Vuonna 2009 avattu Finnlinesin laivayhteys Helsingistä-Gdyniaan on luonut mahdollisuuden aloittaa autoilu mielenkiintoisten matkailukohteiden alueella. Tätä yhteyttä ovat odottaneet monet, eniten ne, jotka muistavat v. 1996 lopetetun Polferriesin omaperäisen, mutta suositun autolauttayhteyden Gdanskiin. Nyt moderni iso ro-ro alus tulee Gdynian luoteissatamaan. Gdynian satamassa ei ole varsinaista matkailuterminaalia ja laiva saapuu ison sataman sydämeen.
Laivasta on lyhyt matka ulos, vain 300 metriä vinosti vasemmalle.
Gdynian satamasta on kolme ulosmenoreittiä
Ensimmäinen on vasemmalle, satama-alueen reunaa pitkin, vajaan kilometrin jälkeen olemme Gdynian päärautatieaseman kohdalla. Junaradan toisella puolella pääsemme 30 kilometriä pitkälle kadulle. Tietaulut ohjaavat Sopottiin ja Gdanskiin. Katu ja rata kulkevat vierekkäin ja pienen kävelymatkan etäisyydellä ovat kaikki parhaat kohteet: Gdanskin vanhakaupunki, Sopotin kylpylät ja Gdynian pääkatu. Paikallisjuna on vaivaton tapa liikkua kaikissa näissä kaupungeissa. Lippu esim. Gdynia – Gdansk maksaa n. 1,3 euroa ja sen voi ostaa aseman automaateista tai ensimmäisen vaunun etuosastosta. Vanha tieakseli on aika ruuhkainen ja vaihtoehtona on OBWODNICA eli moottoritie S6, joka kiertää kaupungin kukkuloilla, metsien takana. Kehällä sijaitsevat uudet kauppakeskukset ja automarketit sekä lentokenttä. Gdansk - valtava Hansakaupunki, idyllinen Sopot, jolla on 200 vuoden kylpyläperinne ja Gdynia, joka on rakennettu 1920-luvun alussa funkkistyyliseksi satamakaupungiksi. Kaikki nämä ovat hienoja matkakohteita.
Toiset kaksi reittiä kulkevat ensin luoteeseen, tietaulut ohjaavat Szczeciniin ja Obwodnicaan tietä S6. Jos on tarkoitus jatkaa matkaa etelään, kannattaa valita OBWODNICA (mikä tarkoittaa kehätietä.) Sieltä pääsee hyvin etelään, esimerkiksi Krakovaan ja Varsovaan.
Koko rannikkoaluetta Gdanskista - Lübeckiin yhdistää nimi Pomorze (puolaksi) Pomern (saksaksi) Pommerania (latinaksi)
Jos matkaa on tarkoitus jatkaa länteen, esim Rostockiin, seurataan Szczecin viittoja. Nelikaistainen tie E 28 on ruuhkainen Wejherowon asti ja jatkuu kaksikaistaisena Szczeciniin. Se kulkee monien kaupunkien kautta, joista merkittävimpiä ovat Slupsk ja Koszalin. Monessa kaupungissa on nopeusrajoitus 40 km/h. Osuudella on lukuisia tietöitä, merkittävin näistä Slupskin kiertotie.
Keväällä 2010 valot ohjaavat sukkulaliikennettä neljässä kohdassa.
Tälle reitille on tietenkin vaihtoehtona rantareitti. Helin niemimaa on ensimmäinen kiinnostava ja hyvin kehittynyt matkailualue, sen jälkeen Wladyslawowo, ja sitten tulee yli 300 kilometriä hiekkarantoja Swinoujscieen asti. Eniten kesävieraita vetävät Leba, Ustka, Darlowo, Kamien Pomorski ja Swinoujscie. Niistä Kamien Pomorski ja Darlowo ovat historiallisesti kiinnostavia. Darlowon tuomiokirkossa lepää slaavilainen Kalmarin Unionin kuningas Erik IX. Kamien Pomorski taas on kuuluisa erinomaisista tuomiokirkon uruista. Tiet seuraavat rantaviivaa, mutta muutamassa paikassa ne poikkeavat syvälle sisämaahan - ne kiertävät entisen tai nykyisen sotilasalueen. Pomernissa oli valtava keskittymä neuvostoliittolaisia sotavoimia. Kokonaiset salaiset kaupungit ja tiet oli pyyhitty kartoista vuoteen 1990 asti. Asutus on edelleen vähäistä ja käyttämättömien sotilasalueiden paljous hyödyttää luontoa. Pahimpina aikoina 1980-luvulla, kun suurjoet Veikseli ja Odra toimivat teollisuuden viemäreinä, pieniin Pommerin jokiin, esim. Parseta ja Slupia, nousi lohia ja taimenia kutemaan.
Kesällä on odotettavissa paljon lomaliikennettä, mutta tuskin raskasta kalustoa näillä teillä.
Jos kesällä haluamme matkalla länteen välttää ruuhkat, on mukava vaihtoehto valita tie 20.
Se kulkee Gdyniasta Szczeciniin asti metsien, järvien, pienkaupunkien ja entisien sotilasalueiden kautta. Alueellisena erikoisuutena siellä on tarjolla runsaasti riistaa. Suositella voi esimerkiksi ”dzikiä” eli villisikapaistia, joka jopa vaatimattomassa tiekuppilassakin on hyvin valmistettu.
Matkalla länteen Saksan raja voidaan ylittää Szczecinissa. Moottoritie A6 vie rajan yli, ja 30 kilometrin jälkeen se haarautuu Berliinin ja Rostockiin. Miellyttävä on toinenkin reitti Rostockiin, (tiet 198,104, 108 ja 103) joka kulkee Neubrandenburgin, Teterowin, Laagen ja lukuisien muiden kaupunkien kautta. Varsinkin Neubrandenburgin muurit ovat edustava esimerkki tiiligoottilaisesta arkkitehtuurista, joka oli yhtenäistä koko Itämeren etelärannikolle.
Kun Szczecinista jatkamme rajan yli moottoritietä pitkin, on pohjoispuolella Swinoujscie. Tämä rajakaupunki sijaitsee joen länsirannalla ja siirrymme sinne lossilla joko kaupungin eteläpuolelle tai keskustaan. Odotus kestää yleensä noin puoli tuntia. Rantaa pitkin vievä bulevardi jatkuu Saksan puolelle. Schengenin sopimuksen mukaisesti autoliikenne loppuu rajalla ja vain pienmuotoinen rajaliikenne on täällä mahdollista. Nyt bulevardista on kehittynyt pari kilometriä pitkä torikatu, joka on täynnä tavaraa monen makuun, etenkin saksalaisten. Nopeusrajoitus on 30 km/h eikä mukulatie houkuttele nopeusylityksiin. Sopivan tahdin määräävät lukuisat vossikat.
Saksan puolella jatkuu idyllinen lomamaisema lukuisine hotelleineen. Jatkamme tiellä 111 Wolgastiin asti, jossa hieno sininen nostosilta näkyy jo monen kilometrin etäisyydelle, varsinkin kun se on pystyssä. Keväällä seutu tuntui aika autiolta, mutta varmasti kesällä se herää taas eloon. Hienojen rantojen ohella seudulla on useita kiinnostavia kohteita, jotka vaativat laajempaa käsittelyä (kts. esim. kirjasta Saksa, automatkailijan unelma, osa 1, Autoliitto 2008). Hyvä reitti vie pienen yliopistokaupungin Greifswaldin kautta upeaan Stralsundin. Stralsundissa tuntuu jo Hansan mahti. Vaikuttavaa on sekä arkkitehtuurin vahva tyyli että myös säilyneiden monumenttien runsaus Pitkä silta meren yli vie Rügenin saaren kesäparatiisiin, kun taas tie 105 vie Rostockin kiertotielle. Tämä viimeinen reittiosuus on hieman yksitoikkoinen, mutta vaivaton.
Gdyniasta Krakovaan ja Varsovaan
Alkumatka etelää kohti on helppo. Gdanskin kiertotie S6 muuttuu A1 maksulliseksi moottoritieksi. Kahdet maksut joutuu suorittamaan poistuttaessa tieosuudelta. Visa kelpaa ensimmäisellä kopilla oikealta katsottuna. Ennen Swiecien kaupunkia tie muuttuu kaksikaistaiseksi ja vie Torunin keskustaan. Se on kokopäivän matkailukohde - upea ja erinomaisesti säilynyt goottilainen kaupunki korkealla Veikseljoen rannalla. Kuuluisin torunialainen henkilö on astronomi Nicolaus Kopernicus.
Jos Torunista haluamme mennä Varsovaan, edessä on tie 10. 200 kilometriä tietä on hyväkuntoista, päällysteet ja merkinnät ovat hyvät, mutta tie menee kaupunkien ja kylien läpi. Sen jälkeen Plonskista alkaa 70 kilometriä pitkä Varsovaan vievä moottoritietasoinen väylä.
Reitti Gdynia –Varsova Torunin kautta on hyvä vaihtoehto suoralle E77 tielle. Sieltä kestää kauan päästä Gdanskista maantielle ja sitten on odotettavissa vilkasta liikennettä kaksikaistaisella tiellä Plonskiin asti.
Etelään mentäessä Torunin jälkeen todella kaipaamme A1-moottoritietä. Paikoittain näkyy tien reunoilla suuria työmaita. Liikenne jatkuu vielä vuoden ruuhkaisilla kaksikaistaisilla teillä.
Reitin valinnassa Krakovaan Lodzin kaupunki on kierrettävä mahdollisimman kaukaa. 1800- luvulla syntynyt Keski-Euroopan suurin tekstiiliteollisuuden keskittymä koki masentavan rakennemuutoksen 1990-luvulla, mutta nyt elämä siellä on vilkastunut uudelleen. Monet eurooppalaiset ja korealaiset yritykset ovat sijoittaneet tuotantonsa sinne. 1,3 miljoonan asukkaan kaupungin tekniikka ja tieverkosto ovat valitettavasti jääneet kehityksessä jälkeen ja ongelmat ovat valtavia. Tästä syystä ensimmäinen A2-moottoritien osuus rakennettiin ei Varsovan lähelle, vaan Lodzista länteen.
Toistaiseksi paras reitti Krakovaan on Torunista Koninin (15 ja 25) kautta Czestochowaan. (83, 45 ja 43). Sieltä pääsemme hyvätasoiselle, nelikaistaiselle pikatielle E75, joka yhtyy A4-moottori-tiehen Katowicen eteläpuolella ja vie Krakovaan.