Lehdistötiedote 17.6.2009

LVM:n ruuhkamaksuprojektin laskelmat harhaanjohtavia

Liikenne- ja viestintäministeriön ruuhkamaksuprojekti on luovuttanut tänään selvityksensä liikenneministerille. Autoliiton mielestä selvitys ei ole riittävän perusteellinen eikä kattava. Esimerkiksi ruuhkamaksumallien yhteiskuntataloudellinen kannattavuusarviointi jättää merkittäviä asioita huomioitta.

Ruuhkamaksuista syntyisi autonkäyttäjille käytännössä uusi vero, jonka tuotto menisi valtiolle. Ruuhkamaksujen tuottojen kokonaistarkastelussa ei ole kuitenkaan huomioitu vähenevän liikenteen aiheuttamia veromenetyksiä.

Liikenteen vähenemisellä on suotuisia vaikutuksia liikenteen päästöihin ja mahdollisia turvallisuusvaikutuksia, mutta samalla valtio menettää merkittäviä verotuloja polttoaineverotuottojen alenemisen myötä. Tuottojen alenema riippuu valittavasta maksumallista, mutta menetyksen voidaan arvioida olevan arvonlisäveroineen 100−150 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä veromenetys vie yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden kaikilta ehdotetuilta ruuhkamaksumalleilta, vaikka selvityksen mukaan kaikki mallit näyttävät kannattavilta.

Ruuhkamaksujen kerääminen on myös erittäin kallista. Moni yksityinen yritys näkeekin tässä hyvät liiketoimintamahdollisuudet. Satelliittiperusteisessa paikantamismallissa pelkän ajoneuvopäätteen hinnaksi on arvioitu 800 euroa, minkä lisäksi toiminnasta aiheutuu jatkuvasta paikantamisesta koituvat tietoliikennekustannukset. Kiinteisiin valvontapisteisiin perustuva maksujen kerääminen taas perustuu vanhanaikaiselle tekniikalle.

Nykyistä ajoneuvoverotusta kehitetään tulevaisuudessa yksilöllisen, ajoneuvokohtaisen verotuksen suuntaan. Samoin EU:ssa suunnitellaan yhteisiä ajoneuvojen käyttöön perustuvia verojärjestelmiä. Autoliiton mielestä näiden hankkeiden rinnalle ei pitäisi nyt kehittää omaa kallista veronkeräysjärjestelmää, joka voisi varsin nopealla aikataululla osoittautua kalliiksi virheinvestoinniksi.

Ruuhkamaksujen päivittäinen maksukatto olisi esitetyissä malleissa 6 euroa. Mikäli autonkäyttäjä joutuu maksamaan tämän maksun jokaiselta arkipäivältä, aiheutuu siitä vuodessa uusi, noin 1500 euron vero.

Autoliiton mielestä ruuhkamaksuja arvioitaessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja:

- Ruuhkanmaksu on uusi vero, eikä se yksin ratkaise kasvavan liikenteen tarpeita.

- Pysäköintimaksuilla on jo toteutettu pehmeämmällä tavalla ”ruuhkamaksuja”.

- Joukkoliikenteen osuutta matkoista voidaan kasvattaa kehittämällä liityntäpysäköintiä.

- Vuosaaren sataman rakentaminen on jo vähentänyt ruuhkia.

- Nopeasti kehittyvät, ajantasaiset navigointijärjestelmät tulevat ohjaamaan liikennettä tehokkaasti tulevaisuudessa.

- Helsingin Seudun ruuhkat ovat hoidettavissa oikeilla liikenneinvestoinneilla. Nyt käynnissä ovat Hakamäentie, Kehä I ja Kehä III, Länsimetro sekä Kehärata.

- Helsingin keskustan alueella henkilöautojen osuus matkoista ei ole lisääntynyt 20 vuoteen.

- Ruuhkamaksujen kerääminen on erittäin kallista.

- Liikenteen väheneminen vähentää kaikkea taloudellista aktiivisuutta.

- Liikenteen verotus on Suomessa EU-vertailussa erittäin kireää. Tieliikenteestä kerätään veroja n. 7 mrd. euroa vuodessa ja liikenteeseen investoidaan n. 800 miljoonaa vuodessa.

- Paikantamiseen perustuva kilometrivero on valtakunnallinen kysymys, ei yksin Helsingin seudun asia.

- Keinotekoiset tullirajat johtavat eriarvoistumiseen asukkaiden ja yritysten osalta niiden sijainnista riippuen.

- Paikantamisen henkilösuojaan liittyy juridisia ongelmia.

- Yhteiskunnalla on jo kaavoitusmonopoli, jolla ohjataan liikennettä. Sitä pitää käyttää tehokkaasti.

Lisätietoja:

Martti Merilinna, hallituksen puheenjohtaja, Autoliitto ry, martti.merilinna(at)autoliitto.fi