 Helsingin seudun liikennettä voidaan kehittää ilman ruuhkamaksuaLehdistötiedote 3.11.2009
Autoliiton mielestä liikenne- ja viestintäministeriön ruuhkamaksuselvityksessä on jätetty huomioimatta, että Helsingin seudun liikennettä voidaan kehittää vielä merkittävästi ilman ruuhkamaksuja. Tasaveroluonteinen ruuhkamaksu kohtelisi autonkäyttäjiä epätasa-arvoisesti. Myöskään verotulojen vähenemisen vaikutuksia ei ole huomioitu.
Helsingin seudun ruuhkat ovat hallittavissa ilman ruuhkamaksuja. Alueen liikennejärjestelmää voidaan vielä kehittää merkittävästi paremmalla kaupunki- ja aluesuunnittelulla, investoimalla tie- ja katu- ja rataverkkoon sekä parantamalla joukkoliikenteen palveluja.
”Yhteiskunnalla on käytettävissään kaavoitusmonopoli, jolla se voi vaikuttaa ihmisten- ja tavaroiden liikkumisen tarpeeseen. Tätä mahdollisuutta on käytettävä vastuullisesti ja tehokkaasti”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo.
Ruuhkamaksu kohtelee tienkäyttäjiä epätasa-arvoisesti
Korkeimmillaan ruuhkamaksu olisi kuusi euroa arkipäivältä eli 1 560 euroa vuodessa. Vero lisää suoraan työssäkäyntikustannuksia ja tasaverona se kohdistuu ankarimmin pienituloisiin. Käytännössä tämä merkitsee varakkaille mahdollisuutta ostaa sujuvampaa liikennettä.
”Sosiaalisen tasa-arvon kannalta kyseenalaiseksi asian tekee myös se, että muun verotuksen kautta kaikki veronmaksajat ovat osallistuneet ja osallistuvat olemassa olevan katu- ja tieverkon rakentamiseen”, Nieminen sanoo
Selvityksessä esitellään vanhanaikaisiin kiinteisiin maksupisteisiin perustuvia linja- ja kehämalleja. Ne kohtelevat sattumanvaraisesti alueen asukkaita ja yrityksiä. Maksun kohdistuminen on täysin riippuvainen siitä, miten verovelvollisen asunto, työpaikka, lasten päiväkoti, harrastuspaikat tai kaupan palvelut sattuvat sijoittumaan maksupisteiden eri puolille.
Maksu voi vaikuttaa merkittävästi yritysten asiakasvirtoihin sekä työvoima- ja tuotantokustannuksiin. Hintoihin siirtymisen myötä kustannusten kohoaminen nostaa osaltaan inflaatiota.
Verotulojen vähenemistä ei ole huomioitu
”Eri ruuhkamaksumallien on arvioitu vähentävän polttoaineista saatavia verotuloja jopa 20 %. Tämän mahdollisen muutoksen taloudellisia vaikutuksia, jotka olisivat todennäköisesti yli 100 miljoonaa euroa, ei ole mitenkään huomioitu esityksen laskelmissa”, Nieminen sanoo.
”Jo nyt Suomen tieliikenteestä kerätään veroja moninkertaisesti siihen verrattuna mitä liikenteen ylläpitämiseen käytetään ja mitä haittoja siitä aiheutuu. Uusien verojen käyttöönotto siten, että verotaso kasvaa nykyisestä, ei ole mitenkään perusteltua tai hyväksyttävää”, Nieminen jatkaa.
Ajoneuvopäätteet nostavat kustannuksia
Satelliittipaikantamiseen perustuvan vyöhykemallin kustannuksia puolestaan nostavat ajoneuvopäätteet, joiden on arvioitu maksavan noin 600 euroa ajoneuvoa kohti. Euroopassa ja muualla maailmassa on useita hankkeita tiemaksujen keräämiseksi satelliittipohjaiseen paikantamiseen perustuvilla järjestelmillä.
”Suomi on niin pieni markkina-alue, ettei meidän pidä missään tapauksessa lähteä rakentamaan omaa itsellemme suunniteltua järjestelmää”, Nieminen painottaa.
Ruuhkamaksujen tehokkuutta ja toimivuutta ei voi perustella kansainvälisiä esimerkeillä. Kaupunki- ja muu yhdyskuntarakenne, asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen, verojärjestelmät, elinkeinoelämän rakenne sekä joukkoliikenteen tarjonta ja tariffit vaihtelevat niin merkittävästi eri alueilla, ettei eri maiden vero- ja maksujärjestelmiä voi rinnastaa toisiinsa.
Autoliiton lausunto kokonaisuudessaan.
Lisätietoja: Autoliitto ry, toimitusjohtaja Pasi Nieminen, 09-72584421, pasi.nieminen(at)autoliitto.fi |