3. Etappi:
Schengen-sopimuksen tultua voimaan Baltiassa joulukuussa 2007 voitiin myös vanhan Riiantien rajanylityskohta avata autoliikenteelle – aiemmin oli kierrettävä uuden tien kautta. Vanha tie ylittää Iklan kohdalla pienen ojan, ja sitten ollaan jo Latviassa ja Ainaži-nimisessä (viroksi Heinaste) pikkukaupungissa. Paikkakunnan merkittävin nähtävyys löytyykin välittömästi rajan tuntumasta, jossa on oikealla viitoitus hieman ulompana sijaitsevalle aallonmurtajalle. Tämä yli puolen kilometrin mittainen kivinen ”tie” valmistui 1928 suojaamaan Ainažin satamaa pohjoismyrskyiltä. Sen päällä kulki kapearaiteinen rautatie. Satamasta ei ole paljoakaan jäljellä – se räjäytettiin 2. maailmansodassa ja kasvaa nyt kaislaa. Lähistöllä on myös geologinen erikoisuus Sarkanās klintis (Punaiset törmät) n. 8 km:n päässä Salatsijoen varressa: käänny vasemmalle Brīvības-kadulle ja jatka itää kohti runsaat 6 km ja sen jälkeen pienempää tietä vielä suoraan viitoituksen mukaan (pääosin soratietä).
Salacgrīva
Varsinainen reittimme Ainažin läpi jatkuu viivasuorana ja päättyy vanhan Riian tien yhtyessä E67-tiehen Nesteen huoltoaseman (jossa myös Hesburger) kohdalla. Risteyksestä on 11 km hieman kuluneempaa tietä seuraavaan kaupunkiin. Se on nimeltään Salacgrīva eli Salatsijoensuu. Keskisuuri joki laskee tässä mereen, mikä on tehnyt paikasta kelvollisen kalastus- ja kauppasatamaa ajatellen. Sitä suojaamassa olleesta linnasta ei ole jäljellä kuin vallit (kirkon takana vasemmalla joen pohjoispuolella). Salatsi on paitsi Latvian parhaita lohijokia myös kuuluisa nahkiaisistaan, joita pyydetään linnanvalleista hieman ylävirtaan. 5 km Salacgrīvan eteläpuolella tien laatu kohenee jälleen. Pian sen jälkeen Svētciems-nimisen kylän kohdalla sivutie (1 km) oikealle Rakariin, jossa erittäin korkeatasoinen mökki-, motelli- ja karavaanarikohde merenrannan läheisyydessä. Rakari on Autoliiton jäsenetupaikka.
Ääntämisohje: Latvian kielessä vokaalien päällä olevat poikkiviivat hämmentävät helposti muunkielisiä. Niiden tehtävä on kuitenkin suomalaisen helppo tajuta – ne toimivat samalla tavalla kuin vokaalien kahdennus suomessa eli pidentävät. Niinpä Jūrmala lausutaan “juurmala”, Jānis “jaanis” (ei suinkaan “jänis”!) ja Salacgrīva ”salatsgriiva”. Kuten huomaat c-kirjain lausutaan tsee. Näin on jokseenkin kaikissa Euroopan kielissä Itämeren ja Adrianmeren itäpuolella, joten asia on hyvä pitää mielessä. Kuten suomen kielessä latviassakin paino on sanojen ensimmäisellä tavulla.
Svētciemsin jälkeen seuraava huomionarvoinen paikka on 7 km edempänä, jossa juuri ennen Vitrupe-jokea sivutie vie merenrannassa oikealla olevalle pysäköintialueelle. Kaunis hiekkaranta dyyneineen sopii hyvin tauko- ja jaloittelupaikaksi. Pian Vitrupen jälkeen vasemmalla vilahtava valkoinen rakennus on myynnissä oleva entinen motelli (Casablanca), joka ainakin huhtikuussa oli suljettuna. Uusi-Seelannista palanneen latvialaisperheen investointi ei ottanut menestyäkseen – nähtävästi väärän liikeidean takia.
Liiviläiset
Via Baltica kaartaa nyt sisämaahan muutaman kilometrin etäisyydelle Riianlahden rantaviivasta ja etenee 35 km:n matkan lähinnä metsämaastossa. Alueen vanha liiviläinen nimikin on ollut Metsepole (”metsänpuoli”). Liivit ovat virolaisten ja suomalaisten sukulaiskansa, joka on asuttanut Riianlahden (viroksi Liivi laht) kummankin puolen rannikkoa. He ovat täysin sulautuneet latvialaisiin; liivintaitajia on jäljellä enää kourallinen. Tuon kansansirpaleen nimi säilyi kuitenkin pitkään käsitteessä Liivinmaa, joka vuoteen 1918 saakka oli eteläisen Viron ja pohjoisen Latvian yhteinen nimitys. Noihin Liivinmaan aikoihin liittyy myös tienvarren seuraava nähtävyys, Münchhausen-museo. Sitä ennen tarjoutuu kuitenkin mahdollisuus poiketa vaihtoehtoiselle reitille.
Vaihtoehtoreitti: Vaihtelun vuoksi voi Riikaan jatkaa myös kauempana sisämaassa etenevää reittiä Limbažin ja Siguldan kautta. Samalla tulee nähtyä yksi maan merkittävimmistä matkailunähtävyyksistä. Reitti on 30 km pidempi kuin rannikkoa seuraten. Tien laatu on hyvästä kohtalaiseen. Käänny tässä tapauksessa runsaat 15 km Vitrupen jälkeen olevassa tienhaarassa vasemmalle Limbažin suuntaan tielle P11. Seuraava kaupunki on Limbaži, liiviläisten vanha keskus, josta tuli jopa Hansaliiton jäsen. Käänny oikealle, tielle P9. Tämän tien tuntumassa on kaksi huomionarvoista kartanolinnaa: Igate vasemmalla 16 km Limbažista, ja Bīriņi oikealla, 16 km edempänä. Kummassakin on hotelli. Bīriņistä P9-tie jatkuu vielä 8 km Raganaan, jossa käännytään oikealle. Tästä voi jatkaa joko suoraan Riikaan (45 km) tai poiketa Siguldan kautta. Siguldaan kääntyy tie P7 vasemmalle. Siguldan kautta tie Riikaan on 22 km pidempi. Siguldan tärkeimmät nähtävyydet ovat Turaidan ja Siguldan keskiaikaiset linnat sekä Koivajoen (Gauja) kanjonilaakso köysiratoineen ja kelkkailuratoineen (myös kesäkelkkailua). Siguldasta jatketaan Riikaan kääntymällä oikealle, A2 (E77)-tielle, joka 5 km:n jälkeen muuttuu nelikaistatieksi.
”Paroni von Münchhausein ihmeelliset seikkailut”
Pysyttäessä varsinaisella Via Balticalla jatketaan Limbažin tienhaarassa suoraan etelää kohti. 3 km tienhaaran jälkeen pari majoitusvaihtoehtoa: oikealla heti tien vieressä Motelis Via (ollut viime aikoina remontissa mutta avattaneen kesäksi) ja vasemmalla hieman kauempana mutta tieltä näkyvissä Pernigele-niminen krouvi. 8 km edempänä tie oikealle uuteen Münchhausen-museoon. Ihmeellisistä tarinoistaan kuulu paroni von Münchhausen ei ole pelkästään useiden kirjojen ja kolmen elokuvan sankari, vaan hän on todella ollut olemassa, ja jonkin aikaa 1700-luvulla hän oli Dunten kartanon herra. Kartano on nyt rakennettu uudestaan vanhoille perustuksilleen ja sisältää museon, jossa selostetaan paroniin liittyvät todet ja tarut. Museolta alkaa rannan suuntaan ulottuva maksullinen elämyspolku (pitkospuita pitkin), jolta ei tule liikoja odottaa.
6 km Duntesta tie jakautuu. Tästä alkaa vasemmalle haarautuva Saulkrastin uusi ohitustie, joka on huomattavasti nopeuttanut matkaa Pärnun ja Riian välillä. Tie on n. 20 km:n mittainen eikä sen varrella ole mitään mainitsemisen arvoista, mutta jos haluaa edetä joutuisasti kannattaa valita tämä vaihtoehto.
Saulkrasti
Aiemmin Via Baltican liikenne johdettiin paremman mahdollisuuden puuttessa Saulkrastin pitkänomaisen rannikkokaupungin kautta, mikä merkitsi 13 km:n ajoa taajamanopeuden rajoittamana. Nyt kun ohitustie on olemassa, Saulkrastin reitin voi valita ihan omasta mielenkiinnosta. Saulkrasti (= ”aurinkoranta”) on alkujaan usean pienen kylän yhteenliittymä, joka kuten nimestä voi päätellä erityisesti pyrki houkuttelemaan paikalle huvila-asutusta, kylpylöitä ja täysihoitoloita. Siitä tuli eräänlainen ”köyhän miehen Jūrmala” vaihtoehdoksi Riiasta länteen sijaitsevalle kuululle merenrantakaupungille. Niinpä huvilat eivät ole yhtä ylellisiä, eikä Saulkrastissa ole Jūrmalan veroista majoitustarjontaa. Riianlahden vesi on kuitenkin puhtaampaa tällä puolella, eivätkä rannat ole yhtä kansoitettuja. Saulkrastin läpiajoreitin varresta löytyy meren puolelta useita pysäköintialueita, joilta pääsee suoraan uimarannoille. Saulkrastin eteläpäässä vasemmalla sijaitseva hotelli Marve on erinomainen vaihtoehto sille, joka ei halua lähteä auton kanssa Riian keskustaan. Hotellista on kilometrin kävelymatka lähijuna-asemalle, josta on parisenkymmentä junavuoroa päivässä Riikaan ja takaisin (menolippu 1,20 €, matka-aika 55 min.). Hotellista on rantaan 200 m. Jäsenetukohde.
Pian Marven jälkeen Saulkrasti päättyy ja tullaan metsä- ja järviseudulle. Vanha tie yhtyy ohitustiehen. Mainittakoon varoituksena, että ohitustie ja sen jatke aina Baltezersiin saakka yllyttävät laadukkaina ja leveinä (päällystetyt pientareet) paikalliset autoilijat juuri tällä osuudella usein varsin holtittomaan ajoon. Kannattaa väistää sekä erityisesti pitää silmällä myös vastaantulevia yhtäkkisiä ohittelijoita. Vasemmalla olevan järven rannalla hotelli Medzābaki (40 huonetta, 14 mökkiä). Gaujan (Koivajoen) sillan jälkeen heti oikealla matkailuyritys Korande, jossa majatalo, krouvi ja karavaanarialue. Peltoaukeaman jälkeen tullaan kahden järven välisellä kannaksella sijaitsevaan Baltezersiin (”valkeajärvi”) johon tämä etappi päättyy. Huomioi taajamanopeus – tässä on usein tutkavalvontaa. Oikealla järvenrantarinteessä oleva hotelli Baltvilla on Autoliiton jäsenetukohde. Tämäkin hotelli on sopiva niille, jotka eivät halua lähteä autolla Riian keskustaan: lähin rautatieseisake (Baltezers) on kilometrin kävelymatkan päässä.