Suomeksi på svenska In English Auf Deutsch
Pienennä tekstin kokoa Suurenna tekstin kokoa Tulostettava versio

Säännöt

AUTOLIITON SÄÄNNÖT


Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 5.4.2011

AUTOLIITTO ry

SÄÄNNÖT
I Yleistä

Nimi ja kotipaikka
1 §
Yhdistyksen rekisteröity nimi on Autoliitto ry, ruotsiksi Automobilförbundet rf. Jäljempänä näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä järjestö. Järjestön kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Järjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Tarkoitus
2 §
Järjestön tarkoituksena on:
1)valvoa henkilö- ja yhteisöjäsentensä etuja,

2)tarjota henkilö- ja yhteisöjäsenille heidän tarvitsemiaan alan palveluja,

3)edistää tieliikenteen kehitystä ja liikenne-turvallisuutta sekä auton käytöstä johtuvien ympäristöhaittojen vähentämistä,

4)edistää automatkailua, autourheilua, tiepalvelua ja muuta autoiluun liittyvää harrastustoimintaa.

Toiminta
3 §
Aatteellisen tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö voi

1) EDUNVALVONTATOIMINNASSA:
-seurata kiinteästi niin oman maan kuin ulkomaidenkin tieliikenteen kehitystä ja yhteistyössä viranomaisten ja yhteisöjen kanssa valvoa moottoriajoneuvoliikenteen etuja tehden aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja,

-toimia tieliikennettä koskevan tarkoituksenmukaisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön hyväksi,

- toimia liikenteen kehityksen ja liikenneturvallisuuden sekä paremman liikenneympäristön edistämiseksi,

- huolehtia muutoinkin autonkäyttäjien edunvalvonnasta järjestämällä tutkimuksia, kokeita, esitelmä- ja kokoustilaisuuksia sekä harjoittaa niihin liittyvää tiedotustoimintaa,

2)PALVELUTOIMINNASSA:

- edistää ja harjoittaa tiepalvelutoimintaa,

- edistää ja harjoittaa automatkailun neuvontaa ja palvelua sekä siihen liittyvää tiedotustoimintaa,

- edistää ja harjoittaa autoiluun liittyvää teknistä, lainopillista, liikenne- ja kuljetustaloudellista sekä muuta palvelutoimintaa,

- edistää ja harjoittaa autoiluun liittyvää koulutusta, tiedottamista ja julkaisutoimintaa,

3) HARRASTUSTOIMINNASSA:

- tarjota jäsenilleen tilaisuuksia kehittävään harrastus- ja palvelutoimintaan,

- palkita sopivin tavoin henkilöitä ja yhteisöjä, jotka ansiokkaalla tavalla ovat edistäneet tieliikennettä, moottoriajoneuvoliikenteen ja kuljetusalan kehitystä, autourheilua tai muuta järjestön tarkoitusta,

- järjestää autoiluun liittyvää kilpailu-, ajotaito-, nuoriso- ja muuta vastaavaa toimintaa sekä luoda edellytyksiä näille

- edistää autourheilua.

Järjestö voi harjoittaa sääntöjen 2 §:ssä määrätyn aatteellisen tarkoituksensa taloudelliseksi tukemiseksi sellaista elinkeino- tai ansiotoimintaa, joka välittömästi liittyy järjestön tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

Yhteistoiminta muiden järjestöjen kanssa
4 §
Federation Internationale de l’Automobilen (FIA) jäsenenä ja edustajana Suomessa järjestö ylläpitää kansainvälisiä suhteita näiden kansainvälisten liittojen ja niiden jäsenjärjestöjen kanssa solmittujen sopimusten puitteissa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi ja toimintansa edistämiseksi järjestö on yhteistoiminnassa myös muiden koti- ja ulkomaisten, erityisesti EU-maiden alan järjestöjen kanssa.

Omaisuus
5 §
Järjestö voi omistaa myös kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Jäsenmaksut
6 §
Järjestön liittovaltuusto määrää toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon nojautuen eri jäsenryhmien liittymis- ja jäsenmaksujen suuruuden. Näistä maksuista järjestön rekisteröidyt osastot saavat liittovaltuuston määräämien perusteiden mukaan taloudellista tukea toimintaansa.

Kunniapuheenjohtaja, kunniajäsen, kutsujäsen ja ainaisjäsen ovat vapaita jäsenmaksusta.

II ORGANISAATIO
Jäsenet
7 §
Järjestön jäseniä ovat henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet

Henkilöjäseniä ovat:

1.Varsinaiset henkilöjäsenet
Varsinaiseksi henkilöjäseneksi pääsee jokainen luonnollinen henkilö, jonka järjestön hallitus hyväksyy jäseneksi.
2.Kutsu- ja kunniajäsenet, kunniapuheenjohtaja.
Kutsujäseneksi järjestön hallitus voi kutsua asettamillaan edellytyksillä henkilön, joka ansiokkaasti on tukenut tai jonka voidaan olettaa tukevan järjestön toimintaa. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi liittovaltuusto voi kutsua järjestön tarkoitusperien toteuttamisessa erityisesti ansioituneen henkilön.
3.Perhejäsenet
Perhejäseneksi voi liittyä muun henkilöjäsenen kuin henkilöetujäsenen avio- tai avopuoliso, sekä alle 20-vuotias samassa taloudessa asuva perheenjäsen. Muun perhejäsenen kuin avio- tai avopuolison perhejäsenyys muuttuu jäsenen suostumuksella nuorisojäsenyydeksi sen jäsenmaksukauden loputtua, jonka aikana perhejäsen täyttää 20 vuotta.
4.Nuorisojäsenet
Nuorisojäseneksi voi liittyä alle 24-vuotias. Nuorisojäsenyys päättyy sen jäsenmaksukauden lopussa, jonka aikana nuorisojäsen täyttää 24 vuotta.
5.Invalidijäsenet
Invalidijäseneksi voi liittyä liittovaltuuston määrittelemät edellytykset täyttävä invalidi.
6.Ainaisjäsenet
Ainaisjäseniä ovat ne järjestön jäsenet, jotka ennen näiden sääntöjen voimaan tuloa ovat tulleet Suomen Autoklubi – Finlands Automobilklubb ry:n, Suomen Autoliitto ry:n tai järjestön ainaisjäseniksi.
7.Henkilöetujäsenet
Henkilöetujäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt luonnollinen henkilö, jonka hallitus hyväksyy henkilöetujäseneksi. Henkilöetujäsen on oikeutettu käyttämään vain niitä Autoliiton etuja ja palveluja, joiden määrästä ja laadusta päättää liittovaltuusto. Henkilöetujäsenen perheenjäsenet eivät voi liittyä perhejäseneksi.

Yhteisöjäseniä ovat:
1.Varsinaiset yhteisöjäsenet (edustajat äänivaltaisia liittokokouksessa)
Varsinaisia yhteisöjäseniä ovat järjestön rekisteröidyt osastot, joiden säännöt hallitus on hyväksynyt.
2. Yhteisöetujäsenet.

Yhteisöetujäseniä ovat:
a.yritysjäsenet
b.järjestön tarkoitusperiä toteuttavat yhteistoimintakerhot
c.muut oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt

Jäsenyydestä eroaminen, erottaminen ja tehtävästä vapauttaminen
8 §
Jäsen, joka kirjallisesti ilmoittaa järjestön hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tahi järjestön kokouksen pöytäkirjaan aikovansa erota, myönnetään ero seuraavan jäsenmaksukauden alusta lukien jäsenyydestä.

Järjestön hallitus voi erottaa järjestöstä jäsenen, joka on toiminut näitä sääntöjä vastaan tavalla, mikä on omiaan vahingoittamaan järjestöä tai jos erottamiseen on olemassa muu, yhdistyslain 14§:ssä tarkoitettu pätevä syy.

Jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta eikä suoritusta saada jäsenmaksukauden aikana, hallitus voi katsoa hänen eronneeksi.

Jäsen, joka on valittu muuhun kuin työsuhteeseen järjestön tehtävään tai toimeen, voidaan vapauttaa tästä toimesta tai tehtävästä, mikäli hän on rikkonut järjestön kanssa tekemäänsä sopimusta tai toiminut muutoin lain, järjestön sääntöjen, toimintaohjeiden tai päätösten vastaisesti. Tehtävästä erottamisesta päättää tehtävään valinnut järjestön toimielin.

Järjestön osastot ja piirit
9 §
Järjestön jäseneksi hyväksytty muu henkilöjäsen kuin henkilöetujäsen tai yhteisö, ellei tämä ole muuta esittänyt, osoitetaan hyväksyttäväksi sen osaston jäseneksi, jonka toimialueella asianomaisen kotipaikka on. Osaston jäseniä voivat olla ainoastaan järjestön jäsenet.

Järjestön liittovaltuusto vahvistaa ottaen huomioon maantieteelliset, toiminnalliset ja liikenteelliset näkökohdat osastojen toimialueet, hyväksyy osastoille mallisäännöt näiden sääntöjen lisäksi noudatettaviksi sekä vahvistaa alue- ja piiriorganisaation ja niiden toimintaohjeet.

Osaston kokous valitsee näiden sääntöjen 11 §:n mukaisesti järjestön kokouksiin edustajat ja näille varahenkilöt, joiden kaikkien tulee olla järjestön ja osaston 15 vuotta täyttäneitä henkilöjäseniä.

Järjestön toimielimet ja kokoukset
10 §

Liiton päättävät toimielimet ovat liittokokous ja liittovaltuuston kokous. Lisäksi liittokokousten välivuosina järjestetään liittovaltuuston päätöksellä liittopäivät.

Liittovaltuusto käyttää liiton päätösvaltaa, paitsi niissä asioissa, jotka on määrätty liittokokoukselle tai jotka ovat liittokokouksessa vireillä näiden sääntöjen mukaan. Toimeenpanevana elimenä on hallitus. Liiton johtavana toimihenkilönä on toimitusjohtaja.

Järjestön liittokokouksia ovat varsinainen liittokokous ja ylimääräinen liittokokous.

Varsinainen liittokokous pidetään joka toinen vuosi touko-kesäkuun aikana liittovaltuuston tarkemmin määräämänä aikana ja ilmoittamassa paikassa.

Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava koolle, milloin liittovaltuusto tai hallitus pitää sitä tarpeellisena tai milloin vähintään 1/10 järjestön äänioikeutetuista jäsenistä tekee siitä järjestön hallitukselle perustellun kirjallisen ehdotuksen.

Kutsu liittokokouksiin tapahtuu vähintään 14 päivää ennen kokousta jokaiselle rekisteröidylle osastolle kirjeessä toimitetulla tiedonannolla sekä lisäksi ilmoitetaan kokouksista samassa ajassa järjestön virallisessa äänenkannattajassa.

Liittokokouksissa johtavat asioiden käsittelyä kokouksen valitsemat puheenjohtajat.

Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan allekirjoitettava ja kahden kokouksen valitseman tarkastajan tarkastettava ja oikeaksi todistettava. Pöytäkirjan jäljennös on lähetettävä kaikille osastoille tiedoksi.

Kysymys, jonka osasto haluaa ottaa käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, on jätettävä perusteluineen keskustoimistoon hallituksen käsittelyä varten viimeistään kokousta edeltävän huhtikuun 15. päivään mennessä.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1)valitaan kokoukselle tarvittavat toimihenkilöt;

2) käsitellään hallituksen selostus liiton toiminnasta ja taloudenhoidosta edelliseltä liittokokouskaudelta;

3)esitellään järjestön kolmivuotissuunnitelma;

4) päätetään hallituksen puheenjohtajalle, liittovaltuuston jäsenille ja tilintarkastajille maksettavista palkkioista;

5) valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimikaudeksi;

6) valitaan piireittäin liittovaltuuston jäsenet ja kullekin jäsenelle henkilökohtainen varajäsen seuraavaksi toimikaudeksi;

7) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, jotka täyttävät 21 §:ssä mainitut pätevyysvaatimukset,

8) käsitellään sääntömääräiselle liittokokoukselle tehdyt esitykset, sekä muut mahdolliset liittovaltuuston esittämät asiat;

9) valitaan seuraavassa varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltäviä henkilövalintoja valmistelemaan vaalivaliokunta, johon kuuluu puheenjohtaja sekä 4-6 varsinaista jäsentä,

10) käsitellään muut sääntöjen määräämät tai kokouskutsussa mainitut asiat,

Osastojen edustus ja äänioikeus liittokokouksissa
11 §

Kullakin rekisteröidyllä osastolla on oikeus asettaa liittokokouksiin yksi edustaja kutakin osaston jäsenmäärän alkavaa 200 lukua kohti, jolloin perusteena on edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän jäsentilanne.

Kokouksessa on äänioikeus vain rekisteröityjen osastojen kokouksen valitsemilla henkilöillä, joiden on esitettävä kirjallinen valtuutus.

Kukin edustaja voi edustaa vain yhtä osastoa ja yhtä ääntä.

Jokaisella järjestön henkilöjäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus.

Äänestykset järjestön kokouksissa
12 §
Liittokokouksessa, sen valitsemien valiokuntien samoin kuin liittovaltuuston, hallituksen ja niiden alaisten toimielinten kokouksissa tulee päätökseksi se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, mikäli näissä säännöissä ei ole muuta määrätty. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee muissa asioissa paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa.

Vaali on suoritettava lippuäänestyksellä, jos yksikin edustaja sitä vaatii. Kukin äänestäjä saa äänestyslippuunsa merkitä enintään niin monen henkilön nimen kuin kulloinkin on valittava. Valituiksi tulevat ne henkilöt, jotka äänestyksessä täten saavat eniten ääniä saamiensa äänimäärien mukaisessa järjestyksessä.

Liittovaltuusto
13 §

Järjestön liittovaltuuston muodostavat varsinaisen liittokokouksen valitsemat varsinaiset jäsenet, joilla on kullakin henkilökohtainen varajäsen.
Liittovaltuusto vahvistaa varsinaista liittokokousta edeltäneen joulukuun 31. päivän jäsenrekisteritilanteen perusteella liittokokouksessa kustakin piiristä valittavien liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten lukumäärän siten, että kustakin vahvistetun piirijaon mukaisesti piiristä valitaan yksi varsinainen liittovaltuuston jäsen kutakin alkavaa viittätuhatta (5.000) henkilöjäsentä kohden ja kullekin varsinaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

Liittovaltuusto valitsee keskuudestaan liittovaltuuston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.

Liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten toimikausi alkaa varsinaista liittokokousta seuraavasta päivästä ja päättyy seuraavan varsinaisen liittokokouksen päättymispäivänä.

Liittovaltuuston jäsen voidaan valita peräkkäisiksi kausiksi uudelleen enintään kaksi kertaa. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon niitä kausia, enintään kolme (3), joiden aikana jäsen on toiminut liittovaltuuston puheenjohtajana tai varajäsenenä.

Vaalikelpoisia liittovaltuuston jäsenen ja varajäsenen vaalissa ovat:

- ne liittovaltuuston erovuoroiset jäsenet ja varajäsenet, jotka voidaan valita uudelleen eivätkä ole viimeistään 14 päivää ennen liittokokousta ilmoittaneet kieltäytyvänsä uudelleen valinnasta,

- ne rekisteröityjen osastojen tai piirien nimeämät ehdokkaat, jotka on kirjallisesti ilmoitettu ja joiden suostumus on toimitettu keskustoimistolle
viimeistään 14 päivää ennen liittokokousta.

Liittovaltuuston jäseneksi voidaan valita ennen toimikautensa alkua vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on edustamansa piirin alueella olevaan osastoon kuuluva äänivaltainen henkilöjäsen. Liittovaltuuston jäsenenä ei voi olla järjestön hallituksen jäsen eikä järjestöön työsuhteessa oleva työntekijä. Vaalikelpoisia eivät ole ennen toimikauden alkua 70 vuotta täyttäneet henkilöt.

Liittokokous päättää liittovaltuuston jäsenen erottamisesta.

Mikäli liittovaltuuston jäsen haluaa erota tehtävästään kesken toimikautensa, hänen tulee esittää eronpyyntö joko liittovaltuuston kokouksessa tai kirjallisesti järjestön keskustoimistoon. Eroilmoituksesta tulee ilmetä eroamisen syy.

Liittovaltuusto kokoontuu hallituksen tai liittovaltuuston puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Kutsu kokoukseen tapahtuu vähintään 14 päivää ennen kokousta lähetetyllä kirjallisella tiedonannolla.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

Kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, joka on viipymättä toimitettava kaikille liittovaltuuston ja hallituksen jäsenille.

Liittovaltuuston kokoukset
14 §

Kevätkokous

Liittovaltuuston kevätkokous pidetään joka vuosi huhti-toukokuussa hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana. Liittovaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1)valitaan kokoukselle tarvittavat toimihenkilöt;
2)valitaan pöytäkirjan tarkastajat;
3)esitetään hallituksen kertomus liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta;
4)esitetään tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta sekä tilintarkastajien lausunto;
5)päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä;
6)käsitellään sääntömääräiselle liittovaltuuston kokoukselle tehdyt esitykset, sekä muut mahdolliset hallituksen esittämät asiat;

Syyskokous

Liittovaltuuston syyskokous pidetään joka vuosi loka-marraskuussa hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana.

Liittovaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1)valitaan kokoukselle tarvittavat toimihenkilöt;
2)valitaan pöytäkirjan tarkastajat;
3)päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista;
4)päätetään eri jäsenryhmien liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta;
5)päätetään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle;
6)valitaan erovuoroiset hallituksen jäsenet;
7)valitaan jäsenet liittovaltuuston hyväksymien toimintaohjeiden edellyttämiin toimikuntiin, neuvottelukuntiin ja työryhmiin;
8)käsitellään sääntömääräiselle liittovaltuuston kokoukselle tehdyt esitykset, sekä muut mahdolliset hallituksen esittämät asiat.

Sääntömääräisille liittovaltuuston kokouksille voivat tehdä esityksiä osastot ja osastoihin kuuluvat henkilöjäsenet.

Liittovaltuuston kevätkokouksen käsiteltäväksi tarkoitettu esitys on jätettävä kirjallisena järjestön keskustoimistoon viimeistään 31.3. ja syyskokoukseen tarkoitettu esitys viimeistään 30.9.

Kullakin liittovaltuuston jäsenellä on liittovaltuuston kokouksissa yksi ääni. Liittovaltuuston kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus järjestön hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla ja tämän määräämillä toimihenkilöillä sekä liittovaltuuston valitsemien toimikuntien puheenjohtajilla.

Liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan liittovaltuuston toimikauden ensimmäisessä kokouksessa. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

Ylimääräinen liittovaltuuston kokous pidetään, kun liittovaltuusto tai sen puheenjohtaja niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen liittovaltuuston kokous on myös pidettävä, jos vähintään 1/10 liittovaltuuston jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii. Liittovaltuuston puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava ylimääräinen liittovaltuuston kokous koolle pidettäväksi viimeistään kahdeksan (8) viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Hallitus
15 §

Hallitukseen kuuluvat sääntömääräisessä liittokokouksessa valittu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja kuusi – kahdeksan (6-8) liittovaltuuston syyskokouksessa valitsemaa jäsentä.

Liiton puheenjohtajan toimikausi alkaa valinnan suorittaneen liittokokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen liittokokouksen päättyessä.

Hallituksen jäsenten toimikausi on valintaa seuraavat kaksi kalenterivuotta ja he ovat erovuorossa liittovaltuuston päättämällä tavalla. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Puheenjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi voidaan valita ennen toimikautensa alkua vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on liiton ja jonkun osaston henkilöjäsen. Puheenjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi ei voi valita liittoon työsuhteessa olevaa työntekijää. Jos liittovaltuuston jäsen valitaan puheenjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi, hänet katsotaan eronneeksi liittovaltuuston jäsenyydestä.

Henkilö, joka on toiminut hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti kahdeksan (8) vuoden ajan, voidaan valita uudelleen hallituksen varsinaiseksi jäseneksi toimikaudeksi, joka alkaa aikaisintaan kahden vuoden kuluttua edellisen toimikauden päättymisestä.

Hallituksen kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtaja. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä on saapuvilla.


Hallituksen tehtävät
16 §
Hallituksen tehtävänä on
1) johtaa järjestön toimintaa ja valvoa sen etuja;

2) kantaa ja vastata järjestöä koskevissa asioissa ja edustaa järjestöä ulospäin;

3) laatia liittovaltuuston syyskokouksen hyväksyttäväksi järjestön toiminta-suunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle;

4) laatia ennen varsinaista liittokokousta kokoontuvan liittovaltuuston hyväksyttäväksi toiminta- ja taloussuunnitelman perusteet liittokokousta seuraaville kolmelle vuodelle, esitys kunkin osaston liittokokousedustajien lukumäärästä ja liittovaltuustoon kustakin piiristä valittavien jäsenten lukumäärästä,

5) hoitaa järjestön taloutta sekä huolehtia toimintasuunnitelman ja talousarvion seurannasta;

6) valmistella liittovaltuuston hyväksyttäväksi toimintaohjeet sen alaisille järjestön elimille;

7) laatia vuosittain liittovaltuuston hyväksyttäväksi toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta;

8) kutsua koolle liittovaltuuston sääntömääräiset kokoukset sekä valmistella niissä käsiteltävät asiat;

9) panna toimeen liitto- ja liittovaltuuston kokouksien päätökset

10) nimittää ja erottaa järjestön toimitusjohtaja

11) päättää järjestön kiinteän tai toiminnan kannalta muun olennaisen omaisuuden myynnistä, vaihtamisesta, kiinnittämisestä tai panttaamisesta;

12) hyväksyä osastojen säännöt ja sääntömuutokset;

13) päättää uusien jäsenten hyväksymisestä, kunniapuheenjohtajaa ja kunniajäseniä lukuun ottamatta;

14) suorittaa muut näissä säännöissä tai yhdistyslaissa hallitukselle määrätyt tehtävät.

Toimikunnat
17 §
Järjestön liittovaltuusto valitsee järjestön jäsenistä tarpeellisiksi katsomansa eri toiminta-alojen asioita käsittelevät toimikunnat ja vahvistaa niiden tehtävät.

Toimikuntiin voidaan kutsua lisäksi asiantuntijoita.

Toimikunnat valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja joko keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja toimikunnan tarvitsemat muut toimihenkilöt.

Toimikunnat kokoontuvat puheenjohtajansa tai sihteerin kutsusta ja niiden on käsiteltävä ne kysymykset, jotka hallitus niille osoittaa, sekä toimitettava tarpeellisia selvityksiä ja annettava pyydettyjä lausuntoja.

Toimikuntien on sen lisäksi tehtävä liittovaltuustolle ja hallitukselle aloitteita ja ehdotuksia edistääkseen järjestön tarkoitusta ja etuja niillä aloilla, jotka kuuluvat toimikuntien piiriin.

Toimitusjohtaja
18 §
Hallituksen alaista järjestön organisaatiota johtaa toimitusjohtaja, joka esittelee hallituksen ja liittovaltuuston kokousten asiat ja vastaa niiden valmistelusta.

Toimitusjohtaja nimittää toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa alaisenaan toimivat keskustoimiston sekä alue- ja piiriorganisaation toimihenkilöt.

Keskustoimisto
19 §
Järjestön juoksevia asioita hoidetaan keskustoimistossa, jonka sijaintipaikasta päättää liittovaltuusto.

Hallitus vahvistaa keskustoimistolle johtosäännön.

Nimen kirjoittaminen
20 §
Järjestön nimen kirjoittaa yhdessä kaksi henkilöä, joista toisen tulee olla hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja toisen joku hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja tai hallituksen määräämä muu toimihenkilö.

Tilit ja tilintarkastus
21 §

Järjestön tilivuosi on kalenterivuosi.

Tilit on päätettävä ennen helmikuun loppua ja jätettävä tilintarkastajille ennen maaliskuun 15. päivää.

Järjestön tilien ja hallinnon tarkastuksen toimittavat liittokokouksen valitsemat tilintarkastajat, joista ainakin yhden tulee olla KHT- tai HTM-tilintarkastaja, ja kaksi varatilintarkastajaa, joista ainakin toinen on KHT- tai HTM-tilintarkastaja.

Tilintarkastuskertomus on jätettävä hallitukselle ennen huhtikuun 1. päivää.

Sääntöjen muutos
22 §
Järjestön sääntöjen muuttamiseen tarvitaan liittokokouksen päätös, jossa sääntöjen muutosta on kannatettava vähintään enemmistöllä, mikä on 3/4 annetuista äänistä.

Sääntöjen muutoksen voimaantulemiseksi vaaditaan lisäksi, että kerran hyväksytty sääntömuutos muuttumattomana hyväksytään uudelleen samalla äänten enemmistöllä vielä toisessa liittokokouksessa, joka pidetään aikaisintaan kuukauden kuluttua edellisestä kokouksesta.

Järjestön purkaminen
23 §
Järjestön purkamisesta voidaan tehdä päätös vain samassa järjestyksessä kuin sääntöjen muuttamisesta.

Jos järjestö puretaan, käytetään sen varat autoliikenne- tai automatkailuolojen tai autourheilun hyväksi purkamispäätöksen tehneen jälkimmäisen kokouksen määräämällä tavalla.







Moottori-lehti
Moottori-lehti nyt myös verkossa!
Selaa: