Baltezers - Grenctāle (101 km)

4. Etappi:

Baltezers sijaitsee Riian itäisellä kehätiellä juuri ennen keskustaan vievää idästä tulevaa pääväylää A2 (E77). Runsaan kilometrin päässä Baltvillasta on kehätien ja Riikaan vievän nelikaistatien risteys, josta on keskustaan 14 km. Reittimme jatkuu kuitenkin kehätietä, jolloin Riika jää oikealle (länsipuolelle). Kehätien ensimmäinen vaihe vie Salaspilsiin (28 km), jossa se yhtyy Väinäjoen vartta seuraavaan nelikaistatiehen A6 (E22). Valitettavasti viime vuosina nopeasti kasvanut raskas liikenne idästä ja kaakosta sekä Via Balticalta etelästä ohjautuu paljolti juuri tälle kehätielle, ja sen kapasiteetti on nyt jo aivan riittämätön. Voit siis varautua siihen, että kehätiellä on tukkoista jokseenkin kaikkina vuorokaudenaikoina. Seuraa viitoitusta Kaunakseen (kylteissä Kauna).

Salaspilsiin tultaessa Via Baltica käyttää ensin 5 km A6-tietä ja erkanee sitten oikealle ylittäen A6-tien ja päätyen vasemmalla olevalle Väinäjoen vesivoimalan patovallille. Jos haluaa tutustua paikalliseen, synkkähenkiseen nähtävyyteen eli Salaspilsin keskitysleiriin, pitää tässä kohden jatkaa suoraan (Riikaa kohti) ja kääntyä 1 km:n jälkeen oikealle johtavalle tielle (viitoitettu). Vallattuaan Baltian 1941 natsit perustivat Salaspilsiin ns. työ- ja kuritusleirin, jonne kuljetettiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kuolonuhrien lopullisesta määrästä vallitsee hurjantuntuinen erimielisyys. Neuvostohistorioitsijat päätyivät yli 100.000:een, kun puolestaan tuoreimmat latvialaiset arviot liikkuvat 1.000-2.000:ssa. Salaspils ei kuitenkaan ollut tuhoamisleiri vaan lähinnä läpikulkupaikka, josta ihmisiä lähetettiin eteenpäin pakkotyöhön tai tapettaviksi. Muistomerkki ja museo. Varsinainen Riian juutalaisten joukkomurha tapahtui puolestaan läheisessä Rumbulan metsässä.

Voimalan jälkeen tie on huonokuntoinen muutaman kilometrin matkalta (varsinkin itse padolla) mutta paranee taas yhdyttyään liikenneympyrän kautta Riiasta tulevaan A7-tiehen, joka johtaa Bauskaan ja edelleen Liettuan rajalle. Nyt seuraa jälleen metsätaival. Tie ylittää Misa-joen, joka on tuttu Suomen jääkärien täällä syksyllä ja talvella 1916 käymistä taisteluista. Liikenneympyrästä 19 km vasemmalla pienessä metsikössä motelli Brencis, joka on Via Baltican varren vanhimpia majoituskohteita. Hienostelematon mutta edullinen. Ennen Iecavaa tie alittaa rautatien; paikalla olleesta hankalan epätasaisesta tasoristeyksestä on nyt päästy eroon. Iecava-joen varren samannimisessä pikkukaupungissa kannattaa varoa läpikulkuväylän ylittäviä jalankulkijoita. Iecavasta 3 km oikealla tien tuntumassa Zorģin kylässä Labirinti-niminen karavaanarialue.

Bauska ja Etelä-Latvian palatsit

E67 jatkuu peltojen halki Bauskan kaupunkiin (21 km Iecavasta), joka on kasvanut kahden joen yhtymäkohtaan rakennetun keskiaikaisen linnan turvaamana. Ennen keskustaa tie (11 km) oikealle Mežotnen palatsiin, jossa ravintola ja korkeatasoinen hotelli. Palatsin rakennutti 200 vuotta sitten ruhtinatar von Lieven, joka kasvatti kaksi Suomenkin tulevaa hallitsijaa (Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n). Sen suunnitteli kuuluisa pietarilaisarkkitehti Giacomo Quarenghi.

Bauskaan tultaessa sillan jälkeen vasemmalla aukio, jossa mm. matkailutoimisto (osittain suomenkielistäkin aineistoa). Bauskan alueen nähtävyydet löytyvät, kun jatkaa mäkeä ylös ja lähtee kiertoliittymästä heti oikealle. 0,7 km:n jälkeen ennen siltaa oikealla pysäköintialue, jolta lyhyt kävelymatka oikealla puiden välistä häämöttävään linnaan. Sen alapuolella kohtaavat Mūsa- ja Mēmelejoet ja muodostavat Lielupen (= isojoen), joka laskee Riianlahteen aivan Väinäjoen vierestä. Ritarikunta rakensi Bauskan linnan 1400-luvulla suojaksi liettualaisia ja puolalaisia vastaan. Ruotsalais-suomalaiset joukot hävittivät sitä 1600-luvulla, ja lopusta huolehtivat venäläiset Suuren Pohjan sodan aikana. Linnaa on pitkään restauroitu. Sen alapuolella niemenkärjessä ulkoilmanäyttämö.

Jatkamalla pysäköintialueen vieressä olevan sillan yli pääsee mm. Rundālen palatsiin (10 km), joka on yksi Latvian merkittävimpiä nähtävyyksiä. Barokki- ja rokokootyylejä yhdistävä rakennuskokonaisuus on pääosin toisen kuuluisan Pietarin italialaisen eli Francesco Bartolomeo Rastrellin käsialaa. Sen rakennutti itselleen 1730-luvulla kesäpalatsiksi keisarinna Annan rakastaja, Kuurinmaan herttua Ernst Johann von Bühren (Biron). Palatsia restauroidaan, mutta suuri osa on jo avoinna yleisölle (joka päivä klo 10 alkaen). Paluumatkalla voi vielä poiketa katsomaan, miten Kaucminden kartanolinnan remontti edistyy. Linna löytyy Saulainen kylästä 7 km Rundālesta tien eteläpuolelta. Puolikaaren muotoinen Kaucminde on kuulunut mm. Suomessa edelleenkin vaikuttavalle von der Pahlen-suvulle (sille kuului aikanaan Viipurin Monrepos).

Jatkettaessa Via Balticaa valitaan Bauskan keskustan liikennejakajassa kolmas pääteistä. 0,5 km:n jälkeen oikealla huoltamo ja vasemmalla linja-autoasema. Pysäköintialueen puomi nousee kun ajaa sen lähelle. Tie kääntyy Bauskan jälkeen aluksi kaakkoa kohden ja peltomaisemat jatkuvat. 8 km Bauskasta vasemmalla Rožmalas-niminen uusi majatalo, jonka vieressä vanhanaikainen tuulimylly. Autoliiton jäsenetukohde. Erinomainen keittiö. Tarjolla sekä hostel- että hotellitasoisia huoneita. Kolmas AL-jäsenetupaikka löytyy 7 km edempää, Grenctālen kylästä; käänny vasempaan ja jatka pääkatua n. 400 m, jolloin oikealla Bed & Breakfast –paikka Jaunceriņi. Liettuan rajalle 4 km.