Libatse - Ikla (96 km)

2. Etappi:

Ensimmäinen taajama on Libatsen kylä, jossa sijainnut suomalaisomistuksessa ollut hotelli Wildenau Park on nähtävästi lopettanut toimintansa. Seuraava suomalaisyritys, 7 km edempänä Halingan kylässä sijaitseva motelli, ravintola ja matkamuistomyymälä, sen sijaan on laajentunut. Sitä ennen oikealla kuitenkin Pärnu-Jaagupin kirkko, joka on viimeisimpiä Viroon rakennettuja goottilaistyylisiä kirkkoja (vihittiin käyttöön 1534).

Pian Halingan jälkeen Via Baltica alittaa rautatiesillan. Kyseessä on Lavassaaren ja Tootsin välinen kapearaiteinen rautatie, jota käytetään turpeenkuljetukseen suoalueelta brikettitehtaalle. Radan länsipäässä, Lavassaaressa, on Baltian maiden huomattavin rautatiemuseo, jonne helpoiten ajaa Pärnusta Lihulaan johtavan tien (n:o 60) kautta; matkaa Pärnusta 23 km. Rautatiesillasta 3 km tien vasemmalla puolella myytävänä ruotsalaisomistuksessa ollut majatalo – tyypillinen esimerkki ensimmäisinä vapauden vuosina 1990-luvulla Via Baltican varrelle perustetuista, vähemmän harkituista hankkeista. Vastaavia ensi-innostuksen muistomerkkejä löytyy Tallinnan ja Varsovan väliltä nyt jo toistakymmentä.

Pärnu

Loppumatkan ennen Pärnua tie seuraa ensin vasemmalla olevaa Saugajoen uomaa, ylittää joen Nurmessa ja yhtyy sitten pian Saugan jälkeen Pärnun katuverkkoon. Sitä ennen oikealla Pärnun lentokenttä, jota neuvostoajan loppuvaiheessa MIG-23 torjuntahävittäjät käyttivät tukikohtanaan. Nykyään siviilikäytössä. Pärnuun tultua voi joko jatkaa suoraan kohti kaupungin keskustaa tai kääntyä vasemmalle E67:n ja Riian viitoitusta seuraten, jolloin keskusta ohitetaan 6½ km:n mittaista ja varsin huonokuntoista Ehitaja (= rakentaja) tietä käyttäen. Keskustan kautta ajettaessa ylitetään ensin Pärnunjoki ja käännytään sitten vasemmalle, heti kun se on sallittua. Tämä vaihtoehto on itse asiassa hieman lyhyempi, mutta liikennevaloista johtuen hitaampi. Kummassakin tapauksessa päädytään Papiniit-kadun ja Riian maantien risteykseen keskustan kaakkoispuolella.

Autoliitolla on Pärnussa kaksi jäsenetukohdetta. Best Western Hotel Pärnu on helpoimmin löydettävissä ajamalla suoraan keskustaan ja kääntymällä vasemmalle heti kun se on sallittua. Tällöin päädytään Pikk-kadulle, ja hotelli on oikealla, Aia-kadun varrella heti linja-autoaseman jälkeen. Toinen kohde on Konse Caravan Camping & Motel, ja sinne pääsee yhtä hyvin kumpaakin kautta. Yksinkertaisinta on käyttää ohitustietä, ylittää joki ja kääntyä suuressa valo-ohjatussa risteyksessä oikealle, Riian maantielle, kohti keskustaa. 1600 m risteyksestä käännytään oikealle, Kastani-kadulle, ja seuraavaksi vasemmalle, Suur-Jõelle. Konse sijaitsee joen rannassa, osoitteessa Suur-Jõe 44 C.

Via Baltica jatkuu Pärnusta aluksi Riia maantee -nimisenä kohti kaakkoa. Ulosajoväylän varrella on useita huoltoasemia (mm. sekä Nesteen että Statoilin). Vasemmalla ennen kaupunkiasutuksen päättymistä Pärnun rautatieasema. Baltian rautatiet ovat surkeassa tilassa. Radat ovat huonossa kunnossa, mistä seuraa että nopeudet ovat alhaiset, minkä vuoksi junat eivät pysty kilpailemaan linja-autojen kanssa. Kun 136 km:n junamatka Pärnusta Tallinnaan kestää 2 tuntia 40 minuuttia, ei ole ihme että yhteyksiä tarvitaan vain kaksi vuorokaudessa. Pikavuorobussilla on perillä lähes tuntia aikaisemmin. Pian rautatieaseman jälkeen Sindin tienhaara. Jatketaan suoraan.

Riianlahden rantaa

Pärnun jälkeen Via Baltica kaartaa Pärnunlahden rantaviivan suuntaisesti vähitellen kaakosta etelään ja lounaaseen. Lahti on kuuluisa hiekkarannoistaan. Hyvä uimaranta (joskin ilman palveluja) löytyy esim. Reiusta, n. 6 km Sindin tienhaarasta. Käänny oikealle peltojen halki ”Reiu kool” -nimisen bussipysäkin kohdalla. Rannan tuntumassa pysäköintialue. Siitä vasempaan Merekülan neuvostoaikaisen ohjustukikohdan raunioita. Via Balticaa jatkettaessa tullaan Uulun jälkeen Metsakülaan ja Tahkurannan tienhaaraan. Oikealle johtava tie vie ensin Konstantin Pätsin synnyintalon kohdalle pystytetylle muistomerkille (Päts oli Viron sotienvälinen poliittinen johtaja). Kun muistomerkin ohittaa sen vasemmalta puolelta päätyy rantaan Tackendorf-nimiseen lomakeskukseen, jossa mökkimajoituksen lisäksi tarjolla myös karavaanipaikkoja. Autoliiton jäsenetukohde.

Seuraava taajama Via Balticaa jatkettaessa on Võiste, jossa tien vieressä oikealla osittain kunnostettu kirkkoraunio. Rakennus ei ulkonäöstään huolimatta ole kuin hieman yli satavuotias. Sen puuosat tuhoutuivat tulipalossa 2. maailmansodan aikana. Toistaiseksi on kunnostettu vasta sakaristo. Tästä etelään tie sukeltaa luonnonkauniiseen mäkimaisemaan. Metsäiset kumpareet ovat itse asiassa alun perin olleet rannikon hiekkadyynejä. 8 km Võisten jälkeen Tornimägi, jossa näkötorni ja korkein dyyni (34 m). Heti tämän jälkeen erkanee oikealle Vana Riia tee, Tallinnan ja Riian välinen vanha postitie. Se seuraa Riianlahden rantaa ja on suositeltava vaihtoehto kiireettömälle.

Vaihtoehtoreitti: Läpikulkumatkalla oleva jatkaa uutta tietä suoraan rajaa kohti, joka ylitetään (nykyään pysähtymättä) Iklan-Ainažin raja-aseman kohdalla. Uusi ja vanha tie yhtyvät Ainažin Hesburgerin kohdalla. Uuden tien varressa ei ole nähtävää – eipä juuri edes asutusta.

Vanha tie johtaa ensin Häädemeesten kunnan keskustaajamaan ja jatkuu siitä 25 km:n matkan Latvian rajalle – enimmäkseen metsän siimeksessä mutta avaten aina välillä myös merinäkymiä. 7 km Häädemeesten keskustasta oikealla Kablin lintutorni, jonka juurelta alkava mielenkiintoinen luontopolku tutustuttaa rannikon kasviston ja eläimistön erikoiseen maailmaan. Rantaniityillä laiduntaa lampaita ja Skotlannin ylämaarodun nautakarjaa. 3-4 km edempänä tie oikealle Lepaninaan, jossa tarjolla sekä hotelli- ja mökkimajoitusta että karavaanaripaikkoja. Lepanina kuuluu Autoliiton jäsenetukohteisiin. Erikoiselta kuulostava nimi olisi suomeksi yksinkertaisesti Leppäniemi (nina = nenä eli nokka merkityksessä niemi). Tie käy vielä useassa kohdassa rannan tuntumassa ennen kuin tullaan Iklaan ja valtakunnanrajalle.