 Suojateiden turvallisuutta on parannettavaLehdistötiedote 25.11.2008 Helsingin keskustan suojateiden arvosanat vaihtelevat hyvästä tyydyttävään Suojateiden turvallisuudessa on isoja eroja ja paljon puutteita sekä Suomessa että koko Euroopassa, ilmenee Autoliiton tänään julkaisemasta euroopanlaajuisesta suojatietutkimuksesta. Helsingin keskustan suojatiet saivat vertailussa yleisarvosanan tyydyttävä. Testissä mukana olleista 14 suojatiestä 8 sai hyvän arvosanan, 5 tyydyttävän ja yksi välttävän. Eurooppalaisten autojärjestöjen yhteinen EuroTest-suojatietutkimus tehtiin syksyn alussa 17 eurooppalaisessa suurkaupungissa. Tuloksista selviää, että samassakin kaupungissa voi olla hyviä ja huonoja suojateitä. Yksi kahdeksasta kaikkiaan 215 tutkitusta suojatiestä sai arvosanan välttävä. Helsingin ydinkeskustan 12 risteyksestä huonoin oli Snellmaninkadun ja Aleksanterinkadun risteys. Paras suojatie löytyi Kaisaniemenkadun ja Unioninkadun risteyksestä, jossa erityisesti jalankulkijan näkyvyys oli hyvä sekä päivällä että yöllä. Ajoneuvojen pysäköinti aiheuttaa haittaa näkyvyydelle. Monet hyvin rakennetuista ja varustelluista suojateistä saivat tutkimuksessa huonoja arvosanoja, koska niiden viereen oli laillisesti tai lainvastaisesti pysäköity ajoneuvoja. Helsingissä suurin osa risteyksistä ansaitsi hyvän arvosanan päivänäkyvyydestä. Yöllinen näkyvyys Helsingissä sen sijaan oli selvästi huonompi, ja vain puolet suojateistä sai hyvän arvosanan. Arvioinnissa näkyvyyttä painotettiin paljon, sillä näkyvyys päivällä muodosti 24 prosenttia ja yöllinen näkyvyys jopa 41 prosenttia arvosanasta. Muut arviointikriteerit olivat suojatien helppokäyttöisyys ja rakenne sekä liikennevalojen ajastus. Tilastollisen vertailun mukaan suojateillä tapahtuvia kuolemia tapahtuu tutkituista 17 maasta eniten Norjassa, Sveitsissä ja Suomessa. Tutkijat suosittelevat yhteiseurooppalaisia malleja liikennekäyttäytymiseen, sillä eri maiden välillä on huomattavia eroja liikennekulttuureissa. Erot voivat tulla yllätyksenä matkailijoille. Esimerkiksi Ison-Britannian jalankulkija olettaa autoilijan väistävän heti, kun hän seisoo jalkakäytävällä odottamassa tien yli pääsyä. Italiassa sen sijaan autoilijat pysähtyvät vasta, kun jalankulkija on jo ylittämässä katua. Kaikkien tulisi pystyä käyttämään suojateitä niin, ettei tien ylittämisestä aiheudu vaaraa. Tutkijat selvittivät, oliko suojateillä madallettuja jalkakäytävän reunoja, liiketunnistimia, äänisignaaleja sokeita varten tai mainospylväitä ja muita esteitä. Tutkijoiden mukaan Helsingin suojateiden rakenteelliset ratkaisut voisivat olla parempia. Risteykset ovat usein liian leveitä. Jalankulkija joutuu ylittämään katua liian pitkään etenkin niissä risteyksissä, joissa ei ole jalankulkijan turvallisuutta lisäävää suojatien keskikoroketta. ”Lapsilla, vanhuksilla ja liikuntarajoitteisilla on suurin riski tien ylittämisessä. Jokainen onnettomuus on liikaa, ja ongelman poistamiseksi liikenneympäristöä tulee kehittää entistä turvallisempaan suuntaan”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo. Suojateiden turvallisuuden lisäämiseksi kansainvälinen autoliitto FIA suosittelee paitsi liikennesääntöjen yhdenmukaistamista, myös tarkkoja ohjeita teiden suunnittelijoille. Turvallisuuden parantamiseksi on yksinkertaisia ja nopeasti toteutettavia keinoja, kuten suojateiden lähellä olevien kiellettyjen pysäköintipaikkojen aiempaa selvempi merkintä esimerkiksi tiehen maalattujen merkintöjen avulla. Pasi Niemisen mukaan tärkeintä on kuitenkin vallitseva tieliikennekulttuuri, yksittäisten kuljettajien ja jalankulkijoiden asenteet. ”Jokainen meistä autoilijoista voi lisätä yleistä ja jalankulkijoiden turvallisuutta lisäämällä malttia ja ottamalla entistä paremmin huomioon muut tiellä liikkujat.” Tiesitko, että... - Yli 8.000 jalankulkijaa kuolee joka vuosi liikenneonnettomuuksissa Euroopassa. Tärkeimmät muistisäännöt: - Seuraa aina, mitä ympärilläsi tapahtuu. Lisätietoja: Alla tutkimustulokset
|
