Suomeksi på svenska In English Auf Deutsch
Pienennä tekstin kokoa Suurenna tekstin kokoa Tulostettava versio

Varaa matkasi puh. 09 7258 4400 Laivapaketit jäsenhintaan.

Tutustu uuteen jäsenetuesitteeseemme.

Kansainvälinen ajokortti on käännös kansallisesta ajokortista.

Tutustu kaikkien autoilijoiden palveluihin ja tarjouksiimme tästä.

26.7.2010

Katsastuslainsäädännön muutokset / LVM / 23.7.2010

Liikenne- ja viestintäministeriö

PL 31

00023 Valtioneuvosto

  

LVM 041:00/2008

Luonnos hallituksen esitykseksi ajoneuvojen katsastus- ja yksittäishyväksyntätehtävien järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

LVM 041:01/2008

Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä

annetun lain ja ajoneuvojen yksittäishyväksynnän väliaikaisesta järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

 

Asia: Lausuntopyyntö katsastuslainsäädännön muutoksista

 Autoliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto em. asiassa. Autoliitto on antanut 1.4.2008 lausunnon Ajoneuvohallintokeskuksen (nyk.Trafi) selvityksestä mahdollisuuksista hillitä katsastushintojen nousua. Olemme olleet kuultavina McKinsey & Company:n laatiessa Suomen katsastusalan toiminnasta konsulttiselvitystä sekä liikenne- ja viestintäministeriön sidosryhmäkuulemisessa. 

Yleistä

 Ajoneuvojen katsastustoiminta vapautettiin kilpailulle ja hintasäännöstely purettiin vuonna 1994. Tämän jälkeen katsastustoiminnan saatavuus on parantunut; katsastusasemien määrä on nyt lähes kaksinkertainen vuoden 1994 tasoon verrattuna. Samaan aikaan myös erityisesti asiakaspalvelun taso katsastustoiminnassa on muuttunut oleellisella tavalla. Alan yritykset ovat investoineet uusiin toimipisteisiin ja henkilökunnan koulutukseen. Näistä mittavista investoinneista huolimatta Ajoneuvohallintokeskuksen teettämän selvityksen mukaan alan yritysten tyypillinen tilikauden voitto on osoittautunut olevan erittäin korkea verrattaessa sitä tyypillisessä normaalissa kilpailuympäristössä toimiviin palvelualanyrityksiin.

 Katsastustoiminnan yksityistämisen tavoitteena on ollut saada aikaan tehokkuutta ja palvelun laadun paranemista. Katsastus on osa julkisen vallan käyttöä, eikä asiakkailla ole mahdollisuutta olla ostamatta alan palveluja. Koska kyseessä on julkinen palvelu, joka on pakko ostaa, ei palvelun hinta ole merkityksetön asia. Yksityistämisen tavoitteena ei ollut parantaa palvelua hinnalla millä hyvänsä. Hintakilpailun puuttuminen on niin ilmeinen asia, että yhteiskunnan ja viranomaisten on puututtava asiaan, jotta kilpailun vapauttamisen yhteiskunnalliset hyödyt voidaan saavuttaa.

 Katsastusalan toiminta on yhä tarkkaan asetuksilla ja viranomaisohjeilla määriteltyä. Autoliitto katsoo, että näitä määräyksiä tulee tarkastella nyt kriittisesti. Tarkastelussa tulee selvittää se, mikä vaikutus eri säännöksillä on alan kilpailutilanteeseen. Alan vapauttamista kilpailulle tulee jatkaa purkamalla alan sääntelyä. Tämä on kaikissa yksityistämisprosesseissa normaali seuraava askel, joka mahdollistaa markkinatalouden ohjausmekanismien tehokkaamman mukaantulon markkinoille alaan katsomatta. Erityisesti katsastusalan yritysten taloudellisen aseman ja hintakilpailun puutteen huomioon ottaen tämä askel on jo myöhässä. Itsestäänkin on selvää, ettei sääntelyä purkamalla saa vaarantaa alan toiminnan laatua ja merkitystä liikenneturvallisuuden varmistajana. Erityisen paljon arvostelua on saanut osakseen arviot alan yritysten liikevoitosta ja katsastuksen keskihinnasta. Nämä asiat ovat saaneet aivan liian suuren huomion osakseen, sillä kyse on enemmänkin siitä, miten jatkossa varmistetaan se, että alalla on kilpailua ja sen myötä kehittyy tehokkuus ja innovatiivisuus myös tulevaisuudessa. On luonnollista ja yleisesti hyväksyttävää, että yritysten tavoitteena on saada voittoa myös katsastusalalla, mutta normaalissa kilpailutilanteessa kaikki yritykset eivät markkinoilla pärjää.

Katsastustoimiluvan laajuus

 Autoliitto kannattaa esityksessä olevaa vaihtoehtoa, jossa luovutaan raskaiden ajoneuvojen katsastusvelvoitteesta katsastuslupalakia muuttamalla. Muutos alentaisi merkittävästi alalle tulokynnystä ja lisäisi edellytyksiä kilpailulle.

 Henkilöautojen määräaikaiskatsastuksen osuus katsastusyritysten liikevaihdosta ja määräaikaiskatsastuksien lukumäärästä on hallitseva.  Tästä syystä juuri tämän osa-alueen toimintaympäristön kilpailuedellytysten parantaminen on avainasemassa haettaessa muutosta nykytilaan. Yritystoiminnan rajoittaminen nykyisellä mallilla johtaa siihen, että henkilöautojen omistajat saattavat maksaa katsastusmaksuissa ylimitoitetun, kaikkia palvelevan verkoston ylläpidosta. Toisaalta, kun merkittävin osa katsastustoiminnasta on näin osittain rajoitettua, ei kilpailua voi olettaa syntyvän muullekaan toiminnan osa-alueelle.

 Raskaan kaluston ja osan kevyen kaluston katsastuksista rajaaminen nykyisen toiminnan ulkopuolelle mahdollistaa taas erikoistumisen ja kilpailun lisääntymisen näiden palvelujen ja tuotteiden osalta. Samalla alalle syntyy läpinäkyvyyttä ja mahdollisesti parempia ja soveliaampia palvelutuotteita eri asiakasryhmille. Kansantaloudellisesti ei ole järkevää rajoittaa kilpailua kaikkien asiakasryhmien tasapäistämiseksi.

 Katsastajien peruskoulutus

Katsastustoiminnasta vastaavalta henkilöltä edellytetään peruskoulutuksena vähintään teknikkotason tutkinnon suorittamista. Autoalan ongelmana kokonaisuudessaan on se, että teknikkotason koulutus on päättynyt. Osin tästäkin on aiheutunut alalle työvoimapula, joka on johtanut palkkakilpailuun ja kustannusten nousuun. Esitys koulutetun automekaanikon ja ammattitutkinnon suorittaneiden hyväksymisestä katsastusyrittäjiksi erityisehdoin on hyvä ja kannatettava ehdotus. Yhdistettynä muuhun sääntelyn purkamiseen tämä muutos madaltaisi alalle tulon kynnystä.

 Riippumattomuus

Katsastustoiminnan salliminen korjaamoilla olisi suuri muutos nykyiseen toimintaympäristöön. Tällaisella toiminnalla voitaisiin saavuttaa hyötyjä, mutta siihen liittyy myös riskejä.

Korjaamotoiminnan yhteydessä tapahtuvaa katsastustoimintaa on arvosteltu, koska sen on katsottu mahdollistavan ajoneuvojen korjaamisen yli todellisen tarpeen. Tämä näkökulma on kyseenalainen, koska ajoneuvoja voidaan nytkin korjata enemmän kuin on tarpeen, mutta sellaisia toimenpiteitä joista asiakkaan kanssa ei ole sovittu, ei voida tehdä eikä laskuttaa. Viime kädessä kyse on kuluttajien valveutumisesta ja valinnasta.

Monessa tapauksessa autojen korjaustarve arvioidaan nytkin samassa korjaamossa, missä korjaukset tehdään. Kuluttajien asemaa markkinoilla turvataan kuluttajaviranomaisten toimesta ja alan riitoja ratkotaan hinnaltaan edullisen kuluttajariitamenettelyn kautta. Viime kädessä kuluttajat tekisivät jatkossakin valinnan siitä, vievätkö auton ensin katsastukseen ja sitten korjaukseen vai toisin päin vai ostavatko he samalla kertaa molemmat palvelut yhdeltä yritykseltä.

Katsastustoiminta korjaamotoiminnan yhteydessä lisäisi todennäköisesti viranomaisvalvonnan tarvetta. Tämä valvontakustannusten kasvu taas nostaisi osaltaan katsastusmaksuja. Arvioitaessa kustannusten nousun merkitystä tulisi se suhteuttaa muutoksesta saatavaan hyötyyn.  

Korjaamotoiminnan yhteydessä tapahtuvan katsastuksen hyödyt olisivat ilmeisiä. Korjaamoiden laitekantaa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. Asiakkaille muutos toisi ajan ja kustannusten säästöä, kun kaksi toimenpidettä voitaisiin suorittaa samassa paikassa. Mitä ilmeisimmin myös hintakilpailu lisääntyisi. Nykyisinkin korjaamotoiminnan yhteydessä voidaan suorittaa katsastustoimenpiteisiin kuuluva pakokaasujen päästömittaus korjaamokäynnin yhteydessä. Tästä menettelystä ei ole aiheutunut erityisiä ongelmia.       

 Autoliitto katsoo, että katsastustoiminnan sallimiselle korjaamotoiminnan tai muun liiketoiminnan yhteydessä ei ole estettä mainituilla reunaehdoilla.

Koeajorata

 Autoliitto kannattaa esityksen mukaista koeajoratavaatimuksen lieventämistä.  

 Jälkitarkastuksen mahdollistaminen toisella katsastusasemalla

 Voimassaolevan lainsäädännön mukaan jälkikatsastus on suoritettava samassa toimipisteessä, jossa varsinainen katsastus on suoritettu. Tämä vaatimus rajoittaa hintakilpailua jälkikatsastuksissa ja mahdollisuutta katsastukseen esimerkiksi vapaa-ajan matkan yhteydessä, jos asiakkaan käyttämä huoltokorjaamo on toisella paikkakunnalla. Korjaamojen yhteydessä tapahtuvan katsastustoiminnan yhteydessä vaatimus rajoittaisi asiakkaan vaihtoehtoja tarpeettomalla tavalla. Tästä johtuen esitys vaatimuksesta luopumisesta on hyvä. 

 Katsastusaikavälin pidentäminen

 Kun EU:n katsastustoimintaa koskeva lainsäädäntö valmistuu, tulee meilläkin arvioida uudehkojen autojen katsastusvälin harventamista direktiivin sallimaan nykyistä pidempään katsastustiheyteen. Tähän asiaan on syytä palata mahdollisimman pian.

Ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestäminen

 Ajoneuvojen yksittäishyväksynnästä annettava lainsäädännön valmistelu on jouduttu järjestämään väliaikaisen lainsäädännön kautta johtuen aikaisemmin voimassa olleen lain ristiriitaisuuksista muun lainsäädännön kanssa. Lainvalmistelu ja voimaansaattamisen kokonaisvalmistelu on tehty kiireessä ilman riittävää valmistautumista muun lainsäädännön muutosten vaikutuksiin. Menettely ei ole ollut hyvän lainvalmistelun vaatimusten mukaista. Autoliitolla ei ole muuta erityistä lausuttavaa tästä asiasta.

Katsastusalasta esitettyjä näkökulmia ja kommentteja niihin:

-         Näkökulma: Alalla on nyt kilpailua ja hinnat ovat laskussa.

Olennaista on se, kenen ehdoilla kilpailua on yhtäkkiä syntynyt ja kenen ehdoilla sitä tulevaisuudessa syntyy. Normaalisti markkinataloudessa kilpailua syntyy markkinoiden ja kysynnän ehdoilla, ei alan toimijoiden ohjaamana. Asiaa voisi kuvata esimerkillä: Kylällä on yksi kauppa, jolla on korkeat hinnat. Kun toinen kauppias hakee luvan kaupan rakentamiseen, ei sitä voida evätä, vaikka nykyinen kauppias lupaa alentaa heti hintoja 10 %. Tämä lupaushan pitää sisällään viestin, että hinnat voisivat laskea vielä enemmän, jos lupa myönnetään ja kilpailu lisääntyy.

-         Näkökulma: Katsastus poistuu pieniltä paikkakunnilta, mikäli kilpailua vapautetaan.

Rakennemuutos monilla taantuvilla paikkakunnilla tulee vähentämään kaikkia palveluja, kun väestöpohja kapenee. Tämä tapahtuu sekä yhteiskunnan tarjoamissa palveluissa, esimerkkeinä terveydenhuoltopalvelut ja kirjastot, että yksityisissä palveluissa mm. kaupan ja palvelunyrityksissä. Autojen myynti ja huoltopalvelut ovat keskittyneet viime vuosina ja kehitys näyttäisi jatkuvan, muutos seuraa väestöpohjan eli asiakaskunnan liikkeitä. Erillisinä toimintoina katsastus- tai huoltotoiminta ei välttämättä kannata pienillä paikkakunnilla, mutta yhdistettynä niistä voi muodostua kannattavaa liiketoimintaa.

 -         Näkökulma: Autoista 20 % ei läpäise katsastusta huollon jälkeen.

 Ajatus siitä, että katsastustoiminta perustuisi laadun osalta 0-toleranssiiin, on virheellinen. Katsastuksessakin moni auto hyväksytään yhdellä asemalla, vaikka toisella sitä ei hyväksyttäisi. Korjaamo tai huolto tämän näkökulman yhteydessä on melko subjektiivinen käsite ja eroja niiden välillä löytyy huomattavasti. Auton huollossa korjataan vain se, mitä asiakas tilaa. Korjaamolla ei ole oikeutta tehdä tai laskuttaa mitään, mihin asiakas ei anna lupaa. Jos autossa on jarruvika ja valovika ja auto viedään huoltoon jarrujen takia, niin sitä ei voida huollosta huolimatta katsastuksessa hyväksyä valovian takia. Monilla pienillä  korjaamoilla ei ole riittäviä laitteita esimerkiksi iskunvaimentimien tai pakokaasupäästöjen mittaamiseen. Nämä korjaamot eivät tule tulevaisuudessakaan tekemään katsastuksia, jolloin raja-arvojen mittaaminen ja työn hyväksyntä tapahtuu jatkossakin katsastuksessa.

 -         Näkökulma: Autoja ylikorjataan, jos katsastus tulee korjaamon yhteyteen.

 Edelliseen viitaten korjauksen tilaa aina asiakas. Täysin tarpeettoman korjauksen tekeminen on rikos, eikä meillä ole tämän tyyppistä rikollisuutta. Miten autoja voidaan ylikorjata, jos 20 % korjaamolta tulevista autoista ei läpäise katsastusta? Auton omistajat eivät tarvitse tällaista valvontaa katsastuksen toimesta, eikä se kuulu katsastuksen lakisääteisiin tehtäviin. Tarvittaessa asiakkaat voivat jatkossakin käydä hakemassa ensin katsastuksesta vikalistan liikennekelpoisuuden ylläpitämiseksi ja korjauttaa sitten vain nämä välttämättömimmät viat. Muut auton toiminnan kannalta merkitykselliset huoltotoimenpiteet he voivat halutessaan jättää suorittamatta.

 -         Näkökulma: Katsastuksen vastuukysymykset tulevat epäselviksi, jos jälkikatsastus sallitaan muuallakin kuin varsinaisessa katsastuksen toimipisteessä

Katsastuksen osalta vastuukysymykset eivät ylipäätänsä nouse kovin usein esiin. Nykyisessä järjestelmässä jälkitarkastuksen tekee sama asema, mutta katsastusmies on yleensä eri henkilö. Jälkikatsastuksessa katsastetaan jälkikatsastukseen kuuluvat asiat, eikä yleensä muuta. Erityistä ongelmaa ei muodostu siitä, että jälkitarkastuksessa huomataan jotain, mitä olisi pitänyt huomata jo varsinaisessa katsastuksessa. Nykyjärjestelmässä tähän ei yleensä puututa, koska käytännössä se tarkoittaa katsastajalle oman tai hänen edustamansa yrityksen tekemän virheen myöntämistä ja ylimääräistä vaivaa asiakkaalle. Mikäli tästä muodostuisi ongelma, niin se voidaan hoitaa helposti katsastajien ohjeistusta muuttamalla.     

 Lopuksi

 Katsastustoiminnan tarkoituksena on huolehtia liikenneturvallisuudesta ja ajoneuvojen ympäristötekniikan toiminnasta. Katsastuksen yhteydessä on myös mahdollista havaita puutteita tai vikoja ajoneuvoissa niin aikaisessa vaiheessa, että niiden korjaaminen voidaan tehdä kokonaistaloudellisesti järkevimmällä tavalla. Antamalla katsastustoiminta yksityisten yritysten hoidettavaksi haettiin toimialalle markkinaehtoista tehokkuutta. Tehokkuus alalla on lisääntynyt ja toiminta monella mittarilla parantunut. Terveeseen markkinatalouteen kuuluva hintakilpailu on kuitenkin jäänyt toteutumatta ja tehokkuudesta saatava taloudellinen hyöty on valunut asiakkailta yrityksille ja niiden omistajille. Koska kyseessä on julkinen palvelu, tulee julkisen vallan huolehtia palvelun saatavuudesta ja markkinoiden toiminnasta, muussa tapauksessa alkuperäiset kilpailun vapauttamisella haetut hyödyt jäävät merkittävältä osin toteutumatta, tästä syystä nykyinen välitila ei ole kestävä ratkaisu. Korkeista katsastuskustannuksista voi myös tulla haittatekijä liikenneturvallisuudelle, kun osa heikoimmista ja vanhimmista ajoneuvoista jätetään katsastamatta.

Katsastusalan suurten yritysten aktiivinen toiminta esityksen mukaisen kilpailun lisäämiseksi on selvä merkki siitä, että esityksellä olisi merkittäviä kilpailua lisääviä vaikutuksia. Suomessa elintarvikkeiden tuotannon, jalostuksen, kuljetusten ja muunnin valvonta perustuu lähes kokonaan omavalvontaan. Tällä järjestelmällä on voitu varmistaa koko elintarvikeketjun korkea laatu, ilman  valvojien riippumattomuudesta aiheutuvia merkittäviä riskejä. Tuntuisi erikoiselta, että katsastustoiminnassa sääntely ei olisi purettavissa nyt esitetyllä tavalla, josta saatavat hyödyt olisivat merkittäviä.  

 Liikenne- ja viestintäministeriön esitys on kokonaisuutena arvioiden hyvä ja luonteva askel kohti normaalia kilpailu- ja markkinatilannetta. Markkinat ja niiden sääntely kehittyvät kaikilla aloilla jatkuvasti ja yritykset sopeutuvat toimintaympäristön muutoksiin ja pyrkivät ottamaan niistä itselleen kilpailuetua. Kaupan ja palveluiden alan yritykset ovat yleisesti normaaleilla markkinoilla vaatineet ja kannattaneet kilpailun vapauttamista, tilanne jossa alan yritykset esittävät päinvastaista, ei ole normaali. Suomi ei ole sitoutunut katsastusjärjestelmään, joka varmistaa sääntelyllä kansainvälisten pääomasijoittajien omistuksessa oleville kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille Suomen markkinoilla normaalia liiketoimintaa korkeammat tuotot. Suomalaisten autonomistajien intressissä ei ole se, että näillä tuotoilla yritykset laajentavat toimintaansa muiden maiden enemmän kilpailuilla markkinoilla. Nyt on korkea aika purkaa sääntelyä ja lisätä normaaliin markkinatalouteen kuuluvaa kilpailua esitetyllä tavalla.

Kunnioittavasti

AUTOLIITTO RY

Pasi Nieminen

toimitusjohtaja