 Näin testattiin
Valitsimme testiin sekä perinteisiä kovamuovisia heijastimia että viime vuosina yleistyneitä taipuisia pehmoheijastimia ja nauhamaisia, yleensä käsivarren ympärille kietaistavaksi tarkoitettuja heijastimia. Osassa tuotteista heijastinpinta on painettu joustavaan kankaaseen, osassa taas heijastimen sisällä on taivutettaessa rullalle vetäytyvää jousimaista materiaalia. Otimme heijastintestiin myös selvästi tietyille tienkäyttäjäryhmille tarkoitettuja tuotteita. Tällainen on esimerkiksi ratsastajille suunnattu heijastin. Valikoimaa täydennettiin lopuksi asusteisiin kiinnitettäväksi tarkoitetuilla heijastinklipseillä ja silitysraudalla tai ompelemalla kiinnitettävillä heijastinpintaisilla kangaspaloilla. Jokainen heijastin mitattiin useaan kertaan, ja tulokseksi merkittiin saatujen lukemien keskiarvo. Kaksipuoliset heijastimet mitattiin molemmilta puolilta. Vertailun vuoksi testasimme myös muutamia käytettyjä heijastimia, joissa käytön merkit näkyivät lähinnä himmenemisenä ja heijastavan pinnan muuttumisena mattamaisemmaksi. Mittalaitteena käytimme Liikenneturvan ruotsalaisvalmisteista Reflextestaren-laitetta, joka mittaa takaisinheijastuvuutta. Testi ei vastaa laboratorio-oloissa tehtyä mittausta, mutta antaa hyvän kuvan heijastinten laatutasosta. Laitteen mittayksikkö on CIL eli millikandelaa / luksi. |
