tulokset heittelehtivät eniten Milanossa, jossa viisi suojatietä sai arvosanan hyvä, mutta neljä muuta suojatietä oli huonoja (näiden joukossa myös koko tämän vuoden testin huonoin suojatie). Rotterdamin tuloksissa oli vähiten vaihtelua, mikä antaa yhteistulokseltaan testin parhaalle kaupungille vielä erityistä lisäarvoa. Madridissa, Tukholmassa ja Oslossa esiintyi myös vain vähän vaihtelua tuloksissa. Sen sijaan nämä kaupungit sijoittuivat paremmuusjärjestyksessä eri tavoin, eli Tukholman ja Oslon suojatiet olivat parempia kuin Madridin.

Testistä käy ilmi, kuinka vähän teknisiä sovelluksia käytetään suojateillä. Apujärjestelmät voivat estää ajoneuvojen ja jalankulkijoiden välisiä onnettomuuksia. Rotterdamissa käytetyn kaltaisia liikennevalotolppiin tehtyjä maalauksia, jotka auttavat jalankulkijaa havaitsemaan lähellä olevan suojatien ja parantavat suojatietä lähestyvän autoilijan näköhavaintoa suojatiestä, pitäisi rakentaa muuallekin. Liikennevalojen vaihtumista osoittavat sekuntinäyttölaitteet, joita oli tämän vuoden testissä käytössä joissain kaupungeissa (Belgradissa, Istanbulissa, Ljubljanassa, Rotterdamissa ja Sevillassa) auttavat selvästi tietä ylittämään lähtevää jalankulkijaa harkitsemaan omien voimiensa ja kävelyvauhtinsa perusteella, onko tien ylittäminen turvallista.