Via Baltica

Autoliiton järjestämän huhtikuisen 2010 testiajon perusteella voidaan todeta, että Via Baltica on sujuva reittivaihtoehto automatkailijoille.

Menneiden kolmen vuoden aikana tie on hieman parantunut. Oleellisin parannus on Saulkrastin kiertotien kohdalla; ahdistava 30 kilometriä pitkä rantakaupungin taipale rajoituksineen ja tutkineen voidaan nyt unohtaa. Tutkapojat ovat siirtäneet kalustonsa läheiseen Baltezareen.

Tie vetää hyvin Latvian taipaleella Viron rajalta Riian ohitukseen asti ja sen jälkeenkin. Hankalimmat tieosuudet ovat kuoppainen Pärnuun läpiajo Virossa ja Latviassa Dougavan tekoaltaan rantatie – osana Riian kiertotietä. Tien pinnoite on edelleen (2010 alku) surkea.

Liettuassa koko tieosuus Suwalkiin (PL) on hyväkuntoinen. Kaunaksen kohdalla on oltava tarkkana, ettei eksy pohjoiseen eli Klajpedaan tai etelään eli Vilnaan menevälle tielle.

Puolassa on vihdoin käynnistynyt massiivinen moottoritieverkoston rakennusurakka. Myöhästymisen syynä ovat muutamien edellisten hallitusten häpeälliset epäonnistumiset. Syyllistä ei löydy, kun vallassa ovat olleet vuorottelen käytännössä kaikki puolueet - postkommunisteista äärioikeistoon. Via Baltican reititys ja varsinkin Augustowin kiertotien reitti on ratkaistu, mutta rakentaminen ei ole vielä alkanut.

Moottoriteiden rakennustöiden tavoiteaikataulun määräävät jalkapallon EM-kilpailut, jotka järjestetään Puolassa ja Ukrainassa vuonna 2012. UEFA on esittänyt kovia vaatimuksia niin logistiikalle kuin pelikohteillekin. Näin ollen moottoriteiden A1 Gdansk-Vienna, A2 Berliini-Varsova ja A4 Berliini –Wroclaw - Krakova – Kiev Puolan alueella sijaitsevien osuuksien on määrä olla valmiina hyvissä ajoin ennen EM-kilpailujen alkua. Niitten lisäksi rakennetaan ns. pikatiet, joiden uudet merkinnät alkavat. ”S” kirjaimella.

Esimerkiksi Gdanskin kiertotie moottoritietasoineen on S6. Muuten periaatteessa pikatiet ovat kaksikaistaisia, joissa on kaksi sivukaistaa.