Sasnava – Nowinka (93 km)

7. Etappi

Pian Sasnavan tienhaaran jälkeen Via Baltica palaa 6 km:n matkalta lähes alkuperäiselle linjaukselleen (vanha tie etenee oikealla) kunnes tullaan Marijampolėn pohjoiseen liikennejakajaan. Kiireiset seuraavat E67-viitoitusta ja ohittavat kaupungin länsipuolelta, mutta jos haluaa tutustua Liettuan seitsemänneksi suurimpaan kaupunkiin tulee valita vasemmalle erkaneva kaista, joka alittaa Via Baltican ja johtaa suoraan keskustaan. Sillan kohdalta laskettuna kaupungin keskustan suureen T-risteykseen on aina vain pääväylää seuraten 3,5 km. Jatka risteyksestä suoraan, jolloin 100 m:n jälkeen oikealle johtava Gedimino-katu. Talossa n:o 14 Keta-niminen majatalo. Pihapysäköinti.

Marijampolė

Marijampolėn vanhankaupungin muodostavat Gedimino-kadun ja Šešupė-joen välissä olevat korttelit. Kaupunki on kuulunut milloin Liettualle, milloin Venäjälle, Puolalle tai jopa Preussille. Ennen natsimiehitystä 1941-44 sillä oli runsaslukuinen juutalaisväestö. Sen tuhoamiseen osallistui myös liettualaisia. Butlerienė-kadun (Gediminon poikkikatu) varressa oleva entinen synagoga on ainoita näkyviä muistoja juutalaisista. Kääntymällä Butlerienėlta oikealle Laisvės-kadulle ja jatkamalla suoraan pääsee joenrantaan, jonka tuntumassa entisen munkkiluostarin rakennuksia sekä uusbarokkinen basilika.

Jatkettaessa matkaa Marijampolėsta voi palata T-ristykseen ja kääntyä vasemmalle. Katu johtaa Šešupė-joen yli ja yhtyy 4 km:n jälkeen ohitustiehen, jolle pääsee palaamaan neliapilaristeyksessä kaartamalla tien ylittävän sillan jälkeen oikealle. (Suoraan johtava tie A7 vie muuten Venäjälle kuuluvaan Kaliningradiin. – Viisumipakko.) Risteyksestä on 33 km Puolan rajalle. 19 km:n jälkeen haarautuu tie Kalvarijan pikkukaupunkiin (näkyy vasemmalla), joka on viimeinen isompi taajama Liettuan puolella. Sen keskusta on julistettu rakennushistorialliseksi muistomerkiksi. Merkittäviä kohteita ovat postitalo (vuodelta 1825), kaksi kirkkoa, katolinen (1708) ja luterilainen (1796) sekä kaupungin juutalaisesta menneisyydestä viestivä kahden synagogan ja rabbiinin talon piiri.

Kalvarijan ohittaen Via Baltica yhtyy kaupungin eteläpuolella vanhaan linjaukseensa. Samalla maasto muuttuu mäkisemmäksi, mikä tuo tiehen vaihteeksi mutkia Liettuan pitkien suorien jälkeen. 14 km Kalvarijan jälkeen tullaan rajalle. Sitä ennen tien varressa jäänteitä 2004 päättyneiden tullitarkastusten ajoilta: monenlaiset pienet kopit muistuttavat siitä, että tässä oli Via Baltican ruuhkaisin raja, jossa kilometrin mittaisia rekkajonoja käsiteltiin juuri niin hitaasti kuin tarkastajia sattui huvittamaan. Puolan puolella raja-aseman nimi on läheisen kylän mukaisesti Budzisko. 7 km rajanylityksen jälkeen taajama, jonka nimi panee totuttautumaan puolankieliseen oikeinkirjoitukseen: Szypliszki. Risteyksestä oikealle, Malibu-niminen majatalo.

Vaihtoehtoreitti: Jos varsinainen Via Baltica on jo käynyt tutuksi, ja etenkin jos on aikeissa yöpyä Autoliiton jäsenetukohteena olevassa SPA-hotellissa Augustówissa, kannattaa kääntyä Szypliszkin risteyksessä vasemmalle, 651-tielle. Tätä kautta matkaa tulee mainittuun hotelliin 67 km, Via Baltican kautta 60 km. Itäisemmän vaihtoehdon etuja ovat vähäinen liikenne sekä kiehtova metsätaival Puolan suurimman (1100 km²) aarniometsän läpi. Huom: Poikkeaminen tieltä itse metsään on palovaaran takia kesäisin yleensä kielletty. 651-tietä ajaen tullaan 26 km:n jälkeen Sejnyyn. Sieltä jatketaan Augustówin opastuksen mukaisesti oikealle vievää 663-tietä 4 km, jolloin tullaan isommalle tielle n:o 16 ja käännytään etelää kohti eli oikealle. Sejny on pysähtymisen arvoinen pikkukaupunki, jolla kerran oli suuri tulevaisuus edessään. Mutta sitten rautatie vedettiin toista kautta, ja paikka menetti vähitellen kaikki valttikorttinsa: varuskunnan, piispanistuimen, korkeatasoiset koulunsa. Sejnyssä voi tutustua entiseen dominikaaniluostariin, entiseen piispanpalatsiin (jossa museo), entiseen synagogaan (jossa konsertteja) jne. Sejny oli kolmen väestönosan yhteinen kotikaupunki: juutalaisia ei täällä enää ole, mutta puolalaisia ja liettualaisia Sejnyssä asuu edelleen. Loppuosa tätä reittiä ajetaan lähinnä havumetsän siimeksessä. 16 km Sejnystä ylitetään Czarna Hańcza-joki, joka on yksi Puolan suosituimpia melontareittejä. 18 km edempänä on vuorossa toinen vesistömatkailukohde, Augustówin kanavaan liittyvä sulku. Pian sen jälkeen viitoitus oikealle Autoliiton jäsenetuhotelliin:Wojciech SPA (ennakkovaraus aiheellinen).

Suwałki

Szypliszkin jälkeen Via Baltica mutkittelee merkinnöillä E67 ja 8-tie 20 km kohti Puolan koilliskolkan nykyistä keskuspaikkaa, Suwałkin kaupunkia. Asutuksen alkaessa kohoaa vasemmalla hätkähdyttävän moderni Armahtavan Jumaläidin kirkko. Pitkän suoran jälkeen E67 viitoitetaan vasemmalle sen ollessa nykyään linjattuna keskustan itäosien kautta. Mielenkiintoisempi valinta on jatkaa sen sijaan suoraan, jolloin päätyy kaupungin pääkadulle (T. Kościuszki), joka keskustan eteläpuolella jälleen yhtyy Via Balticaan. Mainittakoon varoituksena, että useissa Suwałkin opastustauluissa on Autoliiton keltainen tarra, joka on menettänyt merkityksensä – se viitoittaa kohteeseen, jonka kanssa Autoliitto on purkanut jäsenetusopimuksensa. Sille, joka haluaa majoittua Suwałkiin, suositellaan lähellä pääkadun alkua pohjoisesta tultaessa vasemmalla olevaa hotellia Dom Nauczyciela, os. Kościuszki 120, jolla on suojattu pysäköintipiha. Ei jäsenetusopimusta.

Suwałki perustettiin alkuaan ympäröivien metsien hyödyntämiseksi. Sittemmin siitä kehittyi huomattava kauppakaupunki ja Koillis-Puolan hallintokeskus. 1800-luvulla erityisesti varuskunta löi leimansa rajan läheisyydessä sijaitsevaan Suwałkiin. Tästä muistona kaupungissa on edelleen suuria kasarmialueita. Niitä ovat käyttäneet vuoron perään venäläiset, saksalaiset ja puolalaiset. Myös tässä kaupungissa oli sotaan saakka merkittävä juutalaisväestö. Alueen huomattavin nähtävyys ei kuitenkaan löydy itse kaupungista, vaan Wigry-järven rannalta keskustasta 653-tietä 14 km suoraan itään (käänny Kościuszki-kadulta keskuspuistikon kohdalla vasemmalle Chlodna-kadulle ja jatka suoraan). Järveä ympäröi Wigryn kansallispuisto ja järveen työntyvässä niemenkärjessä on entinen kamaldolilaisluostari kirkkoineen. Luostarin eri rakennuksiin voi majoittua (tiedustelut sähköpostitse).

Ääntämisohjeita: Puolan kielen kirjaimissa on runsaasti erilaisia lisukkeita. Kaikki ne jollain tavalla vaikuttavat sanojen ääntämiseen. Matkailijalle riittää kuitenkin että hän oppii yhden niistä. Kyseessä on L-kirjain johon on lisätty poikkiviiva: Ł, ł. Jälkimmäinen kirjain ei siis suinkaan ole t. Helpointa on ääntää se u:na. Näin ollen Suwałki lausutaan ”suvauki”, Białystok ”biauistok” ja maan valuutta złoti ”suoti”. Paino on viimeistä edellisellä tavulla.

Suwałkista Via Baltica johtaa pääkadun jatkeena kohti etelää edeten ensin 17 km pitkänä suorana ja saavuttaen lievästi vasempaan kaartaen pian sen jälkeen Nowinkan kylän. Tuolla suoralla sekä paikalliset autoilijat että ulkomaiset rekkakuskit pakkaavat mutkaisten teiden aiheuttamien turhautumien jälkeen tuulettamaan melko holtittomasti. Vaaratilanteita näkee tässä usein. Kannattaa muistaa, että nyt ollaan Puolassa; valppaus ja varovaisuus ovat vieraan varmin selviytymiskeino.